Totaalinen yksinäisyys itkettää

Hei, totta kai yksinäisyys on vähän tunneperäinen ja tulkittavissa oleva juttu aina mutta itsellä tällä hetkellä ei ole ketään ihmistä äidin lisäksi (joka hänkään ei jaksa minua kuunnella suoraan sanottuna yhtään eikä jaksa kiinnostaa mun jutut ) jolle voisi soittaa ja puhua ihan tosissaan mieltä painavista asioista ja ihan kaikesta yli päänsä.

Olen sitten soitellut noille auttaville linjoille mutta ei niihinkään enää kohta kehtaa soittaa kun jo tunnistavat. Ja se on kuitenkin enimmäkseen sellaista yksinpuhelua ja eipä ne juuri mitään osaa jutella tai niin mitäpä sitä voisikaan.

Pahalta ja ahdistavalta tämä elämänvaihe tuntuu ja en tiiä kun asiat oli niin toisin ennen kunnes elämässä sattui liian pahoja juttuja joiden takia eristäytyi paniikkihäiriön yms. vuoksi. Traumaoireideni takia tällä hetkellä muutenkin elämä tosi tuskaista. Mutta tsemppiä ja voimia kaikille yksinäisille ja sen kanssa eläville! Ja aurinkoa sekä valoa edes tähänkin päivään ja hetkeen! ☀️☀️
11115
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Kaikkeen löytyy apua ja helpotusta. Mieti, että mikä pitää sinut yhä edelleen huonossa tilassa? Miksi et voi ottaa apua vastaan?

Äänestä
  • Oma Koirahan se on paras ystävä, muuta ystävää ei ole ollutkaan!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oma Koirahan se on paras ystävä, muuta ystävää ei ole ollutkaan!

    Ei koirassa mitään vikaa ole. Uskollinen kumppani ja tuo lohtua, mutta sinuna panostaisin kuitenkin verkostoihin toisten ihmisten kanssa. Ihminen on sosiaalinen olento ja kaipaa toisten ihmisten seuraan.
    Asioita voi oppia, jos on avoin mieli ja motivaatio. Hae apua ja tukea ja ota elämäsi omaan hallintaasi ajelehtimisen sijasta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei koirassa mitään vikaa ole. Uskollinen kumppani ja tuo lohtua, mutta sinuna panostaisin kuitenkin verkostoihin toisten ihmisten kanssa. Ihminen on sosiaalinen olento ja kaipaa toisten ihmisten seuraan.
    Asioita voi oppia, jos on avoin mieli ja motivaatio. Hae apua ja tukea ja ota elämäsi omaan hallintaasi ajelehtimisen sijasta.

    Asiat pitää vaan nk."ymmärtää", ei se rakkaus koskaan jätä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Asiat pitää vaan nk."ymmärtää", ei se rakkaus koskaan jätä.

    Voi tätä maailmaa katsella kun on tavannut parhaan ystävän ja rakastetunkin ihan yksinkin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Oma Koirahan se on paras ystävä, muuta ystävää ei ole ollutkaan!

    Eipä ole ystävänä edes koiraa.

    Äänestä

Facebookissa on ryhmä nimeltä Paniikki - ja ahdistuneisuushäiriö. Liity ryhmään !

Äänestä

Kannattaa katsoa juna-aikatauluja. Loppu tulee kivuttomasti

Äänestä

aina on jotaki tehtävissä.mikäs puristaa että ei onnistu?

Äänestä

Minä en todellakaan ymmärrä sitä että miksi te tuollaisista oireista kärsivät ette vaihda puhelinnumeroja keskenänne. Te voisitte soittaa siis myös toisillenne eikä vain auttaviin puhelimiin. Ja te voisitte tietenkin puhua keskenänne myös muista asioista kuin ongelmistanne. Myös tyhjänpäiväisyyksistä rupatteleminen voi vähentää ahdistusta ja yksinäisyyttä.

Suosittelen sinulle lämpimästi kahta Facebook - ryhmää:
'Paniikki ja ahdistuneisuushäiriö" ja "Uusia ystäviä".

Äänestä
  • Näin se on. Kun jotkut tajuisivat. Vertaistukea parhaimmillaan.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Hei, totta kai yksinäisyys on vähän tunneperäinen ja tulkittavissa oleva juttu aina mutta itsellä tällä hetkellä ei ole ketään ihmistä äidin lisäksi (joka hänkään ei jaksa minua kuunnella suoraan sanottuna yhtään eikä jaksa kiinnostaa mun jutut ) jolle voisi soittaa ja puhua ihan tosissaan mieltä painavista asioista ja ihan kaikesta yli päänsä.

Olen sitten soitellut noille auttaville linjoille mutta ei niihinkään enää kohta kehtaa soittaa kun jo tunnistavat. Ja se on kuitenkin enimmäkseen sellaista yksinpuhelua ja eipä ne juuri mitään osaa jutella tai niin mitäpä sitä voisikaan.

Pahalta ja ahdistavalta tämä elämänvaihe tuntuu ja en tiiä kun asiat oli niin toisin ennen kunnes elämässä sattui liian pahoja juttuja joiden takia eristäytyi paniikkihäiriön yms. vuoksi. Traumaoireideni takia tällä hetkellä muutenkin elämä tosi tuskaista. Mutta tsemppiä ja voimia kaikille yksinäisille ja sen kanssa eläville! Ja aurinkoa sekä valoa edes tähänkin päivään ja hetkeen! ☀️☀️

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu