"Englanninkielisten päiväkotien tai varhaiskasvatusryhmien suosio vaikuttaa kasvavan hiljalleen, kertovat STT:n haastattelemat varhaiskasvatusasiantuntijat eri puolilta maata. Tarkkaa tilastotietoa asiasta ei kuitenkaan ole.
Vanhemmat laittavat lapsiaan englanninkieliseen päiväkotiin hyvin erilaisista syistä, opetusministeriöstä kerrotaan. Yleistä on, että englanti on perheen yhteinen kieli tai lapsi on kaksikielinen. Jotkut vanhemmat valitsevat englanninkielisen päiväkodin, koska he haluavat lapsensa oppivan englantia ajoissa.
Helsingin kaupungin pedagogisen asiantuntijan Satu Koistisen mukaan joskus englanninkielisen päiväkodin valitsemisen taustalla on yksinkertaisuudessaan se, että se on lähimpänä kotia tai lapsi saa sattumalta juuri sieltä paikan.
Opetusministeriön opetusneuvos Kirsi Alila arvioi, että englanninkielisiä päiväkoteja on enemmän yksityisellä kuin kunnallisella puolella. Kunnallisellakin puolella englanninkielisiä päiväkoteja on, mutta valtaosassa niistä vain osa varhaiskasvatustoiminnasta annetaan englannin kielellä.
– Tällöin puhutaan kielisuihkutuksesta tai kielirikasteisesta päiväkodista.
Ainakin Helsingissä ero yksityisten ja kunnallisten englanninkielisten päiväkotien määrässä on suuri. Pääkaupungissa 31 yksityistä päiväkotia tarjoaa joko kokonaan tai osittain englanninkielistä varhaiskasvatusta. Kunnallisissa päiväkodeissa puolestaan vain kuudessa osa varhaiskasvatuksesta annetaan englanniksi.
Ikärajana monin paikoin kolme vuotta
Yksityiset päiväkodit saavat itse valita, minkä ikäisiä lapsia he ottavat vastaan. Monissa englanninkielisissä päiväkodeissa ikärajana on kolme vuotta. Alilan mukaan päiväkodit ovat perustelleet tätä valintaa esimerkiksi sillä, että lapsen pitäisi hallita jo joiltakin osin suomen tai ruotsin kieli ennen uuden kielen opettelemista.
Kaksikielisyystutkija ja filosofian tohtori Sirje Hassinen sanoo, että kaksikielisyys ei lisää riskiä kielen kehityksen viivästymiin tai häiriöihin. Hassisen mukaan ei ole perusteita ajatella, että liian varhainen englanninkielisessä päiväkodissa aloittaminen sotkisi lapsen äidinkielen oppimista.
Kun lapsi alkaa opetella toista kieltä vasta kolmannen ikävuoden jälkeen, puhutaan peräkkäisestä kaksikielisyydestä. Hassisen mukaan lapset omaksuvat kaikki äidinkielensä suunnilleen ensimmäisen neljän elinvuoden aikana. Lapsi oppii aikuiselta, mutta tarvitsee harjoittelua varten myös samanikäistä seuraa.
– Päiväkoti, kaverit ja erilaiset kerhot tukevat lapsen kielen kehittymistä."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006085923.html
Hyvää kehitystä Suomen todelliselle kaksikielisyydelle - suomi ja englanti
Vanhemmat laittavat lapsiaan englanninkieliseen päiväkotiin hyvin erilaisista syistä, opetusministeriöstä kerrotaan. Yleistä on, että englanti on perheen yhteinen kieli tai lapsi on kaksikielinen. Jotkut vanhemmat valitsevat englanninkielisen päiväkodin, koska he haluavat lapsensa oppivan englantia ajoissa.
Helsingin kaupungin pedagogisen asiantuntijan Satu Koistisen mukaan joskus englanninkielisen päiväkodin valitsemisen taustalla on yksinkertaisuudessaan se, että se on lähimpänä kotia tai lapsi saa sattumalta juuri sieltä paikan.
Opetusministeriön opetusneuvos Kirsi Alila arvioi, että englanninkielisiä päiväkoteja on enemmän yksityisellä kuin kunnallisella puolella. Kunnallisellakin puolella englanninkielisiä päiväkoteja on, mutta valtaosassa niistä vain osa varhaiskasvatustoiminnasta annetaan englannin kielellä.
