Luterilaispalstalla eräs henkilö linkkasi tuon piispojen tiedekirjoituksen.
Pähkinänkuoressa ja karkeistetusti sen sisältö on: kun me piispat emme ymmärrä luonnontieteitä, niin sanomme, että luoja loi big bangilla ja evoluutiolla, mitä sitten lienevätkin.
Ja näin on mukamas tieteen ja uskonnon välinen ristiriita annihiloitu.
https://evl.fi/documents/1327140/59134327/tieteiden-lahja.-piispojen-puheenvuoro-tieteiden-arvosta-ja-tehtavasta-jumalan-luomakunnassa.pdf
Pähkinänkuoressa ja karkeistetusti sen sisältö on: kun me piispat emme ymmärrä luonnontieteitä, niin sanomme, että luoja loi big bangilla ja evoluutiolla, mitä sitten lienevätkin.
Ja näin on mukamas tieteen ja uskonnon välinen ristiriita annihiloitu.
https://evl.fi/documents/1327140/59134327/tieteiden-lahja.-piispojen-puheenvuoro-tieteiden-arvosta-ja-tehtavasta-jumalan-luomakunnassa.pdf
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Pähkinänkuoressa ja karkeistetusti sen sisältö on: kun me piispat emme ymmärrä luonnontieteitä, niin sanomme, että luoja loi big bangilla ja evoluutiolla, mitä sitten lienevätkin."
Suunnilleen samaa mieltä oli viime vuosisadan yksi merkittävimmistä evoluutiobiologeista Theodosius Dobzhansky, jonka mielestä biologiassa ei ole mitään järkeä ilman evoluutiota ja silti hän oli kristitty Jumalaan uskova ihminen.
Venäjällä kuulema moni määrittelee itsensä ateistiseksi ortodoksi(kristity)ksi.
Tiede ja uskonto eivät sovi yhteen vaikka kuinka niitä keskenään sovittelisi. Ne tulevat olemaan keskenään verisesti sodassa eikä siinä sodassa säästellä uhreja. Ihmisten on valittava niistä vain toinen. Se on pakollista ja muitakaan vaihtoehtoja ei ole. Siksi tämä kirkon piispojen typerä ulosanti vain naurattaa.
"Tiede ja uskonto eivät sovi yhteen vaikka kuinka niitä keskenään sovittelisi."
Vaikuttaisi sopivan. Viime vuosisadan yksi merkittävimmistä evoluutiobiologeista oli kreationisti.
I am a creationist and an evolutionist. Evolution is God's, or Nature's method of creation. Creation is not an event that happened in 4004 BC; it is a process that began some 10 billion years ago and is still under way.
— Theodosius Dobzhansky, "Nothing in Biology Makes Sense Except in the Light of Evolution" (1973)
Does the evolutionary doctrine clash with religious faith? It does not. It is a blunder to mistake the Holy Scriptures for elementary textbooks of astronomy, geology, biology, and anthropology. Only if symbols are construed to mean what they are not intended to mean can there arise imaginary, insoluble conflicts.... the blunder leads to blasphemy: the Creator is accused of systematic deceitfulness.
— Theodosius Dobzhansky, "Nothing in Biology Makes Sense Except in the Light of Evolution" (1973)
Pöh. Pelkkiä uppoavan laivan avunhuutoja yrittäessään pelastaa sen mitä vielä pelastettavissa on. Tuskanparahdusten keskeltä kuuluu paskan turahduksia. Uskonnot on kuolemassa pois eikä niitä kannata alkaa pelastaa edes epärehellisyyteen ja itsepetokseen syyllistymällä.
Jos ei annihiloinutkaan, niin ei ainakaan lisännyt sitä.
Uskonto on kielipeliä ja selittelyä. Uskonnossa "totuuden" kriteeri ei ole se, että joku asia voidaan loogisesti ja havaintoihin perustuen todistaa. Uskonnossa totuus "tiedetään" etukäteen ja sen ympärille kootaan uskonnollisella kielellä abstrakteja selittelyjä "perusteluiksi", vaikka ne ovatkin loogisesti tarkasteltuna reikiä täynnä.
Kun uskovat voivat selittää itselleen että olisi muka olemassa hyvä ja kaikkivoipa Jumala, mutta silti maailma on täynnä viattomien kärsimystä, niin eihän luomisen ja evoluution yhteensovittaminen vaadi sen suurempaa älyllistä epärehellisyyttä.
Käytännössähän piispat sanovat, että Jumala on ohjannut elokehän kehitystä, mutta se on tapahtunut puhtaasti satunnaisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan tuloksena. Jumala on ohjannut olemalla ohjaamatta?
Oma kysymyksensä on että mitä ihmeen väliä tieteelle on sillä mitä jotkut sirpalelahkon piispat ajattelevat keskeisistä tieteellisistä teorioista.
Näinhän se on. Uskonnossa kaikki voidaan selittää ihmeellä tms. jos mikään muu ei tunnu selitykseksi kelpaavan.
