"Yksi väestökadon ”ennätyskunnista” Kaatuvien kuntien listalla on keskisuomalainen Kivijärvi, joka on menettänyt viiden viime vuoden ajan lähes joka vuosi 2,4 prosenttia asukkaistaan. Vuonna 2010 kunnassa asui 1 364 asukasta, viime vuonna enää 1 200."
Vieläkö Kivijärvi menettää asukkaita samaa vauhtia?
Vieläkö Kivijärvi menettää asukkaita samaa vauhtia?
Vastaukset 18
Vanhimmat
etätyöläiset muuttaa pian kivijärvelle tietysti sinne on pumpattava vielä muutama milli.
Hetken auttaa kuitu mutta kun metsät on parturoitu puhtaaksi niin ajetaan tehdas alas tai muutetaan tehtaan paikkakuntaa, sinne missä on vielä muutama puukarahka pystyssä.
Kuituliittymille on enemmän tarjontaa kuin kysyntää
Viestintäviraston mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista ei ole kiinnostunut kuituliittymän hankinnasta.
HS 22.7.2018 mielipide
Marko Ala-Fossin ja Jockum Hildénin mukaan (HS Vieraskynä 16.7.) Suomi ei ole mobiilin internetin kärkimaa. He totesivat silti, että huima mobiilidatan kulutus on osittain seurausta teknologisesta edelläkävijyydestä ja operaattoreiden kilpailusta.
Suomi on maailman huippua mobiiliteknologian ja – datan käytössä. Langattomat laajakaistaverkot kattavat noin 99 prosenttia väestöstä, ja Suomessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän langatonta tiedonsiirtokapasiteettia kuin missään Euroopassa. Tämä on vaatinut teleyrityksiltä kehitystyötä ja investointeja ja valtiota edistyksellistä taajuuspolitiikkaa, jolle 5g-toimilupien huutokauppa on luontevaa jatkoa.
Kuituliittymissä tarjontaa on kysyntää enemmän. Viestintäviraston mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista ei ole kiinnostunut kuituliittymän hankinnasta. Huippunopeisiin kuituyhteyksiin ei ole mielekästä investoida, jos kysyntää ei ole.
Väite, että operaattorien into investoida verkkoihin olisi laimeaa, ei silti pidä paikkaansa. Tietoliikenneverkkojen rakentamiseen investoitiin viime vuona yli 600 miljoonaa euroa, josta lähes puolet investoitiin kiinteään verkkoon. Teleyritysten investointiaste Suomessa on vuosittain noin 17 prosenttia – samaa luokkaa kuin muualla Pohjoismaissa.
Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian tavoitteena on, että Suomessa tarjottavat verkot ovat riittävän nopeita ja laadukkaita tulevaisuuden palveluiden ja innovaatioiden toteuttamiseksi. Se edellyttää sekä mobiilia että kiinteää laajakaistaa. Mobiilimenestys palvelee myös kuiturakentamista, kun tukiasemille rakennetaan laadukkaat yhteydet.
Elina Ussa
toimitusjohtaja
Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficom ry
https://www.hs.fi/paivanlehti/22072018/art-2000005765062.html
Onhan toi selvää. Ilimasta valtion rahhaa jaossa. Kaivukustannukset piliviin ja rahastamaan. Kyllä tarjoojia löytyy. Härskimmästä päästä Kuuskaista ja Keskisuomen valokuituverkot. Pikkupolitikot vielä avittaa.
KSVV yrittää tekohengittää itteään kyläverkoilla. Mulikka on viimenen yritys.
Alla+olevaan+taulukkoon+on+merkitty+myönnetyn+tuen+ja+maksetun+tuen+määrät+hankkeittain.
Niin ja vielä Luhanka. Viestintävirastosta taitaa tulla sillekin hylky.
ELYn tukipäätös on täysin vastoin Viestintäviraston 22.2.2018 tekemää päätöstä samassa asiassa. Samalla ELYn päätös on vastoin laki- ja oikeusperusteita 1 - 4 Viestintäperusteissa. Alla ote viestintäviraston pätöksesta. Muissakin 3 hylätyssä päätöksesstä on sama lakiperuste.
Voiko kaksi valtion virastoa tehdä samassa asiassa laillisesti täysin vastakkaiset päätökset?
Toinen hylkää tukirahat, koska hakemus on lain vastainen, ja toinen myöntää tukirahat koska ne sen "mielestä" ei ole lain vastaista?
LAINAUS
Päätös 22.2.2018 Dnro:1493/9520/2010
Viestintävirasto
Helsinki, Finland
Telephone 358 9 69 661
www.ficora.fi
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy
Puistokatu 2
40100 JYVÄSKYLÄ
KONNEVEDEN LAAJAKAISTARAKENTAMISEN TUKI
TIIVISTELMÄ
Konneveden laajakaistahankkeelle ei voida myöntää valtiontukea, koska hankkeen muun julkisen tuen määrä ylittää sallitun 90 prosentin enimmäismäärän.
