Antaa lohtua ja toivoa murheelliselle mielelle.
https://www.youtube.com/watch?v=-tVmxsbzoB8
Tähän ei kyllästy koskaan
https://www.youtube.com/watch?v=-tVmxsbzoB8
Tähän ei kyllästy koskaan
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei, siihen ei kyllästy tosiaan:) Karjamajojen tytöt viipyivät siellä kesän, valmistaen juustoja ja kaipaellen muiden joukkoon kirkonmäelle, tapaamaan muita nuoria.
Kaunis ja harras melodia puhtaudessaan.
Toinen mistä pidän on tämä allaoleva.
https://www.youtube.com/watch?v=74cLTt1VWB0
Kiitos Sinisirkku. Niin hyvä, että laitan sen kirjanmerkkeihin.
tämä kappale on suomalaiselta nimeltään
Paimentytön Sunnuntai.
. Sai aurinko taas jo loistelemaan,
Nyt rauhaisa päivä on Herran.
Mä muidenkin kans' oi milloinka saan
Taas templihin astella kerran?
2. Kun toiselle puolen tunturin tuon
Ens' silmäys auringon koittaa,
Käy laaksossa kansa alttarin luo
Ja tornissa kellot ne soittaa.
Mielestäni Paimentytön sunnuntai ei ole sama kuin Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta.
https://www.youtube.com/watch?v=8LAPHI-QVDA
Tässä Paimentytön sunnuntai vertailun vuoksi.
https://www.youtube.com/watch?v=9ITIcfVFCqE
Sissel & Arve Tellefsen - Seterjentens Søndag (A Sunday At The Mountain Pastures)
tämä on
PAIMENTYTÖN SUNNUNTAI...
OLIHAN SIINÄ NUOLI,
Ei täällä osata tulkita toista, kun ollaan niin parhaita.
NO NIINHÄN OLIKIN, mutta enhän minä mitään huomaa kun vaan hyppäsin cc.n ja sinisirkun viestien yli.
Ei ole vanhaksi tulemista. Kiitos oikaisusta 'HUOMENTA'. Nyt oonkin jo hereillä. :)))
Ave Maria ->
https://www.youtube.com/watch?v=vXw3Hj6vRoc
Tuo Gammal fäbodpsalm från Dalarna soitetaan usein siunaustilaisuuksissa.
Ei siksi sovi oikein jokapäiväisesti kuunneltavaksi.
Sopii kyllä. Riippuu vaan henkilöstä ja tilanteesta. Tiimalasi on tyhjenemässä niin ettei hiekkaa ole paljoa jälellä.
Onko tämä cc sun "kotikirkkosi", tavattoman raskas kaunis kyllä?. Mulla se kotikirkko on luonnossa, koirani viisaissa silmissä, toisen osapuolen tekemisissä, hyvissä muistoissa ja edesmenneissä viisaissa ihmisissä. Se on tässä ja NYT joka päivä.
Musiikista toki pidän mutta reippaammasta ehkä, tästä toosasta pöydällä löytyykin kiitettävästi, yksi hieno ja kuunneltava on Sibben Valse Triste se on surumielisen kepeä.
Syntymäkotini on kaukana kaikesta. Kuitenkin vain kilometrin verran lähimpään taloon linnuntietä. Metsä kuten kaikki luontotyypit olivat meille veljeksille rakkaita.
Luontokävijät tietävät, että suotyypit ovat tuoksujensa puolesta parhaimmillaan helteillä.
Täällä 'etelässä' ojitetuilla soilla asuu rupikonnia. Ne eivät liene koskaan muulla asuneet. Sanoin niille, ettei meidän universumissanne ole mitään vikaa, ja että samat asiat me siitä suurin piirtein tiedetään.
Meilläkin oli monirotuinen narttukoira. Tuhannet eripituiset lenkit tehtiin. Kiinnyin siihen, se samoin Oli kova paikka se eläinlääkärin ensin rauhoitus, sitten s e piikki.
Näin unen siitä joku aika sitten. Näin sen loikovan rauhallisesti tarkkaillen meitä. Kutsuin sitä nimeltä. Salamana se pinkaisi jalkoihini.
Siinä unessa sanoin sille; odottele vielä vähän aikaa...me teemme 'taivaanaholla' vielä pitkiä reissuja, eikä meillä ole nälkä eikä jano, ei väsymys.