" Lappeenrannan Lauritsalassa oli kuppila, joka oli virallisesti Kanavakrouvi, mutta kaikki paikalliset tuntevat sen nimellä Luotibaari. Aikoinaan olivat asiakkaat selvitelleet erimielisyyksiään tuliaseita käyttäen."
Kertokaa muita esimerkkejä!
Kertokaa muita esimerkkejä!
Vastaukset 105
Vanhimmat
Roskapankki stadissa. Juottola, jossa rahasi muuttuu k*seksi.
Nyt en ymmärtänyt. Roskapankki Helsingissäkö?
Mutta ehkä ymmärrän sitten myöhemmin.
Kaljapaari kalliossa.
Iteasiassa ihan ok paikka, mutta totta on, siellä eurot vaihdetaan ureaksi. Ja kuten pankkiasioissa aina, kaiken voi vetää pytystä. Korkoja kertyy kankkusen verran.
Nojoo, paarilla pitää nimi olla ja onhan niitä paareja paljon. Kun kaikilla pitää olla oma nimensä, siitä kaikenlaista hauskaa. Tunnetuin nimi oli kai Sallassa. Yrittäjä oli yrittänyt tekisteröidä paarilleen nime ja useamman kerran oli tullut rekisteristä bumerangi, että nimi varattu. Tympiintyi ja nimesi paarinsa Äteritsiputeriritsipuolilautatsipaariksi. Nimetty läheisen jängän mukaan. Kukaan ei oikein tiedä jängän nimen merkitystä, mutta suomen pisin paikannimi. Ja paarilla oli suomen pisin suomenkielinen nimi.
Miten nimi kuvastaa jotain paaria, se vaihtelee.
=DW=
Mikkelin lehellä 5-tien varressa oli kuppila: Olonkorjaus.
Itse korostavat tuota iloisuutta. Olisi parempi, jos jättäisivät arviot kuulijalle.
Itsensä arvioiminen voi olla skutsista: ne malkat ja ohrantähkät.
Beng
Ite assiissa vanahana statilaisena muistelen, että roskapankki pub on enämmänki kurvin kulman lähellä, Hesarilla, kuin varsinaisessa kalliossa? Tai miten se ny lasketaan?
Jos tämä juottola jotakuta kiinnostaa Kurvissa se ei ole, Kurvi on Sörkan ja Kallion rajamailla, Kurvi on Hämeentien ja Hesarin kulma, jossa on mm. Kolme Kaisaa, Iltakoulu, Lepakko (luola).
Roskapankki on Kaarlenkadun ja Hesarin kulmassa Kalliossa,
lähes kilsan päässä Kurvista Brahenkentän lähettyvillä, joka jakaa Kalliota ja Alppilaa.
nm. "ex-poke Kalliosta"
Ja sinulle tuli tämän illan kymmenen yläpeukkua tarkennuksestasi. Ja kymppi narikkarahaa tietysti.
Eiks tuo Roskapankki saanut nimensä 90-luvun lamassa. Pankkien leväperäisyyteen liittyen.
Joo, hyvä terde. Paistaa, jos on paistaakseen koko päivän.
Olen käynyt siellä joskus, ja palvelu on toiminut asiallisesti. Ja eräs myönteinen ilmiö:
Siellä on joskus ihmisiä, jotka OSAAVAT PUHUA !
Äitee autuas syntys siellä .-
Reppurin laulu
Luadogan meren randamil
mie kazvoin kaugobriha
siel mie paimoivirzie lauloin,
nyt eis on mieron piha.
Karjalan mail kuldakägözet kukkuu,
kirikön ristat kiildelöö,
taljankka se illoin tanssiloih kutshuu,
kandeleh hembieh helisöö.
Siel on kallis kandajain,
siel mielitiettoni tshoma.
Muamokullan kainalost on
mutshoin otettu oma.
Karjalan mail ...
Kierdelin da kierdelin,
on selga sumpthsan painos,
mieron matkamielenibä
omah kodih on ainos.
Karjalan mail ...
Karjalaisten "iloisuus". Jo opiskeluaikana totesin, että monet itäsuomalaiset näyttelevät hyväntuulista, mutta oikeasti ovat kiukkupusseja.
= Etelä-Suomen mies
"Karjalaisten "iloisuus".
Näistä karjalais evakoista joita tunnen useitakin, saa tuota iloisuutta kyllä todellakin kaivamalla hakea. Niin myös heidän jälkeläisistä joita tunnen vieläkin useamman.