Viestintävirasto hylkää Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n Konneveden laajakaistahanketta koskevan valtiontukihakemuksen. Yhtiön julkisen omistajan yhtiöön tekemä sijoitus ei ole markkinaehtoinen ja se katsotaan kokonaisuudessaan julkiseksi tueksi.
Viestintävirasto katsoo, että edellä todetuin perustein Verkkoholding Oy:n tekemä 25 miljoonan euron SVOP- sijoitus tulee kokonaisuudessaan katsoa julkiseksi tueksi.
Viestintävirasto katsoo, että Konneveden kunnan takaama laina, joka on annettu Verkkoholding Oy:lle, joka edelleen on sijoittanut KSVV:n vapaaseen omaan pääomaan (SVOP- sijoitus), tulee edellä todetuin perustein katsoa kokonaisuudessaan Konneveden laajakaistahankkeelle kohdistuvaksi julkiseksi tueksi.
Konneveden laajakaistahankkeelle kohdistuu näin ollen Verkkoholding Oy:n myöntämän rahoituksen osalta 2 367 446 euroa julkiseksi tueksi katsottavaa rahoitusta.
(eli kaikkiaan jo annettu jo kolminkertainen tuki lainmukaiseen sallittuun tukeen)
Sovelletut lainkohdat ja muut oikeuslähteet ovat
1. Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009) 3 § ja 7–19 §:t
Valtionavustuslaki (688/2001) 1 §, 6 §, 11 §, 4 - 5 luku ja 34 §
2. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus 246/2010 laajakaistatukilaissa tarkoitetuista tukikelpoisista alueista
3. Valtioneuvoston asetus 240/2010 kunnan maksuosuudesta laajakaistatukihankkeessa
Euroopan komission päätös 6.5.2010 K(2010)3062, asiassa valtiontuki N 62/2010 – Suomi
.
4. Tuki nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiselle Suomen haja-asutusalueilla sekä sitä koskevat muutospäätökset 7.9.2012 C (2012) 6182, 20.2.2014 C (2014) 1173 ja 14.12.2015 C (2015) 9353, erityisesti muutospäätöksen 7.9.2012 kohta 15
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15265216/viestntavirasto-hylkasi-ksvv-tukihakem-konnevedell
Kun nyt näyttää siltä että tämäkin kunta on saanut jo valtion toimenpiteenä valtion varoista tukirahat jo lähes kolminkertaisesti, niin ei ole kyllä oikein eikä laillista saada tukea nelinkertaisesti. Laajakaistalaissa on määritelty että tukea saa tietyn määrän kunkin kunnan osalle, mutta nyt tuet halutaan nelinkertaisesti jotta yhtiö pärjäisi ja muka että valtio ja etenkin Viestintävirasto pitäisi puheensa kuten jotkut kunnanjohtajat on puhuneet julkisuuteen.
Hyvin on selvät asiat sotkettu jos tuen voi saada nelinkertaisesti. No, Pihtipudas, Karstula, Kyyjärvi, Toivakka, miten on?
Ennen menestyvän yritystoiminnan resepti:"kolminkertaiset palovakuutukset, kaksinkertaiset kirjanpidot ja yksinkertaiset tilintarkastajat".
Nyt tätä voidaan päivittää: "ja nelinkertaiset julkiset tuet".
Maaseudun tulevaisuus kertoo sen.
Keski-Suomessa kuituverkkojen ja KSVV Oyn riskit eivät voi enää kaatua kunnille, vaan ne ovat jo katuneet.
KUITUVERKKOJEN RISKIT VOIVAT KAATUA KUNNILLE – liittymät on paikoin myyty polkuhintaan
Politiikka 06.06.2018 Kaijaleena Runsten
Digitaalisen infrastruktuurin strategian toteutuminen on kiinni siitä, pysyvätkö kiinteitä yhteyksiä rakentavat seudulliset verkkoyhtiöt kannattavina vai tullaanko näkemään peräti konkursseja.
Suomen tavoite on olla tieto¬liikenneverkkojen kärkimaa, todetaan uudessa digitaalisen infrastruktuurin strategiassa. Liikenne- ja viestintäministeriö odottaa siihen lausuntoja juhannukseen mennessä.
Seudullisten kuituverkkojen taloudessa piilee riskejä, sillä liittymät on paikoin myyty polkuhintaan. Liikenne- ja viestintäministeriön tietoyhteiskuntalinjaus ei ota ongelmaan kantaa.
