jakaa ihmisiä kahteen ryhmään. Toisen ryhmän koko on n. 100 % suomalaisista ja toinen osa on SuoLi:n jäseniä (n. 0,01%), joihin mm. Suomen kulttuuriministeri kuuluu.
Sadan prosentin ryhmästä usea on esittänyt mielipiteensä SuoLi:sta, sen johdosta, sen ohjelmasta ja sen tavoitteista. Tässä heistä yksi:
Entinen pääministeri ja Keskustapuolueen vaikuttaja Matti Vanhanen:
”Tvåspråkigheten i vårt land är en av det finländska samhällets rikedomar. Det svenska språket har alltid varit en oskiljaktig del av Finland och av landets historia. Utan finlandssvenskheten finns inget Finland.”
SuoLi:ssa ollaan tasan tarkkaan päin vastaista mieltä. Kumpi mahtaa olla oikeassa?
Sadan prosentin ryhmästä usea on esittänyt mielipiteensä SuoLi:sta, sen johdosta, sen ohjelmasta ja sen tavoitteista. Tässä heistä yksi:
Entinen pääministeri ja Keskustapuolueen vaikuttaja Matti Vanhanen:
”Tvåspråkigheten i vårt land är en av det finländska samhällets rikedomar. Det svenska språket har alltid varit en oskiljaktig del av Finland och av landets historia. Utan finlandssvenskheten finns inget Finland.”
SuoLi:ssa ollaan tasan tarkkaan päin vastaista mieltä. Kumpi mahtaa olla oikeassa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Peppu-Reiska+taas+valehtelee+työkseen.+Se+TODELLINEN+jako+n.+75/25%+pakkoruotsitusta+vastaan.+Itse+Åbo+Akademin+tutkimuksen+mukaan.
Det är inte länge sedan Vanhanen uttalade sig,det var väl i samma veva som någon minister beklagade att obligatorisk studentsvenska i tiderna slopades.
Presidenten satte också sin sked i soppan. Den innehåller ett avsnitt riktade till finlandssvenskar som ännu 17 år senare är aktuell:
Tasavallan presidentti Tarja Halosen avajaispuhe Suomenruotsalaisten kansankäräjien täysistunnossa 21.4.2001 Maarianhaminassa
"Ruotsin kielen asema maassamme on vahva. Oikeus palveluihin lapsuudesta vanhuuteen on turvattu. Päivähoitoa, kouluja, mahdollisuuksia korkeampiin opintoihin, sairaanhoitoa ja vanhustenhuoltoa täytyy olla saatavilla ruotsiksi maassamme. Jotta tämä onnistuisi ja olisi osa pysyvää kehitystä tarvitaan luonnollisesti myös äidinkieleltään suomenkielisiä henkilöitä, jotka osaavat ruotsia.
Tulokset Suomenruotsalaisten kansankäräjien viime vuosina tekemistä tutkimuksista suomenruotsalaisiin kohdistuvista asenteista ovat olleet toiveita herättäviä. Suhtautuminen suomenruotsalaisiin ja heidän kulttuuriinsa on ylimalkaan myönteistä. Ehkä huolestuttavinta on, että välinpitämättömien osuus on suurin nuorimmissa ikäluokissa, vaikka enemmistö tässäkin ryhmässä pitää ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuria tärkeinä. On ilmeistä, että tarvitaan panostuksia ruotsin kielen vetovoiman lisäämiseksi nuoremmissa ikäluokissa. Suurempi panostus kielikylpyihin päiväkotitasolla voisi ehkä madaltaa kynnystä tässä suhteessa. Mitä aikaisemmin toinen kieli tehdään osaksi arkea, sitä luontevammaksi muodostuu käsitys tästä kielestä ja kulttuurista. Laajemmasta näkökulmasta katsottuna ruotsi on usein avain lähempään yhteistyöhön Pohjoismaissa.
Olemme tuoneet ja meidän tulisi myös jatkossa yhä enenevästi tuoda esille toimiva kaksikielisyytemme eurooppalaisella tasolla. Kaksi kieltä ja kaksi kulttuuria voi elää rinnakkain hedelmällisessä vuorovaikutuksessa.
Vaikka ruotsin kieli ja suomenruotsalaiset ovat tänä päivänä osa monen suomalaisen arkea, he eivät ole täysin osallisia tästä arjesta. Näyttäisi siltä, että kieliryhmien välillä olisi vaikeasti ylitettävä kynnys.
Professori Erik Allardtin analyysit eri tutkimuksista, esimerkiksi "Stadin ruotsi" -tutkimuksesta, antavat selvän kuvan suomenkielisten myönteisestä suhtautumisesta suomenruotsalaisiin. Tunnetun valtakunnallisen sanomalehden sanoja vapaasti mukaillen - antakaa meille mahdollisuus rakastua suomenruotsalaiseen. Tai suoremmin - antakaa meille suomea äidinkielenämme puhuville mahdollisuus käyttää ruotsia. Itselläni on kokemusta siitä, että suomenruotsalaiset eivät "anna" minun puhua ruotsia. Esimerkkejä on myös lähipiirissäni - jossa ollaan liian taipuvaisia vaihtaa suomeen. On suomenruotsalaisten tehtävä hyödyntää tämä potentiaali ja esimerkiksi jokapäiväisessä kanssakäymisessään suomenkielisten kanssa puhua äidinkieltään. Pitäkää puolenne - asia on pitkälti itsestänne kiinni!
Suomenruotsalaisilla kansankäräjillä on tärkeä tehtävä täytettävänään siltojen rakentamisessa suomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä. Tässä työssä on itse asiassa kyse suvaitsevaisuuden lisäämisestä. Kansankäräjien suunnittelema kampanja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi kansanryhmien välillä ja sitä myötä myös yhteiskunnassa ylipäätään saa täyden tukeni.
Näillä sanoilla toivotan täysistunnolle menestystä ja julistan Suomenruotsalaisten kansankäräjien täysistunnon avatuksi."
Tarja on älykäs ja empaattinen.
Hyvä, ettei Reinokaan enää hauku Tarjaa, niinkuin yleensä on tehnyt....
En som redan i ett tidigt skede tog sitt förnuft tillfånga memorerar sitt förflutna så här:
Ulkoministeri Timo Soini:
”Jag har mitt dystra förflutna som medlem i finskhetsförbundet, men jag har ingenting emot svenskspråkiga.”
Han vet vad han talar om, han.