Onko tietoa voiko nfs:n asetuksissa käyttää mountatessa ip-osoitteiden sijaan hostnameja? Laitteet saa ip-osoitteen dhcp:ltä, joten ip-osoite saattaa joskus vaihtua.
Tossa esim: https://linuxhint.com/mount_nfs_share_debian/
sudo mount 192.168.72.144:/mnt/sharedfolder /mnt/client_sharedfolder
Voisko käyttää vaikka:
sudo mount linuxkone.local:/mnt/sharedfolder /mnt/client_sharedfolder
Tossa esim: https://linuxhint.com/mount_nfs_share_debian/
sudo mount 192.168.72.144:/mnt/sharedfolder /mnt/client_sharedfolder
Voisko käyttää vaikka:
sudo mount linuxkone.local:/mnt/sharedfolder /mnt/client_sharedfolder
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei voi koska ensinnäkin näiden DNS -tietueet puuttuvat, ja jos IP -osoite mahdollisesti vaihtuu, niin sitten DNS -tietue olisi myös hyödyntön koska se ei enää vastaisi nykyistä ip -osoitetta.
Tee aivan ensimmäiseksi niin että asetat kiinteät ip -osoiteet, ainakin palvelimille, jonka jälkeen lisää paikallisiin host -tiedostoihin tarvittavat tietueet, eli nimi ja tätä vastaava ip -osoite.
Oletan että et halua käyttää omaa DNS -palvelinta, ja että DHCP -palvelin on DSL -reititin tms...?
Tuon ohjeen mukaan voisi fstabiin laittaa hostnamen.
https://linoxide.com/file-system/example-linux-nfs-mount-entry-in-fstab-etcfstab/
No kokeillaan. Saahan sen nfs-serverin luultavasti yhtä helposti poiskin. Tulee ns. "pääkoneeseen", johon yritän muuten vähemmän lisävitkuttimia laitella.
Sain sen toteutettua puolittain niin, että palvelimen exports-tiedostossa on subnet 192.168.72.0/24, ja clientin päässä on mountissa palvelin.local. Dhcp luultavasti jakelee osoitteita vain tuossa osoiteavaruudessa, joten pitäisi kestää ip-osoitteen vaihtumisenkin.
Paitsi ettei fstab liitä jaettavaa kansiota. Suoraan mounttaamalla toimii. Onkohan joku käyttöoikeuksiin liittyvä juttu, kun tein palvelimelle clientin käyttäjän ja yhdistin sen kansion omistavaan ryhmään. Fstabin mountit tehdään ehkä roottina?
Ongelma olikin näköjään netin puuttuminen fstabin suorituksen aikana, eikä palvelin.local hostia vielä saatu siinä vaiheessa kiinni. Kiersin ongelman tekemällä startissa myöhemmin ajettavan skriptin, jossa mountataan hakemisto.
https://www.golinuxcloud.com/run-script-at-startup-boot-without-cron-linux/
Laitoin kohtaan "After=default.target".
...eikös se pitäisi laittaa exports -tiedostoon eikä fstabiin...?
Ja jos noita konfigurointitiedostoja alkaa muuttelemaan ja niihin absoluuttisia arvoja vääntämään, niin sitten bootti jämähtää kesken kun palvelu ei ole tavoitettavissa, eli pientä varovaisuutta tämän kanssa.
Mutta, oletan että käytössä on vain reitittimen (DSL tms.) DHCP -palvelin?
Jos, niin MUUTA siellä siellä se DHCP -pool alkamaan vaikka osoitteesta .20, ja loppumaan edelleen .254, niin kuin se varmaan nyt jo on.
Sitten asetat KÄSIN sen NFS -palvelimen osoitteeksi .2.
Eli jos on käytössä osoiteavaruus 192.168.72.0/24, kuten ymmärsin, niin sitten muuta siinä DHCP -palvelimessa se DHCP -pool alkamaan osoitteesta 192.168.72.20, ja loppumaan 192.168.72.254.
Sitten asetat siihen NFS -palvelimeen käsin osoitteeksi 192.168.72.2.
Et välttämättä tarvitse mitään nimenselvitystä lainkaan, eikä sellainen paljon iloa kotiverkossa varmaan tuo, kun voit nyt käyttää tätä osoitetta ihan suoraan.
JOS kuitenkin haluat nimenselvitystä käyttää, niin sitten jokaiseen laitteeseen pitää hosts -tiedostoon (myös windows) laittaa rivi:
192.168.72.2 palvelin.local
...tai mikä sen NFS -palvelimen nimi nyt onkaan, tai mitä nimeä sille nyt haluatkaan sitten käyttää...
