Seinäjoen kaupunkialueen keskustan vuosien mylläys viritti toiveet, että saisimme viehättävän kaupunkikeskustan, jossa on elämää ja viihtyisyyttä. Näyttää kuitenkin siltä, että kaupungin uskotaan rakentuvan niin, että rakennetaan korkeita kerrostaloja vieri viereen ja kaikki vihertävä on pahasta.
Seinäjoen keskustan visio, jossa on esitetty viihtyisät mallikuvat, laajoine viheralueineen ja jalankulku-yhteyksineen niitä myöten ympäri kaupunkia tuntuvat unohtuneen. Monimuotoisuus rakennuksissa näyttää koskevan vain pientä osaa kaupungista.
Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon suurempia kokonaisuuksia kuin vain tehokkaasti rakennettuja yksittäisiä kortteleita.
Nyt rakennetaan tiivistä ja tehokasta kaupunkia, mutta tämä ei saisi olla ainoa kriteeri, josta esimerkkinä Seinäjoen keskustan Jaakkolantien ja Jerikon seutu. Alueella on hyvin kapeat pihatiet, jossa tulevaisuudessa pitäisi autojen ja kävelijöiden jotenkin sopia.
Istutuksia ei ole talojen pihoilla ja kaduille ei ole niille jätetty tilaa. Tällainen alue, jossa ei ole puistoja tai kävely- ja pyöräilyreittejä, ei saisi olla nykyaikaisen kaupungin pyrkimys.
Seinäjoen uusi tori on epäviihtyisä. Parakit ja esiintymislavan tynkä eivät asiaa auta. Pollarin talon poistuttua torilta katosi ainut vihreä ja puustoinen osa. Käytännössä suurimman osan vuodesta tori on tuulinen ohikulkupaikka. Keskustaan muuttavat haluavat ja arvostavat viehättäviä kivijalkamyymälöitä ja -kahviloita, olohuonetilaa.
Ideapark on paikka, jossa on ”pikkukaupungin tuntua”, on liikkeitä, kahviloita ja aktiviteetteja. Ideaparkin vastavoimaksi Seinäjoen keskustassa pitäisi järjestää tempauksia, markkinoita ja tapahtumia, joka vetäisivät ihmisiä puoleensa. Lakeudenpuiston ruokamessut ja joulunavausmarkkinat ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Uskomme, että kaupunkikeskustasta saadaan viihtyisä ja vetovoimainen paikka, kun yritetään ja kauppaliikkeet eivät lopettaisi, kuten nyt on valitettavasti tapahtumassa.
Sama kokonaiskuva-ajattelu puuttuu myös Nurmon keskustan osalta. Kiinteistöjä on ollut tyhjillään odottamassa purkua. Osaa yritetään korjata elvyttämällä vielä muutamaksi vuodeksi ja todellinen ongelman korjaaminen koetaan liian kalliiksi. Nurmon tori K-Marketin luona on jo pitkään odottanut päivitystä ja on hyvin ahdas jo pienenkin tapahtuman järjestämiseen. Samoin kuin myös liikuntahallin liikennejärjestelyt ja salivuorot ovat olleet laajennuksen tarpeessa. Kaavoituksen hitauteen ei tämä saisi kaatua. Vaihtoehto on myös ulkoistaa kaavoitusta, että asioita saataisiin eteenpäin koko kaupungissa.
Nyt Nurmon yleiskaava onneksi näyttää etenevän osittaisena ja toivottavasti saadaan nopeasti muutokset käyntiin. Esimerkiksi Nurmon liikuntahallin alueelle on hyvät kulkuyhteydet ja sinne on helppo tulla isoja teitä pitkin toisin kuin esimerkiksi teollisuusalueille nyt sijoitettavien urheilutilojen osalta. Liikuntahalliin ja sen ympäristöön saisi esimerkiksi toteutettua kunnon urheilukeskuksen, joka varmasti palvelisi kaikkia. Sillä voitaisiin samalla mahdollisesti myös parantaa ja laajentaa Nurmon lukion urheilupainotteisuutta. Lisäksi samalla voitaisiin katsoa painijapatsaalle uusi paikka, arvoiselleen paikalle ihmisten nähtäville.
