https://lutpub.lut.fi/handle/10024/160815 Toteutuneiden kustannusten perusteella voidaan todeta, että maalämpö on ollut tähän mennessä taloudellisesti kannattavin lämmitysmuoto ja selkeästi oikea valinta kohteeseen.
Maalämpöjärjestelmän kannattavuus : Case omakotitalo Kaakkois-Suomessa
Anonyymi
16260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Riippuu kohteesta. Kun uusien talojen lämmöneristysvaatimukset kiristyvät koko ajan ja jopa talojen neliämäärät ovat laskussa niin maalämmön kilpailukyky heikkenee jatkuvasti. Mitä isompi ja horiskompi talo, sitä parempi on maalämpö.
Paljon kuluu sähköä maalämmöllä etelärannikollakin. Minulla lämpenee ja jäähtyy kaksi taloa ilmalämpöpumpuilla etelärannikolla. Sähköä kuluu kummassakin n. 10 000 kWh vuodessa. Tuossa on kaikki käytetty sähkö.
meillä laitettiin koirankoppiin maalämpö myös. se on edullinen
Erikoiset vertailukohteet, öljy ja sähkö.
2011 lämmityskäyttöön kunnolla soveltuvien VILPien ja ILPien tarjonta taisi olla aika olematonta. Tuo vertailuhan katsoo jälkikäteen miten vaihdon arviointi toteutui 2011.
ILPin arviointi olisi vaatinut mittauksia tai muuta arviota siitä miten paljon sillä olisi lämmityskulut alentuneet. Sehän riippuu hyvin paljon tapauksesta.
On tarkoituksenhakuinen ja jos tuolla saa insinöörin paperit niin varmasti pääsee huoltovarmuuskeskukseen töihin.
Esim. kompuran vaihto on tällä hetkellä luokkaa 5-6 tuhatta euroa. Ne kilahtaa noin 10 vuoden välein. Laskelmassa oli "vain" 1500 euroa....
Uusi 9 kW maalämpöpumppu käyttövesivaraajalla maksaa 6 tonnia. Ei kukaan maksa 5-6 tonnia kompuran vaihdosta. Eikä kompurat kilahda 10 vuoden välein. Bosch lupaa kompuralle 10 vuoden takuunkin.
Ai oikein 10v takuu. Kysyitkö mitä takuu sisältää?
Tuo 6 tonnia voi olla pumpun ja varaajan hinta, kysyitkö paljonko maksaa vanhan pur
ku ja uuden asennus?
Niinhän sanoin, että maalämpöpumppu käyttövesivaraajalla maksaa 6 tonnia. Asennus tulee sitten päälle. 1-2 tonnia, kun kaikki muu on jo valmiina.
Takuuehdot voit katsoa täältä. Näyttää sisältävän osat ja työn. Hiukan epäselvästi kyllä kerrottu mitä muuttuu 6 vuoden kohdalla, kun vain kompuralla takuu jatkuu. Kaipa tuo kuitenkin tarkoitaa, että korjataan 6-10 vuotiaana kuntoon, jos syynä hajoamiseen on kompura.
https://www.bosch-climate.fi/globalassets/fi-dokumentit/takuuehdot/bosch_takuuehdot_062018pdf.pdf
Paitsi että korjauskustannuksia ei ole otettu huomioon täysimääräisesti, tuossa ei ole otettu huomioon lämpökaivon jäähtymistä. Kaivo jäähtyy peruuttamattomasti, erityisesti, jos myös naapureilla on maalämpö. Kalliossa on paljon energiaa, mutta noin 20 vuodessa se on käytetty ja on käytetty vielä paljon sitä oman tontin ulkopuolisen kallion jäähdyttämistä saatua energiaa. Kun kaivon lämpötila on tippunut, hyötysuhde alenee ja lopulta pitää porata uusi kaivo ja se pitäisi porata vähintään 50 metrin päähän alkuperäisestä, olettaen, että sillä suunnalla ei ole naapurien kaivoja ottamassa kilpaa sitä ilmaista maalämpöä.
Vain vaakakeruupiiri toimii uusiutuvalla energialla, sillä sen aurinko lämmittää joka kesä valmiiksi seuraavaa talvea varten. Kaivoja markkinoidaan sillä, että ne mahtuvat pienelle tontille. Käytännössä tilanne on jotain aivan muuta. Pitäisi olla hehtaarien tontti, jotta sinne kalliioon johtuva energia kattaisi sen mikä sieltä otetaan.