Ympäristö on heidän suurin este kai ? Näin sitä on ilmaistu kun olen asiaa kysellyt.
"Ympäristö" ? Millä lailla ja tavalla? - Nm. Käyttäydytkä ikävästi
Jees, me ammuimme iloisena toinen toisiamme ja luotibaariksi nimi muuttui, niin iloisia karjalaisia met olemma.
Oisko karjalaisten luonne vähän vilkkaampi kuin muitten ykstotisten suomalaisten ?
Enempi vilkkaita kuin länsisuomalaiset, vaikka poikkeuksia löytyy molemmista.
Minulla on vilkkaat karjalan pojan silmät. Niihin naiset ihastuu.
Ei ole.
Beng
Karjalaisissa ja savolaisissa on se mukava puoli, etteivät he ole niin "ehdottomia".
Heillä on vähän joustavampaa ajattelua kuin esim usein hyvin itseriittoisilla
länsi-suomalaisilla, joilla asiat on "niinku mää ajattelen ja mää sanosin ja se ei siit muutu mikskä" (jos en mää muuta miältän ja määhän en muuta!)
Savolaisethan ovat "tosi joustavia"... voi olla niin tai näin, ei koskaan tiedä mitenpäin,
Savolaisten "joustavuus"? No, joustavat, jos heille itselleen on siitä hyötyä, mutta ... he odottavat liikaa sitä, että, toiset joustavat aivan äärirajoille asti. Savolaisten yliahkeruus menee liian pitkälle silloin, kun he vaativat toisiltakin yliahkeruutta.
Suattaa olla niinnii tai ei .
Sudeettisavolainen
Savolainenhan on piällysmies. Ei se itse tee mitään, se tiättää.
Savossa jotkut ovat ns. "piällysmiehiä", mutta työntekijät eivät uskalla pitää puoliaan niin hyvin kuin eteläsuomalaiset uskaltavat.
Olen todennut, että Itä-Suomessa on sekä ystävällisiä että epäystävällisiä ihmisiä. Ne epäystävälliset ovat vaikeita tapauksia, koska he saavat raivokohtauksia, kun taas esimerkiksi Varsinais-Suomessa ei kukaan saa raivokohtauksia.
No, johan tuli paksua.
Meillä täällä itä-Suomessa onkin suomen parhaimmat hullut.
Ellei lääkitys ole kohdillaan, raivokohtaukset ovat mahdollisia,,,
etenkin jos vieraspaikkakuntalaisen naama ei miellytä.
Älkää siis tulko Kolille eikä Valamon luostarille...
- - - noooooooooooo vitsiiiiiiiii - - -
Olette sitten olevinanne ”suomalaisia”, vaikka kuulutte ihan eri rotuun.
Sekä Itä-Suomessa että joka puolella Suomea, kaikkialla, murrealueesta riippumatta "on sekä ystävällisiä että epäystävällisiä ihmisiä". Joka puolella on "vaikeita tapauksia" ja tyyppejä, jotka saavat raivareita, sillä ne eivät katso tyypin asuinaluetta, syntymäpaikkaa tai murretta, jota hän puhuu. - Nm. Mitä muuta jäänyt väliin
Ehkä kuitenkin Lounais-Suomessa ihmiset osaavat suhtautua asioihin maltillisesti. Osaavat sanoa asiat suoraan, rehellisesti, ilman kiertely-kaartelua. Kun taas Itä-Suomessa on sellainen outo juttu, että asioita "pyöritellään". Minä en ymmärrä, mitä järkeä siinä "pyörittelyssä" on.
Asioitten 'pyörittely' saattaisi tarkoittaa myös, että ajatellaan vielä, uudestaan, toisen kerran. Kaikki eivät ole nopeita käännöksissään, aatoksissaan eivätkä puheissaan. - Nm. Kaikilla paikkansa
On hyvä, kun asioita harkitaan. Vaan entä jonninjoutava pyörittely silloin, kun vastaus on jo tiedossa?
Toiset tykkäävät pyöritellä. - Nm. Milloin mitäkin
Kaikissa heimoissa on iloisia ja myös vakavampia.
Yleistämiset omaksi hyväkseen ovat heimorasismia.
Niin, onhan niitä monenlaisia ihmisiä jopa niillä paikkakunnilla, joissa yritetään tehdä kaikista samanlaisia.
