Oonko mä ainoa, joka pelkää kaikkien ystäviensä menettämistä ja siksi en pysty käyttäytymään normaalisti... Siis mä työnnän kaikkia pois mun luota, mutta lopulta ahdistun, kun ihmiset ei ole mun ympärillä. En halua olla töykeä muita kohtaan, mutta en muista yhtään kertaa jolloin en olisi haukkunut luokkalaisiani tai ollut kunnolla ystävällinen, sillä pelkään että jos he tulevat minun lähipiiriin he tutustuvat paremmin jonkun muun ystäväni kanssa ja minut hylätään. Pelkään läheisieni menetystä niin paljon että tuntuu kuin pää räjähtäisi jos joku mun kavereista on läheisempiä jonkun muun kanssa. Haluan vaan omia ne itselleni. Kuulostaa itsekkäältä, mutta en osaa käyttäytyä normaalisti enää. Olen muutenkin kärsinyt vihanhallinta ongelmista, ahdistuksesta ja masennuksesta nyt kohta 3 vuotta...Pelkään olevani riippuvainen muista ihmisistä, ahdistun helposti sosiaalisista tilanteista ja ahdistun jos olen pitkään erossa muista ihmisistä... juu ei käy järkeen mutta olipahan pakko tulla nyt kysymään että oonko tosiaan ainoa? Ahdistaa kun ei ole mitään tietoa, miksi minulla on tällainen olo.
Olenko ainoa?
Anonyymi
2205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luulen että tuossa on kyse hylätyksi tulemisen pelosta.Mä oon tuntenut mun parhaan ystävän 12 vuotta ja mulla oli muutama vuosi kun olin laittamassa välejä poikki,koska ystäväni meni naimisiin.Pelkäsin että hän hylkää minut ja ajattelin että on helpomaa , että minä laitan välit poikki.Ja tämä vaan omien pelkojen takia.Onneks ystäväni tuntee mut ja sen etten oikeesti halua laittaa väliejä poikki.Tämä ihan vaan hylätyksi tulemisen pelon takia.Vaikka ystävyys on kestänyt 12 vuotta niin mulla on se pelko olemassa.Mulle tää pelko kertoo sen miten tärkeä ja rakas toinen on.Tää on mun mielipide.
Kiitos kun kerroit! Auttaa paljon saada tietää tästä hommasta...