Maahanmuutto on heikentänyt suomalaisten elintasoa ja lisännyt sosiaalisia ongelmia. Integroitumisongelmat ovat valitettavasti myös ylisukupolvisia. Maahanmuuton haittojen maltillinen kasvu on pysäytettävä ja siihen tarvitaan nykyistä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Monet Länsi-Euroopan maat ovat tiukentaneet/tiukentamassa maahanmuuttopolitiikkaansa, koska ongelmat ovat alkaneet kasvaa liian suuriksi. Nykyinen pakolaispolitiikka ei ole oikeudenmukainen ja tehokas tapa auttaa hädänalaisia ihmisiä. En vastusta toisista EU-jäsenmaista Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa.
Pyrin tällä kirjoituksella avaamaan miksi kannatan tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Loppuun lisäsin vielä muutaman linkin eri tutkimuksiin ja tilastoaineistoihin. Asiaan liittyvä arkuus on syy, miksi haluan kirjoittaa maahanmuutosta enkä esimerkiksi varhaiskasvatuksesta. Maahanmuuton yhteiskunnallisista kokonaisvaikutuksista on aivan liian vähän tutkimustietoa saatavilla. En pyri tällä kirjoituksella lietsomaan vihaa ihmisryhmiä tai eri lailla asiasta ajattelevia kohtaan. Suurin osa ihmisistä on etnisestä taustastaan tai poliittisista näkemyksistään huolimatta hyviä ja kunnollisia. Monet maahanmuuttajataustaiset ovat myös integroituneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan, vaikka se ei aina ole helppoa mm. suomen kielen vaikeuden takia.
Maahanmuuttajataustaisten työllisyysaste on merkittävästi heikompi kuin kantaväestöllä ja lisäksi osa-aikatöiden tekeminen on yleisempää. Vaikka maahanmuutto on parantanut ikärakenteellista huoltosuhdetta, on taloudellinen huoltosuhde heikentynyt. Toisin sanoen maahanmuuttoa rahoitetaan, joko korkeammalla veroasteella, lisävelalla tai karsimalla julkisia palveluita. Näkemykseni pohjautuu erityisesti tilastokeskuksen vuosittain julkaistuihin työllisyystilastoihin, joista kotimaisten kielten puhujien ja vieraskielisten työllisyyttä pystyy vertailemaan. Vieraskielisten määrän kasvaessa työllisyysasteen ero kotimaisten kielten puhujiin ei ole kaventunut merkittävästi. Mikä maltillisesti heikentää suomalaisten elintasoa vuosi vuodelta yhä enemmän. Erot työllisyysasteissa ovat riippuvaisia myös taloudellista suhdanteista ja työpaikkojen määristä. Mitä enemmän työpaikkoja Suomessa on, sitä pienemmät ovat todennäköisesti myös erot. Maahanmuuttajataustaisilla julkisten menojen määrä per asukas lienee vain hieman kantaväestöä korkeampi. Toisaalta pieni osa julkista menoista ei muutu väestönmuutoksen myötä (esim. iso osa puolustusmenoista). Kantaväestön keskimääräiset palkat ovat selvästi maahanmuuttajataustaisia korkeammat. Siitä johtuen, kansantaloudellisesta näkökulmasta katsottuna kantaväestön työtuntien suorat ja epäsuorat hyödyt yhteiskunnalle ovat hieman maahanmuuttajataustaisia korkeammat.
Maahanmuutto on lisännyt rikollisuutta ja sosiaalisia ongelmia. Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina rikostilastoissa monien vakavien rikosten osalta. Ikä- ja sukupuolirakenteen huomioiminen kaventaa hieman eroa. Näkemykseni pohjautuu Poliisihallituksen vuosittaisiin rikostilastoihin sekä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2014 julkaistuun selvitykseen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen jälkeisiltä vuosilta olen ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutuksen huomioimiseksi joutunut yhdistelemään Tilastokeskuksen väestötietoja ja Poliisihallituksen rikostilastoja. Sosiaalisilla ongelmilla tarkoitan rikollisuuden lisäksi myös Suomalaisessa yhteiskunnassa huonoksi koettua käytöstä, jota esiintyy ajoittain arjessa. Asiasta on toki vaikea tehdä tutkimuksia. Omien ja kuulemieni kokemuksien pohjalta esimerkiksi häiritsevä käytös metrossa tai taloyhtiön pyykkituvan käytössääntöjen laiminlyönti ovat maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa kantaväestöä yleisempää.