Kukahan tai mikähän taho sellaista koettaa tehdä? Ettei vain mielikuvitus ole tehnyt sulle tepposia. - Nm. Älä höpise höhliä
On paikkakuntia, joissa yritetään pakottaa:
-Päättäjien mielistelyyn.
-Urheilukisojen seuraamiseen.
-Tanssimiseen.
-Ryyppäämiseen.
-Persoonallisten harrastuksen unohtamiseen.
Höpö-höpö, kukaane ei missään pakota mitään. Mikä saa luulemaan ja olettamaan niin? Ja jos pakottaisi, ei ole mitään syytä uskoa ja toimia pakotetusti. - Nm. Lienet ymmärtänyt väärin
Minä tykkään pyöritellä pullia.
Beng
Joka paikkakunnalla on sekä fiksuja että vähemmän fiksuja. Alueellisia eroja toki on. Esimerkiksi Lappeenrannan seudulta kotoisin olevilla on monillakin erittäin rajoittunut asenne. Heidän mielestään ihmisten pitää olla "normaaleja", ja missään tapauksessa ihmisellä ei saa olla mitään persoonallisia harrastuksia. Ikävä kyllä, Lappeenrannan seudun "normaali" tarkoittaa ihmistä, joka on kiinnostunut vain tanssista ja ryyppäämisestä.
Terveisin: Puolireuho
Voi se valitettavasti olla niin, että mitä pienempi paikkakunta sen samanlaisempi
kuin muut ihmiset olisi suotavaa olla.
Runsaslukuisemmalle paikkakunnalle mahtuu enemmän erilaisuutta,
persoonallisuutta, se ei pistä silmään ja kun porukkaa on paljon,
kukaan ei ehdi millään kaikkia kytätä.
Niin, joillakin pikkupaikkakunnilla on erittäin vaikeita ihmisiä. On pikkupaikkakuntia, jotka eivät meinaa saada opettajia, koska ...
Olen kuullut, että opettajista suuri osa suosii mieluummin kaupunkikouluja kuin pikkupaikkojen kyläkouluja.
On eri puolilla Suomea joitakin paikkakuntia, joilla ihmisten ainoa pyrkimys on olla mahdollisimman normaali. Onko siitä mitään iloa kenellekään ?
Eikä ihme, jos pienellä syrjäisellä paikkakunnalla on vain lato opettaja-asuntona.
Tietääkseni kaikissa kunnissa on järjestynyt opettajille asialliset asunnot.
Karjalaisten "iloisuus".
Jo opiskeluaikana totesin, että monet itäsuomalaiset näyttelevät hyväntuulista, mutta oikeasti ovat kiukkupusseja.
= Etelä-Suomen mies
Väärä vastaus edellinen, klo 21:52 kirjoitettu, noin ei asia ole.
Etelä-Savossa, eräässä kaupungissa, on erittäin paljon kateuteen taipuvaisia immeisiä. Olen itse asunut siellä ja olen sen todennut. Pahansuopaa väkeä ja katselevat vaan mielenkiinnolla esim. pienen puoliorvon tyttösen selviytymistä. Huolehtimisesta ei sanaakaan. Näin oli joskus lapsuudessani. Liekö ihmiset siitä tulleet sivistyneemmiksi, tiedä häntä.
Itse olen karjalais-savolainen, nyt jo iäkäs nainen. En mielelläni mene tuohon kaupunkiin vieläkään, tulee vaan semmonen ahdistava olo, vaikka ajasta siellä kulunut jo vuosikymmeniä.
Etelä-Savossa oli lapsuuteni aikana joitakin kamalia opettajia, pilkkasivat köyhien lapsia??
Tuo pitää paikkansa. Oli myös eräs vanha ns. terveyssisar, joka tiesi minun elämäni, kun asui samassa kylässä. Minä en häntä tuntenut, mutta hän tunsi minut.
Oli terveystarkastus ja rokotus niille, jotka pyrkivät siihen aikaan oppikouluun ja minä en kai ollut hänen mielestään tarpeeksi "arvokas" oppikouluun.
Hänpä osoitti sen erittäin ilkeästi, toisen oppilaan nähden ja kuullen, Töni minua, kun en osannut olla oikeassa paikassa hänen mielestään siellä huoneessa. Sihahti: "Ja tuommonen vielä oppikouluun."
Silloin en sitä ymmärtänyt, mutta myöhemmin tuo selvisi ja vieläkin tunnen pahaa oloa, kun näin vanhana tuota muistelen. En tosin usein, nyt tuli taas mieleeni.
