Hei!
Olen 15 vuotias poika. Olen erittäin herkkä, joten olen todella stressaantunut ja stressaan muiden asioista. Olen käynyt kohta jo vuoden koulupsykologilla, koska minulla on ahdistus/paniikkihäiriö. Olin 8 vuotias, kun ensimmäisen kerran minulle tuli paniikkikohtaus. Se oli hirveää luulin, että kuolen. Ensin ahdistus/paniikkikohtauksia tuli n.kaksi kertaa viikossa ja koko ajan paheni, kun en uskaltanut puhua kenellekkään. Itkin melkein joka ilta vessassa. Pelkäsin, että tämä on jokin sairaus aina kun pienestikkin tuntui vaikka rinnassa niin heti tuli mieleen, että voi ei nyt tulee lähtö varma sydänkohtaus. Osaan varmaan joka sairauden oireet läpi, koska olen yhdistänyt kaikki sairaudet itseeni 8 vuoden sisään. Valitin, joka ilta äidille ja isille erillaisista vaivoista. Olen valittanut erinlaisista vaivoista varmaan enemmän, kun monet koko elämänsä aikana. 3 vuotta sitten kaikki alkoi selkiintyä aloin käymään koulupsykologilla ja kerroin kaiken esim: sen, että pelkään että itse kuolen. Kävin siellä 3 kk huomasin, että oireita ei ole. Olin sillon onnellinen. Tuntui niin kuin oisi elämä alkanut uudestaan. Mutta puoli vuotta niin samat kohtaukset alkavat. Olin niin väsynyt silloin, että kun tulin koulusta menin nukkumaan ja saatoin nukkua aamuun asti ja lähdin kouluun. Aloitin taas koulupsykologin 2 kk sitten olen alkanut hyväksymään sen, että mulla ei ole mitään sairautta ja olen terve, mutta vieläkin on yksi pirullinen ongelma. Pelkään sydänkohtausta. Tämä on päivittäistä. Pieni pisto rinnassa niin tulee heti sydänkohtaus mieleen. Stressi aiheuttaa rytmihäiriöitä ja yksi muljahdus sydämmessä tai kovempi lyönti niin heti aivan heti tulee mieleen sydänkohtaus. Nykyään se tulee jo refleksinä. Miten saan ajatukset pois tuosta? Sitten toinen juttu: minulla on vain kaksi luotettavaa kaveria. Kavereita on, mutta kolme vaan haukkuu rumaksi ja sitten ensin haukkuu vaatteita ja sit sanoo seuraavat 2kk, sillain vammasesti ja vinoillen, että on tuo oikeesti hieno. Olen niitä kolmea paljon isokokoisempi niin olen välillä heittänyt kenttään heidät. Tiedän, että se on väärin, mutta asialle en voi mitään. Kaikki kolme aliarvioivat jatkuvasti. Mulla on tällä hetkellä niin huono itsetunto, että haukun nykyään itseäni rumaksi ja läskiksi. Hyvä kaverini kertoi eilen, että minä ja yksi tyttö oltais hyvä pari. Vastasin sille, että mulla ei ole mitään mahdollisuuksia häneen, koska hän on kaunis ja minä erittäin ruma. Haluaisin sulkea ne huonot kaverit mun elämästä, mutta en vaan voi. Elämän laatu on alkanut parantua, mutta vieläkin on ongelmia. Teksti voi olla epäselvää, koska kirjoitin aika nopeasti ja en tarkistanut, mutta auttakkaa!!!!!