– Tällöin puhutaan kielisuihkutuksesta tai kielirikasteisesta päiväkodista.
Ainakin Helsingissä ero yksityisten ja kunnallisten englanninkielisten päiväkotien määrässä on suuri. Pääkaupungissa 31 yksityistä päiväkotia tarjoaa joko kokonaan tai osittain englanninkielistä varhaiskasvatusta. Kunnallisissa päiväkodeissa puolestaan vain kuudessa osa varhaiskasvatuksesta annetaan englanniksi.
Ikärajana monin paikoin kolme vuotta
Yksityiset päiväkodit saavat itse valita, minkä ikäisiä lapsia he ottavat vastaan. Monissa englanninkielisissä päiväkodeissa ikärajana on kolme vuotta. Alilan mukaan päiväkodit ovat perustelleet tätä valintaa esimerkiksi sillä, että lapsen pitäisi hallita jo joiltakin osin suomen tai ruotsin kieli ennen uuden kielen opettelemista.
Kaksikielisyystutkija ja filosofian tohtori Sirje Hassinen sanoo, että kaksikielisyys ei lisää riskiä kielen kehityksen viivästymiin tai häiriöihin. Hassisen mukaan ei ole perusteita ajatella, että liian varhainen englanninkielisessä päiväkodissa aloittaminen sotkisi lapsen äidinkielen oppimista.
Kun lapsi alkaa opetella toista kieltä vasta kolmannen ikävuoden jälkeen, puhutaan peräkkäisestä kaksikielisyydestä. Hassisen mukaan lapset omaksuvat kaikki äidinkielensä suunnilleen ensimmäisen neljän elinvuoden aikana. Lapsi oppii aikuiselta, mutta tarvitsee harjoittelua varten myös samanikäistä seuraa.
– Päiväkoti, kaverit ja erilaiset kerhot tukevat lapsen kielen kehittymistä."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006085923.html
Hyvää kehitystä Suomen todelliselle kaksikielisyydelle - suomi ja englanti
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tarve ajaa ihmiset yksityisten päiväkotien asiakkaiksi. Englannin ääntämyksen omaksuminen alle kouluikäisenä on tärkeää.
Nämä englanninkielisten päiväkotien lapset eivät opi suomea yhtä hyvin. Sen sijaa he "spiikkaavat inglishii ja dissaavat finnishii, koska se issaa shitti längvits."
"Englannin ääntämyksen omaksuminen alle kouluikäisenä on tärkeää."
Myös oikea rotukäsityksen sisäistäminen jo taaperoiässä on hyvä asia.
Tätähän mm sivistyspuolue RKP haluaa.
"Nämä englanninkielisten päiväkotien lapset eivät opi suomea yhtä hyvin. Sen sijaa he "spiikkaavat inglishii ja dissaavat finnishii, koska se issaa shitti längvits.""
Tuohan kuulostaa ihan helt kiva taalandelta :-)
Englantia on luettu Suomen peruskoulussa sen alkuhämäristä asti eli 50 vuotta. Lukion käyvä lukee englantia 10-12 vuotta. Meillä ei ole siten pulaa englannin osaajista, vaan muiden kielten osaajista. Tässä on menty erinomaiseen suuntaa. Koululainen voi valita muunkin kielen 1. kieleksi.
Ei ole kyse siitä, minkä kielen puhujia maasta puuttuu (eikä ainakaan puutu ruotsin puhujia) vaan siitä, mitä kielitaitoa puuttuu yksilöiltä ja minkä kielen puutteellinen osaaminen haittaa eniten.
Ihmisiltä puuttuu eniten erittäin hyvää englannin osaamista - ja vain sillä on useimmille merkitystä.
Koulujen kielten opetus on laadittu maan kilpailukyky huomioon ottaen. Kieliä ei lueta koulussa harrastusluontoisesti, vaan hyötyä ajatellen. Jokainen voi sitten aikuisena harrastaa kieliä mielin määrin. Minusta Suomessa toimitaan tällä hetkellä kielten opetuksessa todella fiksusti, kun kannustetaan aloittamaan muulla kuin englannilla. Englannin oppii joka tapauksessa.
