Tällaiseen ratkaisuun päädyttiin...
Vanha kylppärin ja saunan lattia oli rossipohjainen levylattia (kosteudenkestävää lattialastulevyä),jonka päällä muovimatto, nostettu seinille noin 15 cm. Lattia aivan priima kunnossa ja pitänyt veden 100 %. Lattialämmitystä ei ole ollut, vaan lämmitys on tähän asti hoidettu ihan seinäpattereilla (sähkö).
Nyt olevan lattian päälle valetaan Kiilto 60 pikabetonista 80 mm laatta, johon lattialämmityskaapelit. Muovi siis jää lattiaan. Lattiakaivot on korotetettu oikeaan korkeuteen. Rossipohja on tuettu alhaaltapäin vähintäänkin riitävästi, joten lisääntyneestä lattian painosta huolimatta painumisvaaraa ei ole.
Tämä betoni on kävelykuivaa 2 h kuluttua ja valmistajan ohjeen mukaan päällystyskuivaa 1 vrk:n kuluttua. Odotamme kuitenkin noin viikon ja sitten mittautamme betonin kosteuden. Jos kaikki ok, niin sen jälkeen sertifikaattien mukainen vesieristys ja kun se on kuivunut ja kaikilta osin valmis, niin sitten laatoitus lattiaan.
Tämä pikabetonimassahan on työstämisvaiheessa melko kuivaa (maakosteaa), joten käytettävä vesimäärä on todella pieni. Sillä voi valmistajan ohjeen mukaan valaa 20-200 mm:n vahvuisia lattioita. Jos olisi käytetty normaalia lattiabetonia, olisi kuivumista joutunut odottelemaan noin 2 kk (1 cm /vk). Laattia pitäisi olla laatoitettu ja käyttökunnossa 2-3 vk:n kuluttua.
Vanha kylppärin ja saunan lattia oli rossipohjainen levylattia (kosteudenkestävää lattialastulevyä),jonka päällä muovimatto, nostettu seinille noin 15 cm. Lattia aivan priima kunnossa ja pitänyt veden 100 %. Lattialämmitystä ei ole ollut, vaan lämmitys on tähän asti hoidettu ihan seinäpattereilla (sähkö).
Nyt olevan lattian päälle valetaan Kiilto 60 pikabetonista 80 mm laatta, johon lattialämmityskaapelit. Muovi siis jää lattiaan. Lattiakaivot on korotetettu oikeaan korkeuteen. Rossipohja on tuettu alhaaltapäin vähintäänkin riitävästi, joten lisääntyneestä lattian painosta huolimatta painumisvaaraa ei ole.
Tämä betoni on kävelykuivaa 2 h kuluttua ja valmistajan ohjeen mukaan päällystyskuivaa 1 vrk:n kuluttua. Odotamme kuitenkin noin viikon ja sitten mittautamme betonin kosteuden. Jos kaikki ok, niin sen jälkeen sertifikaattien mukainen vesieristys ja kun se on kuivunut ja kaikilta osin valmis, niin sitten laatoitus lattiaan.
Tämä pikabetonimassahan on työstämisvaiheessa melko kuivaa (maakosteaa), joten käytettävä vesimäärä on todella pieni. Sillä voi valmistajan ohjeen mukaan valaa 20-200 mm:n vahvuisia lattioita. Jos olisi käytetty normaalia lattiabetonia, olisi kuivumista joutunut odottelemaan noin 2 kk (1 cm /vk). Laattia pitäisi olla laatoitettu ja käyttökunnossa 2-3 vk:n kuluttua.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Eli meinaat jättää muovimaton valun alle ja sitten valun pintaan uusi vedeneristys jolloin laatta jää 2 tiiviin kerroksen väliin.
Revi muovimatto pois ja puhdista liimat pois, primeroi lastulevy asenna lämmityskaapeli levyyn tc-kiinnikkeillä ja sitten lattialämmitystasoitteella kaapelit peittoon ja sopivat kaadot kaivoon. Kuivuu suunnilleen yhtä nopeasti pinnoitusvalmiiksi. Ja painaa paljon vähemmän, kuin 80 mm paksu valu.
Jos välttämättä haluat tehdä pikalattiamassalla niin miksi 80mm paksu, kun 50mm on riittävä uivaan laattaan.
Ei sitä mitään viikkoa tarvi kuivattaa, ohjeissahan lukee, että liian pitkään ilman pinnoitetta valu ylikovettuu ja alkaa halkeilemaan. Sekä muistaakseni kiillon mukaan pikamassasta ei pintakosteusmittarilla saa mittaamalla oikeita tuloksia.
Vähän ihmetyttää ratkaisu. Betonia ei suositella jätettäväksi kahden tiiviin kerroksen väliin. Kannattaa sitten ainakin valita vedeneriste joka päästää tavallista enemmän vesihöyryä lävitseen.