Olen 15 vuotias poika. Olen erittäin herkkä, joten olen todella stressaantunut ja stressaan muiden asioista. Olen käynyt kohta jo vuoden koulupsykologilla, koska minulla on ahdistus/paniikkihäiriö. Olin 8 vuotias, kun ensimmäisen kerran minulle tuli paniikkikohtaus. Se oli hirveää luulin, että kuolen. Ensin ahdistus/paniikkikohtauksia tuli n.kaksi kertaa viikossa ja koko ajan paheni, kun en uskaltanut puhua kenellekkään. Itkin melkein joka ilta vessassa. Pelkäsin, että tämä on jokin sairaus aina kun pienestikkin tuntui vaikka rinnassa niin heti tuli mieleen, että voi ei nyt tulee lähtö varma sydänkohtaus. Osaan varmaan joka sairauden oireet läpi, koska olen yhdistänyt kaikki sairaudet itseeni 8 vuoden sisään. Valitin, joka ilta äidille ja isille erillaisista vaivoista. Olen valittanut erinlaisista vaivoista varmaan enemmän, kun monet koko elämänsä aikana. 3 vuotta sitten kaikki alkoi selkiintyä aloin käymään koulupsykologilla ja kerroin kaiken esim: sen, että pelkään että itse kuolen. Kävin siellä 3 kk huomasin, että oireita ei ole. Olin sillon onnellinen. Tuntui niin kuin oisi elämä alkanut uudestaan. Mutta puoli vuotta niin samat kohtaukset alkavat. Olin niin väsynyt silloin, että kun tulin koulusta menin nukkumaan ja saatoin nukkua aamuun asti ja lähdin kouluun. Aloitin taas koulupsykologin 2 kk sitten olen alkanut hyväksymään sen, että mulla ei ole mitään sairautta ja olen terve, mutta vieläkin on yksi pirullinen ongelma. Pelkään sydänkohtausta. Tämä on päivittäistä. Pieni pisto rinnassa niin tulee heti sydänkohtaus mieleen. Stressi aiheuttaa rytmihäiriöitä ja yksi muljahdus sydämmessä tai kovempi lyönti niin heti aivan heti tulee mieleen sydänkohtaus. Nykyään se tulee jo refleksinä. Miten saan ajatukset pois tuosta? Sitten toinen juttu: minulla on vain kaksi luotettavaa kaveria. Kavereita on, mutta kolme vaan haukkuu rumaksi ja sitten ensin haukkuu vaatteita ja sit sanoo seuraavat 2kk, sillain vammasesti ja vinoillen, että on tuo oikeesti hieno. Olen niitä kolmea paljon isokokoisempi niin olen välillä heittänyt kenttään heidät. Tiedän, että se on väärin, mutta asialle en voi mitään. Kaikki kolme aliarvioivat jatkuvasti. Mulla on tällä hetkellä niin huono itsetunto, että haukun nykyään itseäni rumaksi ja läskiksi. Hyvä kaverini kertoi eilen, että minä ja yksi tyttö oltais hyvä pari. Vastasin sille, että mulla ei ole mitään mahdollisuuksia häneen, koska hän on kaunis ja minä erittäin ruma. Haluaisin sulkea ne huonot kaverit mun elämästä, mutta en vaan voi. Elämän laatu on alkanut parantua, mutta vieläkin on ongelmia. Teksti voi olla epäselvää, koska kirjoitin aika nopeasti ja en tarkistanut, mutta auttakkaa!!!!!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hei Poristapäun...ensinnäkin hyvä että olet hakenut apua itsellesi ja toiseksi sanonta " kultainen nuoruus"- ei sitä todellakaan ole. Itsetutkistelu,,...kilpailu koulumaailmassa, yht kunnassa, ja oman itsensä löytäminen voi olla todella rankkaa. Älä stressaa kavereiden palautteista, useimmat antavat niitä pönkittääkseen omaa itsetuntoaan, yhtä hakuteillä ovat hekin. Usko itseesi ja unohda negat palautteet. Olet " vaikeassa" iässä, mutta kyllä sinä siitä selviät ja löydät elämällesi uuden suunnan. Yritä unohtaa tuntemuksesi kropassasi ja ajatella positiivisesti, ei sinun ikäisesi kuole sydänjuttuihin , itse olen jo 62v ja minulla on 4 nuorta ja heilläkin kaikilla ollu omia ongelmiaan , mutta selvinneet aikuisikään. Sinäkin selviät, katso eteenpäin positiivisesti ja hyväksy että iässäsi kaikki murheet ja tuntemukset ovat kaksinkertaisempia kuin aikuisena. Niin minullakin oli. Tsemppiä sinulle jatkoon ja usko itseesi ja siihen että kyllä sinäkin selviät aikuisuuteen ja ota apua vastaan jos tunnet että tarvitse sitä.