Toivomme Seinäjoen keskustan kuin muidenkin alueiden tasapuolista kehittämistä. Eteläpohjalaiset ovat tottuneet tekemään komiaa ja se voi tarkoittaa myös sitä, että tehdään ihmisläheistä ja viihtyisää elinympäristöä. Ymmärrämme, että rahasta on aina puutetta, mutta se se vasta kalliiksi tulee niin taloudellisesti kuin henkisesti, jos liikkeet ja ravintolat ja ennen pitkää ihmiset katoavat Seinäjoen kaupungin keskustasta.
Keijo Tauriainen, puheenjohtaja
Seinäjoen Kokoomus
Jarkko Panu, puheenjohtaja
Nurmon Kokoomus
Seinäjoen keskustan visio, jossa on esitetty viihtyisät mallikuvat, laajoine viheralueineen ja jalankulku-yhteyksineen niitä myöten ympäri kaupunkia tuntuvat unohtuneen. Monimuotoisuus rakennuksissa näyttää koskevan vain pientä osaa kaupungista.
Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon suurempia kokonaisuuksia kuin vain tehokkaasti rakennettuja yksittäisiä kortteleita.
Nyt rakennetaan tiivistä ja tehokasta kaupunkia, mutta tämä ei saisi olla ainoa kriteeri, josta esimerkkinä Seinäjoen keskustan Jaakkolantien ja Jerikon seutu. Alueella on hyvin kapeat pihatiet, jossa tulevaisuudessa pitäisi autojen ja kävelijöiden jotenkin sopia.
Istutuksia ei ole talojen pihoilla ja kaduille ei ole niille jätetty tilaa. Tällainen alue, jossa ei ole puistoja tai kävely- ja pyöräilyreittejä, ei saisi olla nykyaikaisen kaupungin pyrkimys.
Seinäjoen uusi tori on epäviihtyisä. Parakit ja esiintymislavan tynkä eivät asiaa auta. Pollarin talon poistuttua torilta katosi ainut vihreä ja puustoinen osa. Käytännössä suurimman osan vuodesta tori on tuulinen ohikulkupaikka. Keskustaan muuttavat haluavat ja arvostavat viehättäviä kivijalkamyymälöitä ja -kahviloita, olohuonetilaa.
Ideapark on paikka, jossa on ”pikkukaupungin tuntua”, on liikkeitä, kahviloita ja aktiviteetteja. Ideaparkin vastavoimaksi Seinäjoen keskustassa pitäisi järjestää tempauksia, markkinoita ja tapahtumia, joka vetäisivät ihmisiä puoleensa. Lakeudenpuiston ruokamessut ja joulunavausmarkkinat ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Uskomme, että kaupunkikeskustasta saadaan viihtyisä ja vetovoimainen paikka, kun yritetään ja kauppaliikkeet eivät lopettaisi, kuten nyt on valitettavasti tapahtumassa.
Sama kokonaiskuva-ajattelu puuttuu myös Nurmon keskustan osalta. Kiinteistöjä on ollut tyhjillään odottamassa purkua. Osaa yritetään korjata elvyttämällä vielä muutamaksi vuodeksi ja todellinen ongelman korjaaminen koetaan liian kalliiksi. Nurmon tori K-Marketin luona on jo pitkään odottanut päivitystä ja on hyvin ahdas jo pienenkin tapahtuman järjestämiseen. Samoin kuin myös liikuntahallin liikennejärjestelyt ja salivuorot ovat olleet laajennuksen tarpeessa. Kaavoituksen hitauteen ei tämä saisi kaatua. Vaihtoehto on myös ulkoistaa kaavoitusta, että asioita saataisiin eteenpäin koko kaupungissa.
Nyt Nurmon yleiskaava onneksi näyttää etenevän osittaisena ja toivottavasti saadaan nopeasti muutokset käyntiin. Esimerkiksi Nurmon liikuntahallin alueelle on hyvät kulkuyhteydet ja sinne on helppo tulla isoja teitä pitkin toisin kuin esimerkiksi teollisuusalueille nyt sijoitettavien urheilutilojen osalta. Liikuntahalliin ja sen ympäristöön saisi esimerkiksi toteutettua kunnon urheilukeskuksen, joka varmasti palvelisi kaikkia. Sillä voitaisiin samalla mahdollisesti myös parantaa ja laajentaa Nurmon lukion urheilupainotteisuutta. Lisäksi samalla voitaisiin katsoa painijapatsaalle uusi paikka, arvoiselleen paikalle ihmisten nähtäville.
