Kuinka nopeasti on realistista päästä DI:stä tekniikan tohtoriksi. Varmaan riippuu tekniikan alasta, mutta oletetaan että rahoitus ei ole ongelmana, ja jatko-opiskelua hidastamassa ei ole esim. perhettä, aikaavieviä harrastuksia tms.
Jatkotutkintoon pakollisina kuuluvien 60 op suorittaminen perusopintojen aikana (niin että niitä ei liitä DI-tutkintoon) tietenkin nopeuttaisi urakkaa.
Tuomas Lukka väitteli 20-vuotiaana, tosin luonnontieteistä eikä tekniikasta (fysikaalinen kemia), muistan lukeneeni että FM:stä FT:ksi kului vuosi. Hänen ennätystään en toki pyri rikkomaan, mutta onko tuo ohjeaika 4 vuotta miten helposti alitettavissa.
Jos tähtää tutkijanuralle, niin kuinka suuri etu uralla etenemisessä olisi tuo ohjeajan alitus jatko-opinnoissa.
Jatkotutkintoon pakollisina kuuluvien 60 op suorittaminen perusopintojen aikana (niin että niitä ei liitä DI-tutkintoon) tietenkin nopeuttaisi urakkaa.
Tuomas Lukka väitteli 20-vuotiaana, tosin luonnontieteistä eikä tekniikasta (fysikaalinen kemia), muistan lukeneeni että FM:stä FT:ksi kului vuosi. Hänen ennätystään en toki pyri rikkomaan, mutta onko tuo ohjeaika 4 vuotta miten helposti alitettavissa.
Jos tähtää tutkijanuralle, niin kuinka suuri etu uralla etenemisessä olisi tuo ohjeajan alitus jatko-opinnoissa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei tietenkään haittaa, vaikka tohtorin tutkinnon suorittaakin nopeasti. Mutta paljon tärkeämpää tekniikan alueella on sattua aiheeseen, joka kuuluu kiitoon lähtevälle alalle. Jos väitöskirjan aihe sattuu ohi nousevasta trendialasta, ei uran kannalta juuri auta, vaikka työ valmistui nopeasti ja se oli erittäin laadukas.
Minulla kesti yli ohjeajan, mutta pari kaveriani väittelivät noin 2,5 vuodessa. Alana ei tosin tekniikka, vaan kauppa. Toisaalta tekniikan alallakin alueesta riippuen tiedän nopeita valmistumisia. Jos haluat luoda tutkijanuraa, niin tutkinnon nopeasti suorittaminen on kaksipiippuinen juttu. Nopeasti tutkinnon suorittanutta arvostetaan kaikkialla, mutta toisaalta lyhyessä ajassa ei yleensä ehdi julkaista juuri mitään. Julkaisut avaavat kuitenkin monia ovia jatkoon. Jos valmistut nopeasti, eikä sinulla ole julkaisuja, niin on erittäin tärkeää, että aiheesi on ajankohtainen ja ns. seksikäs.
jos aiot tekniikan tohtoriksi aallosta, tulee artikkelijulkaisuja olla 6 kpl. joissakin muissa kouluissa ja aloilla vaadittu artikkelimäärä on yleensä suomessa 3 kpl.
Jos tähtäät tutkijan uralle, tärkein osa tohtoriopintoja on tieteelliset julkaisut ja niiden laatu. Käytä mieluummin neljä vuotta ja julkaise huippulehdissä kuin kaksi vuotta ilman huippujulkaisuja. Ainakin jos pääset tohtorikouluun apurahapaikalle, kannattaa käyttää koko apuraha-aika tutkimukseen. Myöhemmin ei samanlaista vapautta keskittyä omiin julkaisuihin tule.
Loppujen lopuksi valmistumisen nopeudella ei ole mitään merkitystä jatkon kannalta, sitähän ei kukaan edes katso, vaan se kuinka paljon on julkaisuja ja kontakteja.
Mikäli haluat töihin laitokselle väitöksen jälkeenkin on syytä olla hyvää pataa professoreiden kanssa ja mielellään niistä vaikutusvaltaisimpien.
Mikäli olet onnistunut hankkimaan vihamiehiä laitoksen professorikunnasta työnsaanti väitöksen jälkeen saattaa olla mahdotonta.
Tänä päivänä on myös lähes mahdotonta päästä toiseen suomalaiseen yliopistoon töihin, yliopistouudistus johti siihen että nyt voidaan valinnoissa surutta suosia oman yliopiston kasvatteja.
Ulkomaille päästäksesi tarvit hyviä julkaisuja ja ulkomaalaisia kontakteja.
No hyvää pataa ja pataa.
Eiköhän parhaimmat mahdollisuudet menestyä ja työllistyä ole sellaisella ihmisellä, joka tulee muiden kanssa toimeen. Eikä hanki vihamiehiä, ainakaan työelämässä.