Hei! Meillä on pian vuoden täyttävät kaksoistytöt ja arki tuntuu välillä/ aina olevan yhtä sekamelskaa suoraansanottuna. Syynä tähän on se että tytöt on ovat täysin toistensa vastakohdat!
Eli kerron vähän luonne eroista:
"Tiia" on todellinen ylivilkkaus, oppinut ajat sitten kävelemään ja nyt jo juoksee kovaa kyytiä, kiipeää joka paikkaan( ei hetkeäkään paikallaan) , tuntuu ettei kamalasti ymmärrä puhetta, ei sano sanoja, rakastaa kaikkia ihmisiä, todella sosiaalinen, ihana tyttö
"Miia" on taas rauhallisuuden perikuva, osaa juuri ja juuri kontata, ymmärtää paljon puhetta, sanoo paljon sanoja, vierastaa kovasti, tykkää kuunnella kirjoja/lauluja/loruja, olla sylissä,halata/pussata, tehdä kaikkea rauhallista, ihana tyttö
Ogelma on se kun tuntuu etten voi täyttää kummankaan tarpeita.
Vilkkaampi tykkää juosta karkuun kun äiti jahtaa no sitten nään kun tämä rauhallinen katselee surullisena vieressä kirja kädessä.. Aina jompikumpi "kärsii"
Leikki puistossa Tiia tykkää laskea liukumäkeä, juosta ympäriinsä ja Miia taas istua vain hiekkalaatikolla liikkumatta senttiäkään. No aikani menee tietysti tuon vilkkaamman perään katsellessa!
Lasten isä on melkein kokoajan töissä ja saan vain harvoin viettää aikaa juuri vain toisen kanssa, mikä harmittaa kovasti ja haluaisin tähän ratkaisun.
Onko vinkkejä miten voisin olla hyvä äiti ja antaa molemmille sen mitä he kaipaavat?
Ilman että toinen jää aina " yksin"
Jännä miten tytöt ovatkin niiiin erilaisia, sitä monet ihmettelee...
Eli kerron vähän luonne eroista:
"Tiia" on todellinen ylivilkkaus, oppinut ajat sitten kävelemään ja nyt jo juoksee kovaa kyytiä, kiipeää joka paikkaan( ei hetkeäkään paikallaan) , tuntuu ettei kamalasti ymmärrä puhetta, ei sano sanoja, rakastaa kaikkia ihmisiä, todella sosiaalinen, ihana tyttö
"Miia" on taas rauhallisuuden perikuva, osaa juuri ja juuri kontata, ymmärtää paljon puhetta, sanoo paljon sanoja, vierastaa kovasti, tykkää kuunnella kirjoja/lauluja/loruja, olla sylissä,halata/pussata, tehdä kaikkea rauhallista, ihana tyttö
Ogelma on se kun tuntuu etten voi täyttää kummankaan tarpeita.
Vilkkaampi tykkää juosta karkuun kun äiti jahtaa no sitten nään kun tämä rauhallinen katselee surullisena vieressä kirja kädessä.. Aina jompikumpi "kärsii"
Leikki puistossa Tiia tykkää laskea liukumäkeä, juosta ympäriinsä ja Miia taas istua vain hiekkalaatikolla liikkumatta senttiäkään. No aikani menee tietysti tuon vilkkaamman perään katsellessa!
Lasten isä on melkein kokoajan töissä ja saan vain harvoin viettää aikaa juuri vain toisen kanssa, mikä harmittaa kovasti ja haluaisin tähän ratkaisun.
Onko vinkkejä miten voisin olla hyvä äiti ja antaa molemmille sen mitä he kaipaavat?
Ilman että toinen jää aina " yksin"
Jännä miten tytöt ovatkin niiiin erilaisia, sitä monet ihmettelee...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.