Juu, se exports on palvelimella, jossa
/home/serveruser/jakokansio 192.168.72.0/24(rw,sync,no_subtree_check)
Ja fstabia oli tarkoitus käyttää verkkojaon mounttaamiseen, mutta ei onnistuunt, koska wlan-verkko ei ollut vielä pystyssä fstabin aikana. Sain kierrettyä sen siis tekemällä tavallisen mountin skriptissä myöhemmin
#!/bin/bash
mount palvelin.local:/home/serveruser/jakokansio /home/clientuser/jakokansio
Dhcp:tä ei tarvinnut tässä ryhtyä rukkaamaan, eli kaikki laitteet voivat olla dynaamisen osoitteen päässä, kunhan vaan pysyvät samassa aliverkossa.
Verkossa ei ole Windowseja, niin ei tarvitse hosts-tiedostoa rukata. Lähiverkon sisällä toimii nuo .local päätteiset suoraan.
Hyvä kun toimii. Itse en tiennytkään että sinne exports- tiedostoon voi tunkea koko aliverkon. Tähän asti olen aina luullut että sinne voi laittaa vain joko yksittäisiä ip-osoitteita tai dns-nimiä.
Kyllä voi kunhan sulla on Avahi asennettuna molemmille koneille. Nuo .local -osoitteet on siis Avahin tarjoamia osoitteita, joten Avahin pitää tietenkin olla asennettuna molemmilla koneilla. Näin siis jos koneen ip -osoite voi muuttua. Avahin avulla voidaan määritellä .local osoite staattisesti myös niille laitteille, joilla ei ole Avahia, mutta sillon laitten IP -numeron pitää olla määritelty staattisesti. Esimerkiksi lähiverkon reitittimelle voi määritellä osoitteen kuten router.local
Nuo staattisesti määritellyt osoitteet määritellään Avahin asetustiedostossa. Itselläni on Avahi kaikilla koneilla lähiverkossani ja olen myös määritellyt Avahin avulla staattisen osoitteen reitittimelle ja Android -puhelimelle.
Jotta Avahi toimisi niin laitteiden pitää tietenkin olla samassa lähiverkossa.
Ihan yhtälailla itse otan SSH -yhteydet koneideni välillä käyttämällä Avahin tarjoamia osoitteita tyyliin:
ssh kone.local
Mitään oma DNS -palvelinta ei tuohon siis tarvita, riittää, että koneilla on Avahi ajossa.
"Kyllä voi kunhan sulla on Avahi asennettuna molemmille koneille."
Miksi pitää olla asennettu molemissa koneissa, kun (host) ja (avahi) asettaa konekohtaisia aliaksia.
Jos laitat /etc/hosts tiedostoon rivin:
127.0.0.1 localhost x
niin
http://x/
se on sama kuin olisit kirjoittanut
http://localhost/ tai http://127.0.0.1/
Yleisesti noihin .local -osoitteisiin liittyen: Samassa lähiverkossa olevien tietokoneiden välillä voidaan käyttää .local -päätteisiä osoitteita, jos koneilla on asennettuna Avahi ja se on käynnissä. Avahia käytettäessä tuo osoite muodostuu siis tietokoneen hostnamesta ja domainpäätteestä .local
Eli, jos tietokoneen hostname on vaikka debian-laptop, niin sillon kone näkyy lähiverkossa oletuksena myös osoitteesa debian-laptop.local
Avahi on siis tekniikka, joka tunnetaan myös nimillä mDNS ja Zeroconf. Kyseessä on lisäksi sama tekniikka, joka tunnetaan Mac OS -käyttiksessä nimellä Bonjour. Linux ja Mac OS käyttiksiä ajavat koneet voivat siis nähdä toisensa .local -osoitteissa ilman mitään säätämistä. Linux ja Mac OS -koneiden välillä voidaan siis ottaa yhteys koneelta toiselle .local -osoitteita käyttäen ilman, että tarvitaan mitään säätämistä tai lähiverkossa olevaa DNS -nimipalvelinta. Windows ei tuota tue eli, jos halutaan ottaa yhteys Windows -koneeseen niin tuo ei toimi. Windows -koneiden tapauksessa pitää joko käyttää IP -numeroa tai sitten lähiverkossa pitää olla DNS -nimipalvelin.
T. miksuh
Tietääkö joku, mitä tuon routerin purkin domain-kohdassa pitäisi olla tai mihin se vaikuttaa? Nyt siellä on .Home, mutta en ole keksinyt, miten/mihin sitä käytetään..