Suomessa tässä koulutuskiimassa on menty niin pitkälle, että jopa poliitikoiltakin odotetaan tohtoritason koulutusta vaikka poliitikoiden pitäisi olla peilikuva kansasta.
Ruotsissa kahden vasemmistopuolueen SDP:n ja Vasemmistopuolueen puheenjohtajat ovat ihan tavallisen työläisen taustalla nousseet puolueittensa johtoon vaikka tohtoritason miehiä ja naisiakin olisi ollut tarjolla.
SDP:n puheenjohtaja Stefan Löfven oli hitsaaja aktiivissa työelämässään ennenkuin hänestä tuli Metalliliiton puheenjohtaja.
Vasemmistoliiton puheenjohtajalla Jonas Sjöstedtillä on kaksivuotinen ammattikoulutus ja työelämäkokemus Volvon tehtailta Uumajassa.
Suomessa tuskin yksikään tällaisella taustalla oleva olisi noussut yhteiskunnalliseen asemaan politiikassa ja syykin on meidän tiedossamme. Suomessa ei ole tavallisella kansalaisella sellaista kielitaitoa esim. englannin kielessä, että sillä menestyttäisiin kabineteissa. Suomessa kielenopiskelun PILAA koko kansaa piinaava pakkoruotsi jolloin se tärkein kieli kansainvälisesti, englanti jää lapsipuolen asemaan. Ruotsissa jokainen peruskoulun käynyt selviytyy englannin kielessä joko välttävästä loistavaan suoritukseen. Ruotsissa on siis ymmärretty kielitaito ihan eri tavalla kuin Suomessa. Suomessa kielitaidoksi lasketaan, että osaa tilata kahvia Ruotsinlaivalla tönkköruotsilla kun taas Ruotsissa kielitaidoksi lasketaan, että kykenee tulemaan toimeen englannin kielellä arjen eri tilanteissa. Siinä siis ero!
Ruotsissa kahden vasemmistopuolueen SDP:n ja Vasemmistopuolueen puheenjohtajat ovat ihan tavallisen työläisen taustalla nousseet puolueittensa johtoon vaikka tohtoritason miehiä ja naisiakin olisi ollut tarjolla.
SDP:n puheenjohtaja Stefan Löfven oli hitsaaja aktiivissa työelämässään ennenkuin hänestä tuli Metalliliiton puheenjohtaja.
Vasemmistoliiton puheenjohtajalla Jonas Sjöstedtillä on kaksivuotinen ammattikoulutus ja työelämäkokemus Volvon tehtailta Uumajassa.
Suomessa tuskin yksikään tällaisella taustalla oleva olisi noussut yhteiskunnalliseen asemaan politiikassa ja syykin on meidän tiedossamme. Suomessa ei ole tavallisella kansalaisella sellaista kielitaitoa esim. englannin kielessä, että sillä menestyttäisiin kabineteissa. Suomessa kielenopiskelun PILAA koko kansaa piinaava pakkoruotsi jolloin se tärkein kieli kansainvälisesti, englanti jää lapsipuolen asemaan. Ruotsissa jokainen peruskoulun käynyt selviytyy englannin kielessä joko välttävästä loistavaan suoritukseen. Ruotsissa on siis ymmärretty kielitaito ihan eri tavalla kuin Suomessa. Suomessa kielitaidoksi lasketaan, että osaa tilata kahvia Ruotsinlaivalla tönkköruotsilla kun taas Ruotsissa kielitaidoksi lasketaan, että kykenee tulemaan toimeen englannin kielellä arjen eri tilanteissa. Siinä siis ero!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomessa nimenomaan politiikka on ollut ja on edelleen kouluttamattomille ihmisille väylä korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan. Esimerkiksi työministeri Ihalainen on kirvesmies ja siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi mies paikallaan. Suomalaisten on suhteellisesti vaikeampi oppia anglosaksisia kieliä kuin ruotsalaisten, koska oma kielemme kuuluu suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen. Englannin kielen opetus kestää meillä vertailun mihin tahansa. Väitteesi ruotsin kielestä on oman harhaisen mielesi perusteeton tuote.
Englannin kielen opetus kestää meillä vertailun mihin tahansa. Väitteesi ruotsin kielestä on oman harhaisen mielesi perusteeton tuote.
Valitettavasti ei ole harhaisen mielikuvituksen tuote vaan erittäin harkittu asia ja perusteellisesti harkittu.
- Englannin opetus ja osaaminen eivät AINA korreloi toisiaan. Hyväkään opetus ei aina anna hyvää osaamista kun taas huonollakin opetuksella VOIDAAN oppia kieliä oikein hyvin!
Itse aihe käsitteli miksi Suomessa poliitikolla pitää olla jopa kaksikin eri korkeakoulututkintoa voidakseen istua loppuelämänsä eduskunnassa? Se on resurssien kohtuutonta väärinkäyttöä koska eduskunnan pitää edustaa kansan peilikuvaa eli edustaa KAIKKIA kansalaisia eikä vaan kahden tutkinnon suorittaneita.
Väittämäsi poliitikon tutkintotarpeesta on lähtökohtaisesti väärä. Ei kukaan, eikä mikään edellytä poliitikolta kahta akateemista tutkintoa, ei edes yhtä.