Tuota (teodikea-)ongelmaa on pohdittu yli tuhat vuotta:
"Kun uskovat voivat selittää itselleen että olisi muka olemassa hyvä ja kaikkivoipa Jumala, mutta silti maailma on täynnä viattomien kärsimystä, niin.."
Omaa "selitykseni" (osana uskoani) on, että lähtöolettamus kaikkivoipuudesta on ihmisten virheellisesti ymmärtämä ja vastaus siis triviaali. Saahan tuotakin toki väittää älylliseksi epärehellisyydeksi - jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä.
"Oma kysymyksensä on että mitä ihmeen väliä tieteelle on sillä mitä jotkut sirpalelahkon piispat ajattelevat keskeisistä tieteellisistä teorioista."
Luterilaisuutta ei sentään ihan sirpalelahkoksi voi väittää.
Tieteelle on aivan sama, mitä piispat tai saarnamiehet ajattelevat tieteen teorioista. Kyseiselle uskonsuunnalle asialla voi olla suurikin merkitys. Sekin tosin voi olla kaksijakoinen. Osa pitää luottamusta tieteeseen jopa uskon puutteena ja osa taas katsoo, ettei sivistynyt ihminen voi uskoa oppiin, joka perustuu Raamatun kirjaimelliseen tulkintaan.
Vaatii melkoista tasapainottelua piispoilta. Yhdelle kun kumarrat, toiselle pyllistät.
Se on tietysti siitä minkälaisen "paketin" Jumalasta mielikuvituksessaan rakentaa.
Jos uskoo, että Jumala ei pysty estämään edes esimerkiksi maanjäristyksiä, niin on aika turha kuvitella, että sama entiteetti olisi voinut tuosta vaan taikoa olevaiseksi 200 miljardia galaksia joissa on yhteensä satoja miljardeja kertaa enemmän tähtiä.
Tai kuvittelee, että esimerkiksi elinkierroltaan ja toiminnaltaan hyvin "tarkoituksenmukaiset" loiset ovat kehittyneet itsekseen ilman Jumalan "älykästä suunnittelua", niin loogisesti pitäisi tunnustaa että suuri osa elokehästä on todennäköisesti saman prosessin tuottamia.
Tietenkin tuossa oli tuo sana "loogisesti" joka sopii uskonnollisiin käsityksiin yleensä huonosti jos ollenkaan.
"Uskonto on kielipeliä ja selittelyä. Uskonnossa "totuuden" kriteeri ei ole se, että joku asia voidaan loogisesti ja havaintoihin perustuen todistaa. Uskonnossa totuus "tiedetään" etukäteen ja sen ympärille kootaan uskonnollisella kielellä abstrakteja selittelyjä "perusteluiksi", vaikka ne ovatkin loogisesti tarkasteltuna reikiä täynnä."
Erityisesti kretumatematiikka on hauskaa. Siinä esim. 1 1 tehtävään on lukemattomia vastauksia, sillä kaikki vastaukset jotka ovat vastaajan tai hänen kanssauskovien mielestä uskottavan tuntuisia ovat tietysti oikein.
Paras kretuselitys siihen miksi 1 1 ei kuulemma ole aina sama, oli se kun naapurin hihuli selitti aidan yli naama näkkärillä "eihän kaksi omenaakaan ole sama kuin kaksi vesimelonia".
Oman pakettini tunnen:
"Se on tietysti siitä minkälaisen "paketin" Jumalasta mielikuvituksessaan rakentaa."
Siihen kuuluvat kosminen ja biologien evoluutio luomise tapoina taikomisen sijasta.
Uskominen on ymmärtääkseni mielipiteen valintaa eikä todistelua havaintojen ja logiikan pohjalta:
"Uskonnossa "totuuden" kriteeri ei ole se, että joku asia voidaan loogisesti ja havaintoihin perustuen todistaa."
"Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mitä ei näy"
(Raamattu, edellinen käännös)
Teodikean ongelmaa pohti jo Zenon Kitionilainen 300-luvulla eaa. ja koska ei ei löytänyt ongelmalle vastausta niin hän perusti stoalaisen koulukunnan jonka filosofinen ydinajatus oli että on olemassa ihmisen tahdosta riippumaton voima, kaitselmus eli kohtalo, jonka valtaan ihmisen tulee alistua mukisematta ja hyväksyä tosiasiat kuten se että pahaa voi tapahtua ja että paha on hyvä. Jotkut myös sanovat että jo ennen Kitionilaista olisi Platon jo aiemmin pohtinut noin 360 eaa. Teodikean ongelmaa dialogissaan Timaios ja Kritias. Sitä en kuitenkaan osaa sanoa onko asia todella näin.
Stoalaiset korostivat elämistä sopusoinnussa todellisuuden kanssa, jonka tapahtumia ihmiset eivät kykene suoraan hallitsemaan. He uskoivat kohtaloon ja jumalten läsnäoloon tässä maailmassa, kun taas epikurolaiset kielsivät kummankin. Lopulta kristityt kielsivät epikurolaiset ja stoalaisen filosofia sulautui kristinuskoon.