Strategian toteutuminen on pitkälti kiinni siitä, pysyvätkö kiinteitä yhteyksiä rakentavat seudulliset verkkoyhtiöt kannattavina vai tullaanko näkemään peräti konkursseja.
Näin arvioi ainakin Laitilan Puhelimen toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. Hän perää strategiaan selvää linjausta, kuinka valokuituverkkojen toiminta taataan kattavasti koko maassa.
”Tavoite on kaikilla yhteinen. Sen sijaan ei ole löydetty yhteistä linjaa, miten alueellisia uusia verkkoja voitaisiin tukea pysymään pystyssä. Onko valtiolla tässä jokin rooli? Rahaa sillä tuskin on”, Parkkonen pohtii.
Kuituverkkoja on tällä vuosikymmenellä rakennettu uusien, yleensä kuntien takaamien verkkoyhtiöiden sekä Finnet-liittoon kuuluvien, entisten paikallispuhelin¬yhtiöiden voimin. Laitilan Puhelin kuuluu viimeksi mainittuihin.
Näiden kahden välillä on iso ero siinä, mitkä rahoitukselliset lähtökohdat yhtiöillä on toteuttaa verkkoinvestointi ja sen jälkeen pyörittää kannattavaa palveluliiketoimintaa.
Parkkonen katsoo, että uudet paikallisverkot ovat suuresti riippuvaisia velkarahoituksesta ja kuntien tuesta.
”Olemme ihan erilaisessa tilanteessa. Meillä (Finnet-ryhmään kuuluvilla) on vahva tase, olemassa olevaa kassavirtaa ja liike¬toimintakokemusta. On siis puskureita ja valmista osaamista”, Parkkonen sanoo.
”Mitä tapahtuu, jos uuden verkkoyhtiön kassavirta ei riitäkään uusinvestointeihin, joita väkisin tulee eteen? On saatettu myydä liittymä satasen perusmaksulla. Eihän sillä pystytä verkkoa uusimaan”, hän painottaa.
Myös Suupohjan Seutuverkon toimitusjohtaja Aatu Samppala Kauhajoelta myöntää, että verkkoyhtiöiden kesken on suurta vaihtelua. Hän aloitti Suomen Seutuverkkojen puheenjohtajana loppuvuodesta.
”Kun rakentaa harvaan asutuille alueille, se on kova ponnistus. Varsinkin alussa joutuu olemaan talouden kanssa tarkkana. Ei sovi kieltää, etteikö se olisi vaikeaa.”
Verkkoyhtiöitä on lähes 40 ja niiden koko vaihtelee muutaman sadan liittymän verkoista useiden kuntien alueilla toimiviin.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.248552#nl-1
Että, jotta, koska, kun. Näin on täällä kuntien päätökset perusteltu valokuituasioissa ja päätetty. Missähän se lennokkaampi sivulause? -, että hyvä tulee, jotta yhtiö pääsee taloudellisesti kuiville, -koska yhtiö ei tule muuten kannavaksi, -kun asiakkaita on tarpeeksi. -Tietenkin, että lisää rahaa!
"Semmoista se elämä on*.
Kämimme Kivijärven kaupassa ja kateselemassa maisemaa siellä muutenkin, perunoita ostellesani huomasin kaksi kaunista tyttöä...
Ostin jäätelökin ja ne tytöt menivät jonnekin tennis-kentälle autolla...;:D
Voisiko joku rupukuntien kunnanjohtaja kertoa edes yhden yrityksen, joka on tullut kuntaan valokuidun tuomana.
Ainakaan tunkua en ole huomannut.
Juu tuollainen saattaisi olla aivan kiva asia kun Jyväskylän rahamiehen Lätäköstä eli luttakosta viimein maksaisivat velkaiset velkansa :D
Mutta tuollainen haavekuva jotta Lutakon ihmiset maksaisivat velkansa on melkoista HAAVetta... HEHEH.
Mitäs ostit, omaa tyhmyyttäsi vain teit :D:D
Kivijärvellä oli 1 ainoa bensa-asema jonka pihassa Corvette, sitten 1 kauppakin oli, jossa oli tyttöjä, minua oikeasti huvittikin käydä siellä, kun hirvittävän kaunis paikka tuo Kivijärvi, asua olisi erittäin kaunis paikka, ja ne kautiin 3 tyttöä.
Eikös tuo UIjas Valkeinen ole jo maksukykyinedn siihen noin 20-miljardin euron huihaukseen?
- maksaako elkansa
Minä haluaisin ehkä asua Kivijärvellä, kävimme siellä kaupassa... hiljaista on elo, en kyllä ehdottaisi mitään VILLIINTYNYTTÄ LAAJAKAISTAA, maksakoot pojat pois vain rakentajat velkansa...
Olipa kaunis paikka, järviä on paljon ympäristössäkin, ja söpöjä tyttöjä.