Työllisyystilastoja
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115g.px/
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia, Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152441/265_Lehti_ym_2014.pdf
Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt syntyperän ja iän mukaan, 2009-2019
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__rpk__uhri/statfin_rpk_pxt_11ct.px/
Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt kansalaisuuden, iän ja asuinpaikan mukaan, 2009-2019
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__rpk__uhri/statfin_rpk_pxt_11cs.px/
Linkin takaa löytyy tietoa mm. turvapaikanhakijoista, pakolaiskiintiöstä, vieraskielisten määrän kehityksestä ja ulkomaalaistaustaisten määristä
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#Turvapaikanhakijat ja pakolaiskiintiö
Pyrin tällä kirjoituksella avaamaan miksi kannatan tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Loppuun lisäsin vielä muutaman linkin eri tutkimuksiin ja tilastoaineistoihin. Asiaan liittyvä arkuus on syy, miksi haluan kirjoittaa maahanmuutosta enkä esimerkiksi varhaiskasvatuksesta. Maahanmuuton yhteiskunnallisista kokonaisvaikutuksista on aivan liian vähän tutkimustietoa saatavilla. En pyri tällä kirjoituksella lietsomaan vihaa ihmisryhmiä tai eri lailla asiasta ajattelevia kohtaan. Suurin osa ihmisistä on etnisestä taustastaan tai poliittisista näkemyksistään huolimatta hyviä ja kunnollisia. Monet maahanmuuttajataustaiset ovat myös integroituneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan, vaikka se ei aina ole helppoa mm. suomen kielen vaikeuden takia.
Maahanmuuttajataustaisten työllisyysaste on merkittävästi heikompi kuin kantaväestöllä ja lisäksi osa-aikatöiden tekeminen on yleisempää. Vaikka maahanmuutto on parantanut ikärakenteellista huoltosuhdetta, on taloudellinen huoltosuhde heikentynyt. Toisin sanoen maahanmuuttoa rahoitetaan, joko korkeammalla veroasteella, lisävelalla tai karsimalla julkisia palveluita. Näkemykseni pohjautuu erityisesti tilastokeskuksen vuosittain julkaistuihin työllisyystilastoihin, joista kotimaisten kielten puhujien ja vieraskielisten työllisyyttä pystyy vertailemaan. Vieraskielisten määrän kasvaessa työllisyysasteen ero kotimaisten kielten puhujiin ei ole kaventunut merkittävästi. Mikä maltillisesti heikentää suomalaisten elintasoa vuosi vuodelta yhä enemmän. Erot työllisyysasteissa ovat riippuvaisia myös taloudellista suhdanteista ja työpaikkojen määristä. Mitä enemmän työpaikkoja Suomessa on, sitä pienemmät ovat todennäköisesti myös erot. Maahanmuuttajataustaisilla julkisten menojen määrä per asukas lienee vain hieman kantaväestöä korkeampi. Toisaalta pieni osa julkista menoista ei muutu väestönmuutoksen myötä (esim. iso osa puolustusmenoista). Kantaväestön keskimääräiset palkat ovat selvästi maahanmuuttajataustaisia korkeammat. Siitä johtuen, kansantaloudellisesta näkökulmasta katsottuna kantaväestön työtuntien suorat ja epäsuorat hyödyt yhteiskunnalle ovat hieman maahanmuuttajataustaisia korkeammat.
Maahanmuutto on lisännyt rikollisuutta ja sosiaalisia ongelmia. Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina rikostilastoissa monien vakavien rikosten osalta. Ikä- ja sukupuolirakenteen huomioiminen kaventaa hieman eroa. Näkemykseni pohjautuu Poliisihallituksen vuosittaisiin rikostilastoihin sekä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2014 julkaistuun selvitykseen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen jälkeisiltä vuosilta olen ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutuksen huomioimiseksi joutunut yhdistelemään Tilastokeskuksen väestötietoja ja Poliisihallituksen rikostilastoja. Sosiaalisilla ongelmilla tarkoitan rikollisuuden lisäksi myös Suomalaisessa yhteiskunnassa huonoksi koettua käytöstä, jota esiintyy ajoittain arjessa. Asiasta on toki vaikea tehdä tutkimuksia. Omien ja kuulemieni kokemuksien pohjalta esimerkiksi häiritsevä käytös metrossa tai taloyhtiön pyykkituvan käytössääntöjen laiminlyönti ovat maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa kantaväestöä yleisempää.
Työllisyystilastoja
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115g.px/
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia, Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152441/265_Lehti_ym_2014.pdf
Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt syntyperän ja iän mukaan, 2009-2019
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__rpk__uhri/statfin_rpk_pxt_11ct.px/
Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt kansalaisuuden, iän ja asuinpaikan mukaan, 2009-2019
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__oik__rpk__uhri/statfin_rpk_pxt_11cs.px/
Linkin takaa löytyy tietoa mm. turvapaikanhakijoista, pakolaiskiintiöstä, vieraskielisten määrän kehityksestä ja ulkomaalaistaustaisten määristä
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#Turvapaikanhakijat ja pakolaiskiintiö
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.