Olen sama puoliorpo, joka kirjoitti tuon Etelä-Savon kaupungin jutun klo13:48. Siis karjalais-savolainen iäkäs nainen.
Tämä loppui nyt tähän, jo riittää muistelut.
Jännä juttu, kun taas Turun seudulla oli ystävällisiä, asiallisia opettajia, jotka eivät pilkanneet ketään. Kyseisillä opettajilla oli jämäkkä olemus ja voimakas ääni, mutta he olivat oikeudenmukaisia. Olen tosi onnellinen, kun olen saanut elää lapsuuteni Turun seudulla.
Turun seudun opettajista jotkut olivat Karjalasta lähtöisin, ja kyllä he ihan mukavia opettajia olivat.
Yes, äidinkielen opettaja oli Karjalasta, ja hänellä oli hieno taito tulla toimeen toisten ihmisten kanssa.
Opettajissa oli monen eri maakunnan ihmisiä. Hyvä asia, koska silloin on tullut enemmän näkökulmaa.
Juu, ainakin meidän lukiossa oli opettajia ihan kautta Suomen.
Ja karjalaisten pahansuopa juoruaminen on tunnettu tosiasia, fakta.
Karjalaiset ovat iloisia, koska ovat päässeet rajan tälle puolen.
Joskus jouduin toteamaan, että itäsuomalainen on aluksi hyvin puhelias ja kohteliasta näyttelevä, mutta joidenkin viikkojen kuluttua itäsuomalainen muuttuu kiukkuiseksi.
Sää olet vittumaista seuraa nii tulee siin kiukkuiseksi hidas hämäläinenkin,
Niin, ainakin oon todennut, että jotkut itäsuomalaiset eivät osaa käyttäytyä johdonmukaisesti, vaan huiskin haiskin hällä väliä -systeemillä.
Minus on tippa veressä Pohjois-Karjalaa, jotain hämäläisyyttä ja eniten länsi-uusimaalaisuutta.
Tällä coctaililla tässä tuolissa istutaan ja näpötellään.
Se, mikä on perheestäni, on sanonta, että itsekehu haisee.
Mut, jos kehuu, niin, minkä heimon piikkiin se lankeaa.
Minusta se, että savolaisia väitetään kieroiksi, on jo legendaa eikä tottakaan.
Kylmätotuus on esim. niin suora ja totuudenkinmukainen, että pitäisin häntä 'länkkärinä'.
Mutta kokemukseni lähivuosilta Kanta-Hämeestä osoitti, että filuriutta löytyy ja paljon.
Toisten hyväksikäyttöä järestäen kaikilla tapauksilla. Miksi?
Beng
Savolaisten väittäminen kieroksi: Useimmat savolaiset ovat todellisuudessa asiallisia, mutta joitakin kieroja tapauksia löytyy. Ja on niitä kieroja jopa suorapuheisten turkulaisten alueella, mutta erittäin vähän.
Kieroja turkulaisia vähän, mutta sopivasti laiskoja turkulaisia on enemmän.
Olen syntynyt Pohjois-Karjalassa, kanta suvut. Kuudentoista korvilla läksin leveämmän leipälapion perään kuten valtaosa sen ajan nuorista läksi pitkin Suomea ja pohjolaa.
Olin pois jota kuinkin viisikymmentä vuotta ja palasin KOSKA täällä on ollut kanta-asumus läpi vuosikymmenten.
Jos olisi ollut vain kivijalka ja suvun hautapaikat, en olisi palannut.
No paikassa jossa asun, ei ole yhtään sukulaista, ei ole ikinä ollutkaan, ovat muissa pitäjissä, ketkä hengissä.
En palannut kanta-asumukseen vaan hain vuokra-asunnon. Kanta-asumus muussa käytössä.
En tunne itseäni pohjois-karjalaiseksi, enkä stadilaiseksi, enkä juuri muuksikaan, ei ollut tänne ikävä, vain tuttuus ja edullinen vuokra taso jne.
Puhun pääkaupunkiseutulaisittain, en slangia, vaikka sen taidankin. Lähinnä mä ja sä ja ehyitä sanoja kirjakieli pohjalta. Mie ja sie ei tartu enää kuin läppänä heittäen.
