Eteläpohjalaiset jakautuu karkeasti, huom karkeasti, kahteen eri populaatioon, Kyrönjokilaakson sekä Lapuanjokilaakson populaatioihin. Alue on ollut pitkään asuttu, mutta 800-luvulla alueella tapahtui invaasio mereltä päin, jolloin asutus seudulta hävisi lähes kokonaan. Aiheuttajana mitä ilmeisemmin viikingit ryöstöretkineen, putsaten alueelta kaiken irtilähtevän. Kyrönjoen alue asutettiin uudelleen vasta 1100-1200 luvuilla, aluksi lappalaisten toimesta. Mutta lappalaiset vetäytyivät kuitenkin pian tämän jälkeen koilliseen Lapuanjoen varsille, jättäen Kyrönjoen alueet Satakunnasta ja Hämeestä tulleille germaanisille uudisasukkaille, pitkin hampain.
Nykyäänkin on jollain tapaa havaittavissa eräänlainen kahtiajakautuneisuus. Lapuanjoen valuma-alueen populaatio eroaa selvästi Kyrönjoen valuma-alueeseen verrattuna. Jos vertaa vaikkapa lapualaista ja kurikkalaista, niin lapualaisen keskipituus on huomattavasti lyhyempi vrt kurikkalaisen. Ja tämän huomaa ihan oikeasti vielä tänäpäivänäkin, Nurmossa, Lapualla ja Härmässä on verrattain lyhytkasvuista porukkaa, noin keskimäärin. Kun taas Ilmajoella, Kyrönmaalla ja Kurikassa on taas melko pitkäkasvuista porukkaa. Myös Alavudella on pitkää porukkaa, koska sinnekin on tultu Hämeen suunnalta.
Se mitä on ollut ennen 800-lukua, ei ole enää nykypäivänä jäljellä, koska alue tyhjeni väestöstä tuolloin miltei kokonaan, ryöstöretkien seurauksena. Toki nykypäivänä, germaaniset geenit ovat yhä enemmän syrjäyttäneet lappalaisgeenit. Mutta siitä huolimatta, edelleen on nähtävissä germaanisen ja lappalaisen perimän raja, joka noudattaa aika hyvin Kyrönjoki/Lapuanjoki valuma-alueita. Lyhyt ja epäsosiaalinen lapualainen vrt pitkä ja sosiaalinen kurikkalainen, siinä se noin niinkuin pähkinänkuoressa. Lappalaisethan ei tunnetusti mitään kovin sosiaalista porukkaa ollut, enemmänkin vetäytyviä ja hiljaisia. Kun taas germaaniset olivat sosiaalisia ja aktiivisia, siitä se leviäminen ja dominointi on kai pohjimmiltaan johtunutkin. On tämä kahtiajako vielä nähtävissä Etelä-Pohjanmaalla, varsinkin.
Nykyäänkin on jollain tapaa havaittavissa eräänlainen kahtiajakautuneisuus. Lapuanjoen valuma-alueen populaatio eroaa selvästi Kyrönjoen valuma-alueeseen verrattuna. Jos vertaa vaikkapa lapualaista ja kurikkalaista, niin lapualaisen keskipituus on huomattavasti lyhyempi vrt kurikkalaisen. Ja tämän huomaa ihan oikeasti vielä tänäpäivänäkin, Nurmossa, Lapualla ja Härmässä on verrattain lyhytkasvuista porukkaa, noin keskimäärin. Kun taas Ilmajoella, Kyrönmaalla ja Kurikassa on taas melko pitkäkasvuista porukkaa. Myös Alavudella on pitkää porukkaa, koska sinnekin on tultu Hämeen suunnalta.
Se mitä on ollut ennen 800-lukua, ei ole enää nykypäivänä jäljellä, koska alue tyhjeni väestöstä tuolloin miltei kokonaan, ryöstöretkien seurauksena. Toki nykypäivänä, germaaniset geenit ovat yhä enemmän syrjäyttäneet lappalaisgeenit. Mutta siitä huolimatta, edelleen on nähtävissä germaanisen ja lappalaisen perimän raja, joka noudattaa aika hyvin Kyrönjoki/Lapuanjoki valuma-alueita. Lyhyt ja epäsosiaalinen lapualainen vrt pitkä ja sosiaalinen kurikkalainen, siinä se noin niinkuin pähkinänkuoressa. Lappalaisethan ei tunnetusti mitään kovin sosiaalista porukkaa ollut, enemmänkin vetäytyviä ja hiljaisia. Kun taas germaaniset olivat sosiaalisia ja aktiivisia, siitä se leviäminen ja dominointi on kai pohjimmiltaan johtunutkin. On tämä kahtiajako vielä nähtävissä Etelä-Pohjanmaalla, varsinkin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kurikkalaaset sosiaalisia, voi hyvää päivää, nyt meni heti teoria vituralleen, huutonaurua.....
Järviseudun populaatio,savon sekaista, ehkä paras pohjanmaan populaatioista
Lapualaaset ex-lappalaisia? No ei ihme että ovat sellaisia vänkyröitä se kyllä selittää kaiken
Eikös Savojoki ole aina ollut rajana kuten nimikin sanoo, Eiköhän DNA peräisestin asuterttu eterästä, Minä en ymmärrä sanaa germaanien, koska saksasta muutaneet ei oleet germaaneja, eli saksalaisia
Nykyään ei kyllä mihinään huomaa noita murre vivahteita, seinäjoki on käytännössä ku jyväskylä eli puhutaan kirjakieltä voi jeesus ku on rumaa.
Tästä unohtui kolmas olomuoto, joka on niin sanotun savolaiskiilan alueella Suomenselällä ja Järviseudulla. Sinne on korpeen aikanaan vaeltanut suurin joukoin itäsuomalaisia, mikä kuuluu edelleen murteessa ja näkyy kansan luonteessa. Samoin uskonnossa oli vielä 1900-luvulla pakanallisuutta tuon metsäläisen väen tuomana.
Järviseudulle muutti myös ruotsinkielistä väestöä 1500-luvulla rannikolta, joka sekoittui muuhun väestöön. Vimpelissä oli ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia kirkossa vielä 1800-luvulla ainakin kerran kuukaudessa.
kyröläisten puheessa on tosi paljon ruotsin vivahteisia murre sanoja..toki kauppaa tehty aina rannikko porukan kanssa