Se englanti pitää oppia äidinkielen tasolle jos haluaa kilpailla maailmalla. Kukaan ei opi sitä tälle tasolle "joka tapauksessa". Päiväkodissa kun aloittaa niin taso lähentelee ehkä tätä tasoa.
Totta, suomalaisten englannintaitoa tulee suojella, ei haitata
Moni osaa englantia erittäin hyvin, vaikkei ole päiväkodissa ollutkaan. Englannin kieli on niin kiinteä osa elämää, että sen oppimiselta ei voi edes välttyä. Työnantajat pitävät englannin osaamista melko itsestäänselvyytenä myös.
Kyllä siitä vain on enemmän hyötyä mennä englanninkieliseen päiväkotiin kuin ruotsinkieliseen. Toisella pärjää missä vain ja toisella pärjää Tukholmassa.
Suomessa on kumminkin vajaa 300 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa jotka kyllä vievät pakkoruotsitetun nenän edestä kaikki työpaikat joissa oikeasti tarvitaan ruotsia.
Eli tunnustat pakkosuomen olevan turhake joka tuottaa Suomelle hyvinvointitappiota.
Kyllä on fiksumpaa mennä ruotsinkieliseen kielikylpyyn tai muunkieliseen kielikylpyyn kuin englanninkieliseen, juuri siitä syystä, että englanti opitaan joka tapauksessa. Kun lapsi aloittaa 1. kielenä vaikkapa ranskan ja vasta 2. kielenä englannin, niin on todennäköistä, että hän oppii molemmat kielet varsin hyvin, kuin että hän oppisi pelkän englannin.
Ja ruotsi on ehdottomasti hyvä 1. kieli Suomessa, koska työnantajat ovat kiinnostuneita työnhakijoista, joiden kielitaito on suomi, ruotsi ja englanti. Kaikki muu kielitaito on aina plussaa tietty.
Vanhemmat valitsevat lastensa kanssa englannin, koska se avaa ovet maailmalle, tuo hyvän itsetunnon liikkua niin sosiaalisen median, maailmanlaajuisten harrastajaryhmien kuin kansainvälisten harjoittelujenkin areenoilla.
Englanti on perustaito kuten maan pääkielikin.
Englanti ainoana kielitaitona ei vain työelämässä ole välttämättä kilpailuvaltti, kun kaikki muutkin kun osaavat englantia.
Tästä syystä minä laittaisin pienen lapseni ensisijaisesti ranskan, ruotsin, espanjan tai saksan kielikylpyyn. Näin lapsi saa kahden kielen taidon, pelkän englannin sijaan.
Jahas, taasen yksi pakkoenglannittaja. Miksiköhän nämä "kielivapaustaistelijat" ovat järjestään näitä pahimpia pakkoenglannittajia?
Lässyn sun lässyn.
Pakkoenglanti alkaa olla suomalaisten maailmankuvaa pahasti rajoittava ja kaventava haittakieli. Mutta kansan tyhmennyshän nyt sopii perussuomalaisten agendaan.
RKP oli se puolue joka vastusti suomenkielisten koulutusta. Myöhemmin Kokoomus vastusti koko kansan koulutusta 😂
Ja mitähän tuolla on tekemistä nykypäivän kanssa?
Kannattaisikohan sinunkin päivittää viholliskuvasi ja kaunasi 2020-luvulle?
"Meillä ei ole siten pulaa englannin osaajista, vaan muiden kielten osaajista."
Jos haluaa akateemiseksi työttömäksi kannattaa opiskella englannin tai ruotsin kielen kielen tulkiksi
"Koulujen kielten opetus on laadittu maan kilpailukyky huomioon ottaen. "
Ei todellakaan ole.
EK haluaa eroon pakkoruotsista juurikin, että kielivaranto kasvaisi.
"Ja ruotsi on ehdottomasti hyvä 1. kieli Suomessa, koska työnantajat ovat kiinnostuneita työnhakijoista, joiden kielitaito on suomi, ruotsi ja englanti. Kaikki muu kielitaito on aina plussaa tietty."
Höpöä.
Ruotsia ei juurikaan edellytetä.
https://www.youtube.com/watch?v=g3tLA0jXjxM
No mutta älä nyt viitsi pilata svekomaanien aukottomia perusteluja 😂
Niinpä! Meilläkin tuossa Prisma-keskuksessa näkee ilmoituksen enkunkielisestä päiväkodista.