Höpö höpö.
Lämpö ei ole kalliossa koteloituneena paikallisesti vaan sitä johtuu aina lämpimämmästä kylmempään suuntaan. Kallioperässä lämmön johtuminen on hyvä ja jos kaivon lämpötila putoaa kovalla pakkaskaudella alas, niin lämmitystarpeen vähentyessä ympäröivän kallion lämpö siirtyy ja lämmittää kaivon ympäristön uudestaan. Jos tämä johtuminen ei riitä, niin kaivo on väärin mitoitettu.
Ei taideta noissa mitoituksissa ottaa huomioon että alueella lähes jokaisessa "savussa" on maalämpö. Tuossa tilanteessa tulee lämpöä käytännössä vain alhaalta keskellä oleviin energiakaivoihin. Toki kun päästetään kaivo kylmemmäksi, niin lämmönvirtaus ympäristöstä (naapurikaivojen keruualueilta, alhaalta ja lopulta ylhäältäkin) voimistuu.
Kalliossa on lämpötila Etelä-Suomessa 7-8 astetta, syvän kaivon pohjalla jopa 9 astetta. Tuo lämpö on kertynyt kallioon satojen tuhansien vuosien kuluessa, kun maan sisältä on johtunut lämpöä pintaan päin. Lämpöä ei tule lisää pinnalta vaan sitä johtuu maan uumenista pintaan päin eli lämpimmästä kylmempään. Suomessa tämä geoterminen lämpövuo on huomattavasti vähemmän kuin maapallolla keskimäärin eli vain noin 40 mW/m2, koska maankuori on poikkeuksellisen paksua ja vanhaa, mistä syystä se on myös erityisen vakaa. Tämä geterminen lämpövuo on se millä se uusiutuu. Käytännössä kysymys on siis uusiutumattomasta energiasta. Tuo 40 mW/m2 merkitsee, että esim. vuoden ympäri laskettuna 2 kW lämmön otto (17500 kWh "ilmaisenergiaa") poranreiästä edellyttäisi 50000 m2 eli 5 hehtaarin pinta-alaa. Ihan ok, jos tonttia on tuon verran. Tuo 17 500 kWh yhdessä maalämpöpumpun kuluttaman sähkön kanssa vastaa noin 25 000 kWh lämmitystarvetta. Käytännössä poranreille pitäisi jättää 200 m väliä 20 metrin asemesta. No porarit tietysti poraavat, kun maksaja vain löytyy.
"Heat flows constantly from its sources within Earth to the surface. Total heat loss from Earth is estimated at 44.2 TW (4.42 × 1013 Watts).[13] Mean heat flow is 65 mW/m2 over continental crust and 101 mW/m2 over oceanic crust.[13] This is 0.087 watt/square metre on average (0.03 percent of solar power absorbed by Earth[14]), but is much more concentrated in areas where the lithosphere is thin, such as along mid-ocean ridges"
https://en.wikipedia.org/wiki/Geothermal_gradient
Tässä teoriatietoa lämpökaivon käyttäytymisestä ja mitoituksesta.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/51580/Kemppainen_Joni.pdf?sequence=1
Voi+järkky+tätä+porausfirmojen+propagandaa.
Sinulla on ajatusvirhe tuossa. Kalliossa on valtava lämpökapasiteetti. Vaikka maapallon sisältä tuleva lämpövuo ei riitä kompensoimaan kaivosta otettua energiaa, ei kaivo ota energiaansa hehtaarien alueelta.
Kaivot kestävät paljon pidempään kuin 30 vuotta. 30 vuoden päästä rakennuskantakin on hyvin erilainen kuin nyt. Lämmitysenergian tarve vähenee ja jäähdytyksen kasvaa. Jäähdytys hidastaa tai jopa lopettaa kallion kylmenemisen.
Ei niitä kaivoja myöskään ole joka tontilla ja useimmat tontit ovat niin suuria, että kaivoväli on aivan jotain muuta kuin 20 m.
Kuinka monta jäätynyttä kaivoa tiedät Suomessa? Ensimmäisen aallon kaivot alkavat olla 40-vuotiaita. Niiden kanssa voi ollakin ongelmia uusilla tehokkaammilla pumpuilla, jotka ottavat kaivosta paljon enemmän kuin 80-luvun malli. Toisen aallon vanhimmat kaivot alkavat olla 20-vuotiaita.