Miten lattian lisätuenta on toteutettu? Mikäli lattian alle on jouduttu tekemään lisäpilareita niin onko maan tiiviys varmistettu?
Jaa, että tavallista enemmän vesihöyryä läpäisevä vedeneriste lattiaan, jossa massan alla on muovimatto. No miksei, jos sen massan halutaan vettyvän mahdollisimman nopeasti. Voi Pyhä Sylvi sentään, mitä neuvoja!!!! Eikä se lastulevyn primeroiminenkaan ole yhtään parempi ehdotus. Lastulevyn ei ole hyväksytty märkätilarakentamiseen ensinkään!!!!
Suosittelisin tutustumaan esim. Gyprocin tai Gnauffin käsikirjoihin, jotka saa ladattua ilmaiseksi netistä.
Jos lattiassa on valun alla lastulevy sillä ei ole mitään tekemistä märkätilan kanssa, koska sen päälle tulee varsinainen kivirakenne johon asennetaan vedeneristys ja laatoitukset.
Vai meinaatko, että kun kipsilevy laitetaan PUISIIN runkotolppiin kiinni tai harvan PUUlaudoituksen päälle aluslattiaksi niin se on turvallisempi rakenne kuin tasoite/valukerros lastulevyn päällä?
Jos vesi pääsee alusrakenteisiin asti suurempi virhe on tapahtunut jossain muualla, kuin siinä mitä alusmateriaalia on käytetty.
RT-kortti märkätilat löytyy selkeä ohje,
"Puurakenteisten välipohjien levyrakenteen päälle suositellaan valettavaksi verkkoraudoitettu teräsbetonilaatta, jonka päälle vedeneriste asennetaan. Rakenteen paino edellyttää yleensä tihennettyä koolausväliä märkätilan kohdalla. Lattian rungon koolausväliksi suositellaan 400 mm.
Mikäli vedeneriste halutaan kiinnittää suoraan levyrakenteen päälle, alustana olevissa lattiarakenteissa käytettävien levyjen tulee olla tarkoitukseen soveltuvia.
Eli toisin sanoen, valun alla saa käyttää mitä levyä tahansa.
Komppaan duunari78:aa.matto pois ja ohuempi valu .Reunoille 5-6cm,kaivon ympärille 3-4cm.Pinnotuskuiva ja kuiva valu on eriasia.Pinnoituskuivassa saa olla
suhteellinen kosteus jopa~¨80% luokkaa ,eristeen valmistajasta riippuen.
Olisi hyvä kuitenkin muistaa, että nämä telattavat vedeneristeet ovat vesihöyryä läpäiseviä tuotteita. Rakenteen pitää päästä kuivumaan poispäin. Lastulevyn ehkä vielä jotenkin voisi ajatella toimivan, mutta ei mitä tahansa, esim. vanerilevyä, koska siinä on täysin vesihöyrytiiviitä liimakerroksia.
Turvallisempaa joka tapauksessa on noudattaa materialivalmistajan ohjeita. Tuskinpa lastulevyn valmistajat suosittelevat tuotettaan tuohon tarkoitukseen.
"12 2" Ei kyllä ole vanerissa täysin vesihöyrytiiviitä kerroksia, sillä esim. yleisesti käyetty 0,2 mm paksu höyrynsulkumuovikaan ei estä hörynkulkua vaan vähentää sitä.
Vaneri Paksuus, mm Kosteudenläpäisevyys g/(m2·24h)
Combi 6.5 16.4
9 15.7
15 9.1
21 7.0
Filmipintainen Combi
6.5 3.5
9 3.3
15 2.9
21 2.9
Havu 9 14.8
Kyseiset arvot löytyy visaplywoodin sivulta
Liian vähän läpäisee verrattuna vedeneristeisiin. Sutta ja sekundaa tulee.
Eikö kuitenkin kannattaisi noudattaa hyvää rakentamistapaa ja noudattaa tuotevalmistajien ohjeita.
Pääosa kosteus- ja homevaurioista johtuu vääristä valinnoista. Suuri ongelma ovat juurikin ne remontoijat, jotka päättävät itse, mitä materiaaleja voi mihinkin kohteeseen käyttää. Toisin sanoen: vauriot johtuvat tyhmyydestä ja jääräpäisyydestä.
Taidat kuulua nimenomaan noihin jääräpäihin.
RT-kortissa selkeästi sanotaan, että betonivalun alla voi käyttää mitä tahansa rakennuslevyä ja esim. lastulevyn valmistajan ohjeissa on, että
Liittorakenne
Liittorakenteessa on käytetty 22 mm paksua pontattua lastulevyä puurakenteisen ala- tai välipohjan aluslattialevynä, jonka päälle valetaan n. 45 mm paksu kuitubetonilaatta. Ennen betonilaatan valua lastulevyt sivellään kosteudensulkuaineella ja siihen kiinnitetään levyn ja betonin tartuntaa vahvistavat tartuntanaulat. Ratkaisu mahdollistaa jäykän ja hyvin ilmaääntä eristävän lattiarakenteen. Lisäksi se mahdollistaa lattialämmityksen, ja SOVELTUU MYÖS MÄRKÄTILOIHIN, joissa tarpeelliset lattian kallistukset voidaan toteuttaa betonivalun yhteydessä.