En lukenut kokonaan, mutta paras apu ongelmiin; pidä katseesi Kristuksessa. Raamatullisia tekstejä englanniksi osoitteessa www.Jesus-is-Savior.com - sinua tauotta rukouksessa ajatellen. PS: Toinen Raamatullisia tekstejä suomenkielinen sivu www.mikseri.net/SLNNLSTS
Unohda toi jeesustelija ja komppaan itse tuota ensimmäistä. Jos kaverin täytyy mollata sua että saa itelleen paremman olon ei se ole oikea kaveri.
Kauneus/komeus on katsojan silmissä. Monet näkee itsensä rumana vaikkei sitä ole. =)
Jos ja kun toi sydänhomma sua pelottaa niin pyydä että se tutkitaan sen jälkeen tiedät ja voit jatkaa eteenpäin murehtimatta.
Just joo sinäkin tuon provoilijan aloituksen otit tosissasi. Se on täällä joka päivä milloin 13v tyttönä näppylöiden takia, tai 12v nuorena pimsan kutinan vuoksi.
Viho viimein täältä löytyi joku järkevä ihminen, joka älysi nuo trollit, joita löytyy joka palstalta!
Hei
Mistä päättelet tämän ja noiden muidenkin olevan trolleja?
Pappi Elisabet
Elisabet hyvä, kaikki papit ovat trolleja. Tämä keskustelu koskee nuoren ongelmia, mene hoidattamaan itseäsi muualle, soita vaikka työnohjaajallesi. Onhan sinulla sellainen?
Ikävä kyllä, pappi Elisabet, oletko noin naivi, vai oletko leipäpappi? Toden totta...Sinut, nuori nainen, on palkattu seurakunnan puolesta nettipapiksi...Nooh...ajatus on jalo ja hyvä. Ei siinä mitään...mutta mutta. Olisiko parempi yrittää muuttaa ev.lut kirkkoa sisältä päin? Sairaan parantuminen alkaa, kun hän myöntää sairauden. Siunausta! Ja kuuntele sisintäsi..
Ei Elisabettiä ole palkattu nettipapiksi. Hän tekee sitä muun työn lisäksi. Huomaathan toki, miten vähän Elisabet kirjoittaa ja mitä hän kirjoittaa. Sellaisella nettipappeilulla ei lyötäis leiviksi.
Olisiko aika kirkon uudistua...mennä nettiin täyspäiväisesti... terveellistä mennä kaduille viikonloppuna myöhäisillasta, aamuyöstä...kansan parissa Jeesuskin eli.
Magnesium auttaa stressiin ja riittävä uni ja liikunta ja terveellinen ruokakin. Muista myös että ne ketkä arvostelevat muita omaavat itse heikon itsetunnon ja huonot käytöstavat eli vika ei ole sinussa.
Sydänkohtauksen ehkäisyyn auttaa pierun hengittäminen. https://tinyurl.com/y799n3np
♥Uusi brittitutkimus osoittaa, että piereskely on itseasiassa hyvästä, eikä ainostaan itsellesi, vaan myös lähelläsi oleville ihmisille.
Niin hullulta, kuin se kuulostaakin, The Mirror-lehden mukaan pierut voivat ehkäistä sydänkohtauksia, dementiaa ja jopa syöpää.♥
Laitan haisevan vastalauseen! Minä rupsuttelen yötäpäivää; akkakin lähti nostelemaan tällaisen haisulin vierestä! Pappi elisapettikin pakeni sakaristoon, kun irtipäästin "pahan hengen". "Voi kuinka yhteisö nyt sysikään, auttanut ei Chanel ysikään". On elo onneton piereskelijän yksinäisen.