Toivomme Seinäjoen keskustan kuin muidenkin alueiden tasapuolista kehittämistä. Eteläpohjalaiset ovat tottuneet tekemään komiaa ja se voi tarkoittaa myös sitä, että tehdään ihmisläheistä ja viihtyisää elinympäristöä. Ymmärrämme, että rahasta on aina puutetta, mutta se se vasta kalliiksi tulee niin taloudellisesti kuin henkisesti, jos liikkeet ja ravintolat ja ennen pitkää ihmiset katoavat Seinäjoen kaupungin keskustasta.
Keijo Tauriainen, puheenjohtaja
Seinäjoen Kokoomus
Jarkko Panu, puheenjohtaja
Nurmon Kokoomus
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lähde: Ilpo 11.12.2020.
Nurmo ja Nurmon johto lopetti keskustan kehittämisen ja uudistamisen jo 70 luvun alussa.
Siirrettiin rakentamista Seinäjoen rajalle Hyllykalliolle ja rajatielle..Joten turha syyttää kuntaliitosta ja Seinäjokea.
Kyllä sinne rakennettiin uutta loppuun saakka. Toisaalta asema ja osuuskauppa lähtivät pois. Koulukeskus kokousti ja kasvoi. Samoin Nurmo-halli. Toki täytyy myöntää, että Hyllykallion kasvu vaati taloudellisia satsauksia kokoajan.
Kun kaupungin keskustaan rakennetaan kerrostaloja, joissa on vain yksiötä ja kaksioita, olisi suotavaa, että sallittaisiin lapsiperheille uudet kodit myös kylätaajamiin.
Mies haluaa ison tontin ja ison autotallin ja nainen tilaa koirilleen.
Ettei tarttis muuttaa Ilmajoen pelloille.
Pitäisi ymmärtää eri elämänvaiheet myös perheille.
Meteli minimiin - siinä tärkein tavoite Seinäjoen kaupungin ydinkeskustaan.
mitään ei osata itse,otetaan kuvia vastaavan kokoisista radanvarsi kaupungeista
Tämä juttu Ilkassa kummastutti suuresti, onhan sen kirjoittajina kunnallisten päätösten takana vaikuttavan merkittävän puolueen edusmiehiä.
Kun kaupunkilaiset haaveilevat vihreämmästä keskustasta kannattaa ensin nousta kirkon torniin ja katsoa joka suuntaa, on meillä hieno ja vihreä kaupunki.
Kun taas kehitetään keskustaa kuuluu sinne yleensä suuremmat ja tehokkaammat rakennusmassat. Vihreys toteutuu ja tulee toteutua pääosin kaupugin omilla alueilla puistoissa ja katurakenteissa. Jo nyt meillä on hienoja viheralueita keskustan reinoilla ja sisälläkin. Keskusta ei ole keskusta ellei se kaupunkimaisena ja korkeampana erotu muista alueista. Kannattaa seurata muitakin kehittyviä maakuntakeskuksia, moni kilpailija on meitä isosti edellä, etenkin asumisessa.
Keskustasta on hyvä olla visio ja sitoutuminen sen toteutumiseen, yksityiset omillaan ja kaupunki omilla tonteillaan. Kaupungin on hyvä miettiä mitä sen rakentamattomista alueista soveltuu puistoiksi. Olisi väärin pakottaa ykistyisiä alueita puistoiksi samalla kun kaupunki kovalla tehokkuudella valmistelee omia osin puistoalueitaankin kerrostalotonteiksi.
Keskustorilla kuultiin kansalaisia ja sinne yritettiin dumpata kaikki toiveet. Se toivotuin, esiintymislava tapahtumakaupungissa odottaa edelleen byrokratian rattaissa. Saisiko valtuutetut asiaan vauhtia vai onko asia lainkaan heille tärkä, oikeasti?
Kaavoitus isoina kokonaisuuksina on hankalaa niillä alueilla missä maanomistus on pirstaleinen ja nykyiset omistajat eivät ole kiinteistöjään kehittämässä pientonttia isompina alueina. Visioita voidaa eri alueille luoda mutta maanomistajat ja tulevat kehittäjät ovat niitä jotka voivat toteuttaa ja sallia alueen kehittymisen. Kehitys edellyttää siis hyvää ja aktiivista yhteistyöyä kun visioidaan isosti.