Rakennustieto:n mukaan
Tutkimusten mukaan siveltävien vedeneristeiden vesihöyrynläpäisevyys kipsilevyalustoilla on 5 x 10-12 ... 300 x 10-12 kg/m2sPa
ja jos huonoimmassa tapauksessa vaneri läpäisee 2,9 g/(m2*24h) niin ei olla vielä lähelläkään sutta ja sekundaa.
Eli ei kannata paukuttaa henkseleitä jos ei tiedä mistä puhuu.
Duunarin kannattaisi perehtyä edes rakennusfysiikan alkeisiin, ennen kuin omia henkseleitään paukauttaa. Meni meinaan tuo johtopäätös noista läpäisevyyksistä aivan totaalisesti metsään.
Duunari esittää ihan eri yksiköitä vanerin ja vesieriteen höyryn läpäisylle, joten arvoja ei voi verrata toisiinsa. Mitä tarkoittaa tuo kg/m2sPa. Tarkoittaako kiloa neliömetrillä sekunnissa kun höyrynpaine ero ilmoitetaan Paskaleina? Kerrohan duunari !
Taitaa mulla ainakin 1 kurssi olla enempi suoritettuna kuin "jotainniin tietävällä", kun et kyennyt komentissasi sanomaan yhtään mitään asiaan liittyvää.
Taitaisikin olla parempi, että menet kari789 kanssa sille rakennusfysiikan kurssille, kun se raukkaparka ei edes tiedä mittayksiköitä.
Kertovan duunari, kun sinä nuo mittayksiköt tunnet, miten noiden lukujen perusteella voi tehdä vertailuja, kun toisessa aikayksikkönä on 24 tuntia eli vuorokausi ja toisessa sekunti ??? Koska vuorokaudessa on 86400 sekuntia, niin luvutkin ovat silloin aivan eri hehtaarilla. Lisäksi toisessa luvussa on mukana paine (Pa) mutta toisessa ei. Näitä sinä kuitenkin tarjoilet perusteeksi väitteellesi, joka sinänsä saattaa olla oikein. Minusta alkaa tuntua, ettet erota toisistaan metriä ja kilogrammaa. Tietämättömyytensä voi osoittaa alkamalla solvaamaan muita.
Väität duunari, että en tunne mittayksiköitä, joten kerro, mikä oli väärin. Kilogramma, sekunti, vaiko Pascal ??? Minä arvelin, että noista olisi kysymys. Kerro sinä, kun tiedät
se jälkimmäinen arvo oli lähinnä, kun 12 2 väitti, että vaneri on täysin vesihöyrytiivis. Ja jos tietää asioista niin tuostakin voi päätellä, että rakenne ei ole sutta ja sekundaa, mutta toisille täytyy vääntää rautalangasta, että ymmärtää.
Mutta kuten jo aiemmin sanoin, että turha siitä on vääntää, kun se on hyväksytty rakenne eikä mikää mutu tuntumalla vedetty eli löytyy monen tahon ohjeista yhtenä vaihtoehtona.
"Tietämättömyytensä voi osoittaa alkamalla solvaamaan muita."
Niin et edes ilmeisesti tajua mitä kirjoitat, vieläkään, et alkuperäiseen asiaan ole sanonut juuta etkä jaata vaan aloitit puuttumalla kirjoitukseeni.
Kyllä oli ennen helppoa, kun ei vesieristeitä ollut keksitty. 60-80-luvulla laatat laitettiin suoraan betonivalun päälle ja jos tuo ei ole koko ajan veden alla ja ilmastointi on kunnossa, niin ei ole mitään ongelmaa rakenteen kanssa. Eri asia tietysti, jos lattia on koko ajan märkä.
Remppasin jokin aika sitten 90-luvun alussa tehdyn pesuhuoneen. Reunoilla oli bituminauha, mutta muuten ei ollut minkäänlaisia vesieristeitä. Purettaessa laattoja lattiasta, olivat laatat todella piukassa ja lattia oli täysin kuiva, myös lattiakaivon ympäriltä. Koneellinen ilmanvaihto ja lattialämmitys...
Oli helppoa juu, 15 vuotta olen noita vedeneristeettömiä kylppäreitä jo korjaillut, kun vesi on päässyt väärän paikkaan.
Äärettömän harvoin tulee vastaan kohde joka olisi täysin kuiva, toki niitäkin muutama on vastaan tullut.