Kaikkien kanssa olen tuttua vaikka en heitä tunnekaan. Samalla lailla olen suhtautunut ihmisiin ja elämään kaikkialla. Täällä varmaan joutuu törmäyskurssille kaikkein vähiten.
Täällä lapsuus ajalta tunsin muutaman, ketkä ovat jääneet elämään ja kuolemaan tänne. Muut jos täällä onkin, ovat kasvaneet eroon nuoruus kasvoistaan, ettei heitä tuntisi. Sitten muu muut ovat "vieraita" enkä mitään seurapiirejä haekkaan. Olen silmät ja korvat auki elävä "erakko".
Turkulaisten laiskuus tarkoittaa sitä, että turkulainen on lujatahtoinen, ja osaa valita, milloin kannattaa ahkeroida, ja milloin ei.
Aivan, ja turkulainen osaa myös valita, minkälaisen esimiehen kanssa suostuu toimimaan.
Turkulainen ei suostu palvelemaan huutavaa, kiukuttelevaa esimiestä.
Huutavasta kiukuttelevasta esimiehestä voi tehdä valituksen työsuojeluviranomaisille.
Minkälaisia kokemuksia on eri maakuntien työpaikkailmapiiristä ?
Eri maakunnissa jonkin verran erilainen.
Kertokaa asiasta, jos tiedätte.
Ainakin Lounais-Suomessa on ollut työpaikoissa yleensä myönteinen työskentelyilmapiiri.
Asioista tiedetään, mutta moni ei uskalla kertoa.
Miksi ei uskalleta kertoa?
Kas kun joku on sanonut, että jos kertoo joistakin työpaikoista negatiivisia asioita, niin saa "hullun maineen".
Ehkei nyt ketään hulluksi sen takia tehdä, mutta se on vanhoista ajoista peräisin oleva perinne joka puolella Suomen niemeä, että työnantajasta ei puhuta pahaa. Solidaarisuus- yms. syistä, jotka eivät nykyaikana enää pelitä. - Nm. Pahat perinteet pannaan
No, ei kenestäkään saa puhua pahaa.
Ei, mutta työnantajasta, joka ei pelaa reilua peliä, täytyy kertoa ja sanoa ja ilmoittaa, että hänen hommansa eivät onnistu yhteiskunnan säätämällä tavalla. - Nm. Lusmuille ei tarvitse olla lojaali
Niin, rehellisyys on järkevää.
Yeap, "järkevää" se on, mutta joitenkin mielestä ei silti suotavaa. - Nm. Totuuden torvelo
Siinäkin on monia mielipiteitä.
Juuu-juuu, kuten kaikissa asioissa on monta puolta tai vähintäinkin kaksi piippua. Mutta asioita ei hoideta mielipiteillä, vaan oikealla ja rehdillä toiminnalla silloin, kun oikeasti on aihetta. - Nm. Rehellisyys maan perii
Keskarisavolainen tai takaperätampio ihan sama.
Joka maakunnassa on nykyään muualta muuttaneita, ja se on hyvä asia, koska sen ilmiön ansiosta useimmilla ovat näkökulmat laajentuneet.
Näkökulmat laajentuvat, kun ihminen haluaa laajentaa näkökulmia.
Näkökulmien laajentamisen tarpeellisuutta eivät kaikki tiedosta. Tekevät kaiken vanhoilla totutuilla kaavoilla.
Varsinkin joissakin pikkukunnissa pelätään kaikkia uusia ajatuksia ja näkökulmia.
Joskus jouduin toteamaan, että itäsuomalainen on aluksi hyvin puhelias ja kohteliasta näyttelevä.
Joidenkin viikkojen kuluttua itäsuomalainen muuttuu kiukkuiseksi.
No mutta jestas sentään. Sekä Itä- että Länsi- että kaikilla muillakin puolilla Suomen niemeä ihmiset ovat joskus puheliaita ja mukavia ja kun paha päivä sattuu päälle, he eivät ole sellaisia. - Nm. Ja jotkut tekevät siitä luonneanalyysejä
Onhan niin, että huono päivä voi olla kaikkien mahdollisten paikkakuntien asukkailla.
Hyvä tai huono päivä riippuu paljon myös omista asenteista.
Kyllä ja nimenomaan. - Nm. Twelve points
Myönteisesti asennoituvan päivät ovat helpompia kuin ruikuttajan päivät.
Jotkut moittivat Turkua. Tähän sanon, että usein turkulaisesta tulee tyly ensivaikutelma, mutta ajan mittaan tylyltä vaikuttavasta turkulaisesta tulee ihan kiva juttukaveri.