Ideaparkissa ei ole vihreyttä, ei paljon valoakaan.j Nyt sen siivellä jo esitetään keskustaan uusia pysäköinnin valvonnan (tai pikemminkin pysäköinnin hinnoittelun) järjestelyjä. Eli onko kaupunki nyt heikentämässä oman pysäköintiyhtiön taloutta ja mm. kehitysresurseja kun ensin yksimielisesti siunasi Ideaparkille vuokratontin jouppiin? Tontinvuokratkin vähennetään myyntihinnasta jos tontti lähivuosina ostetaan omaksi. Tontin kiinteistöverotkin jää siis vuokratonttina tulematta ja melko kallista katuinfraa on rakennettu ympäristöön.
Siteerataan jo parkin menestystäkin vaikka mm. suurimmalla toimijalla oli jo avajaishumussa suuria vaikeuksia päästä edes vanhan osoitteen myyntilukuihin. Arvioidaan sitä ”menestystä” vaikka 5 vuoden kuluttua eikä heti uskota suodattamatta ihan kaikkea mitä parkin markkinoinnista vastaavat sanoo/kirjoittaa.
Alueellisen kehityksen osalta on vähintään kummaksuttavaa miksi Seinäjoen teollisuusalueelle rakentuu/sijoittuu jatkuvasti hyvinvointipalveluja, liikuntapalveluja sekä toimistoja. Eikö teollisuusalueelle sijoutu yleensä äänekäs, likainen, raskasta liikennettä ja koneita tarvitseva tuotanto ja logistiikka?
Jatkossa ei tarvita valtuutettuja jotka vain toivoo, vaan valtuutettuja joilla on selkeä tilannekuva, visio, ja jotka tekevä perusteltuja esityksiä kaupunkimme kehittämiseksi entuudestaan kiristyvävässä kilpailu ja taloustilanteessa. Järkeviä investointeja tarvitaan ja ne on kaikki turvattava/saatava. Vireheinvestointeja tulee välttää.
Toivominen jää äänestäjille, valtuutettujen tehtävä on saada aikaan asioita. Mielellään kuulisimme selkeitä esityksiä miten jatketaan ensi vuonna.
T. Äänestäjä.
Aivan järjetöntä rakentamista Seinäjoen keskustaan. Nytkin hajotettiin entisen LEHTISEN TAVARATALO ja tilalle tulee 5 .... siis viisi kerrostaloa tilalle. Tälläkin hetkellä tyhjiä ja myymättömiä asuntoja kaupunki pullollaan, joiden hinnat vain tippuvat tai laitetaan vuokrakäyttöön. Ei ole mitään pitkän tähtäimen näkyymääkään täällä että tänne tuppukylään tulisi yhtäkkiä jokin muutto ryntäys kun syntyvyys kun on koko ajan vähenemässä. Uusista isoista yrityksistä tai työpaikoista puhumattakaan.
OTTAKAA NYT HYVÄNEN AIKA JÄRKI "KAUNIISEEN" KÄTEEN.
Varsinkin kun koko Lehtisen kauppakomplexi remontointiin noin 10 vuotta sitten hyvään kuntoon.Nyttää näillä muutamalla Seinäjoen grynderieillä ja kiinteistösijoittajilla olevan satoja miljoonia rahaa kun noin hyvä purettiin.
En nyt oikein ymmärrä miksi jonkun yksityisen kiinteistön tekemiset herättää tällaista keskustelua. Sama kun kommentoisi miksi Kuisla vaihtaa ihan hyvän mersun uuteen kun vanhallakin vielä voisi ajella. Tehköön kukin omallaan mitä parhaaksi katsoo. Itse näen keskustassa mielummin kehitystä ja uusia asuntoja kuin tyhjiä vanhoja liiketiloja.
luin just että radan kehitystyöt päättyy tampereelle ja sen etelä-puolelle. mutta eiks toi täällä oleva projekti ookkin radan vieressä
Näin ok.talossa asuvana niin ei ole minun kukkarosta tosin poissa vaikka kuinka kerrostaloja tuohon kirkonkylään rakennetaan mutta kun katsoo myytävät kohteen siellä ( rivihimat ja kerroskolot) niin 545 olisi tarjolla ainakin..... kostautuun jos joutuu myymään.
Muija haluaa ison koiratarhaan ja mä ison autotallin.
Ja lapsille .....poni.
Onko tässä miten päästy eteenpäin? Jarkolla oli kaikenmoisia ideoita ja eikös Jarkko ole joka paikassa nyt vaikuttamassa? Lupa-asiainlautakunnassa, rakennusjärjestystyöryhmässä sekä toimii myös suunnittelijana ja vastaavana mestarina eikös joo. Väliaikatietoja kyselen.