Otetaanpa leikkiin eskisuomalaiset mukaan.
Kokemukseni perusteella alkuun erittäin varautuneita, ystävystyminen kestää, mutta saat heistä erittäin hyviä, sydämellisiä ystäviä.
Beng
Minäkin olen todennut, että Keski-Suomessa asuu fiksuja ihmisiä. Eivät pidä suurta ääntä, mutta juttelevat hyväntuulisesti sen verran kuin tarvitseekin jutella.
Terveisin: Puolireuho
Niin ja pohjalaisilla on huumoria eniten kaikista
jopa itseironiaakin jollain parhaalla saattaa tavata
Huumori on kyllä hyvää öljyä kanssakaymisessä!
Sen vaan olen vuosikymmenien aikana todennut, että varsinaissuomalaiset osaavat huomioida toisen ihmisen paljon paremmin kuin syrjäseutuihmiset.
Varsinaissuomalaisten ystävällisyys on hieno asia.
Eiköhän noita tapahdu ihan tasapuolisesti missä päin Suomea vaan. Tuskin ne karjalaiset siinä ovat yliedustettuina.
Ei tosiaankaan, jopa sota-aikanakin vanhempani ottivat hyvin vastaan siirtolaisperheen, joka kotiimme sijoittautui.
Minäpä kerron totuuden näistä heimojen eroista.
Hämäläiset on kunkkuja, älyllisesti ja fyysisesti. He ovat Suomalaisten alkulähde. Alkuperäinen Häme on kattanut suuren osan nykyisestä Uudestamaasta, Keski-Suomesta ja muista maakunnista. Hämäläinen puhuu asiaa, on rehti ja älykäs harkitsevainen ja sotaan kykenevä. Asuu keskellä Suomea nähden ympärilleen. Suuri osa niistä Helsingin normaaleista suomalaisista on hämäläisten jälkeläisiä. Vaatimattomuuttaan hämäläiset kuitenkin pitävät niin vähän meteliä itsestään että muut heimot kehuskelevat itseään eikä Hämeestä puhuta koskaan. se on kuin "no mans land" kaikille savolaisille, karjalaaiisllle, lappalaisille, läntisuomalaisille, jotka pysyvät omilla reviireillään, pidättäytyen hämäläiseltä sivistykseltä
Yleensä sivuutan suoraan vanhat ketjut avaamatta, mutta nyt sattui eilen tilanne joka sopi juuri tähän.
Olin seurueessa, jossa oli venäläinen, näköisyyskin jo paljastaa ja nimi.
Istuimme sitten samassa ruokapöydässä lopuksi ja minä aloin varovasti udelle miten hän oli keksinyt pesiytyä Suomeen.
Hänen vanhempansa olivat Karjalan evakkoja, tulleet seudullemme sodan aikana asumaan. Tämä herra oli opiskellut sekä suomeksi että venäjäksi ja asunut täällä aina.
Todella fiksu ja huumorintajuinen. Olen siis ollut samassa harrastuksessa hänen kanssaan puolisien vuotta ja jo pitkään pohtinut mikä on miehiään. Eräänä päivänä otan putinismin puheeksi, sen aika ei ollut vielä nyt.
Kuuluvin osa karjalaisuutta on pohjaton itsensä kehuminen. Karjalaisella menee puheissaan aina hyvin. On rahaa ja ihan kaikkea, mitä ihminen voi elämässä toivoa, vaikka ei ole kummempaa kuin muillakaan. Kehuskella kuuluu myös iloisuudella ja rempseydellä.
Karjalaisissa on myös takakieroutta ja äkkipikaisuutta. Iloinen kaikkien kaveri tekee selän takana todella alhaisia temppuja. Eikä malta olla kehuskelematta niilläkään.
Työpaikalla eräs karjalainen halusi aina viihdyttää kaksimielisyyksillään sekä sutkauksilla, joilla pyrki alentamaan muita. Kovasti nauroi omille jutuilleen ja tarkisti samalla, ketkä nauroivat tarpeeksi mukana. Samat tarinat oli kuultu kymmeniä kertoa.
Tyyppi muisti myös kertoa olevansa huikean ihana ihminen, jolla on mahtava elämä, täydelliset lapset, lukemattomia ystäviä, jne. Hän tavoitteli käytöksellään huomiota ja löysi koko ajan huomautettavaa muista.