Peruskoulujen yläluokkien rauhattomuus ja siitä seuraava työn tuloksellisuuden lasku on ollut paljon esillä julkisuudessa viime aikoina. Kuitenkin eräät poliitikot ovat ottaneet esille, että opetusvelvollisuuden ikärajaa tulisi Suomessa nostaa. Mihinkähän tällainen johtaisi, jos sillä tarkoitetaan peruskoulun jatkamista entistä pitemmäksi, kymmenvuotiseksi?
Kyllä mielestäni peruskoulua pitäisi päin vastoin lyhentää kahdeksaan vuoteen. Kahdeksan vuoden jälkeen voitaisiin aivan hyvin toteuttaa opetuksen eriyttäminen, jolloin siis osa oppilaista voisi siirtyä ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppivelvollisuuden ikärajaa voitaisiin tällöin nostaa. Opinnot jatkuisivat siis osalla oppilaista ammatillisella puolella. Ammatillisella puolella voitaisiin tällöin lisätä koulutuksen yleissivistävää osuutta, jolla korvattaisiin nykyisiä yhdeksännen luokan peruskouluopintoja.
Uskoakseni peruskoulujen ja myös ammatillisten oppilaitoksen työrauhakysymykset tulisivat näin pääosin ratkaistua.
Kyllä mielestäni peruskoulua pitäisi päin vastoin lyhentää kahdeksaan vuoteen. Kahdeksan vuoden jälkeen voitaisiin aivan hyvin toteuttaa opetuksen eriyttäminen, jolloin siis osa oppilaista voisi siirtyä ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppivelvollisuuden ikärajaa voitaisiin tällöin nostaa. Opinnot jatkuisivat siis osalla oppilaista ammatillisella puolella. Ammatillisella puolella voitaisiin tällöin lisätä koulutuksen yleissivistävää osuutta, jolla korvattaisiin nykyisiä yhdeksännen luokan peruskouluopintoja.
Uskoakseni peruskoulujen ja myös ammatillisten oppilaitoksen työrauhakysymykset tulisivat näin pääosin ratkaistua.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä siellä peruskoulussa muutkin häiriköi kuin ne, jotka ovat menossa amikseen.
Oma luokkani oli hirvittävä yläkoulussa, ja n. 50% (!) hakeutui myöhemmin yliopisto-opintoihin. Minä itse olin yksi suurimmista häiriköistä. Ja minusta tuli opettaja.
Kaikki on suhteellista. Esimerkiksi jonkun mielestä voisi koko oppivelvollisuus poistaa, kun tässä maassa ei enää juuri mikään muukaan enää toimi. Puheet oppivelvollisuuden pituudesta ovat oire yhteiskunnan laajemmasta rappeutumisesta, yhteiskunnan henkisestä dementiasta. Kaikki on kuitenkin vain poliittisesta tahdosta kiinni. Poliittisella tahdolla voitaisiin säädellä lakeja ja rakentaa hallintoa, joka tuottaisi haluttuja tavoitteita ja näin ohjattaisiin yhteiskunnan ja kansantalouden kehitystä. Mutta kun ainoa laki ja velvollsuus on rahantekovelvollisuus ja rahanpuliveivaamivelvollisuus, niin on kain ihan sama mitä löpistään koulutuksesta. Poliittinen tahto on tätä nykyä tässä jamassa. Eikä väestössä näytä llmenevän mitään massaliikehdintää oman yhteiskuntansa parantamiseksi, koska kuluttajaveronmaksajat ovat läpikotaisin passivoitu ja kontrolloitu. Että joku räkänokkainen teini käyttäytyy huonosti eikä opi on em olosuhteet kontekstinaan melko samantekevää... koska poliittista tahtoa ei ole. Kaikki haluavat vain rahaa, mutta ei sivistystä. Kaikki jopa suostuvat itsensä alistamiseen ja kontrolloimiseen, urkkimiseen ja yksityisyytensä menettämiseen, kunhan vain saavat rahaa ja mahdollisuuden keskiluokkaiseen tasapaksuun kökkötraktorielämään. Mielen orjamaisuus pitäisi ensin kumota ja vasta sitten miettiä, miten tätä mieltä koulutetaan, kasvatetaan, sivistetään. Eurooppalaisittain vertailtuna suomalaiset ovat yleisesti ottaen melko sivistymätöntä kansaa, esim kreikkalaisetkin ovat fiksuja kun puliveivaavat miljaardeja ja samalla menevät kaduille tekemään vallankumousta!
Esimerkiksi jos eduskunnan eteen tulisi miljoona suomalaista mielenosoittajaa vaatimaan yhteiskuntamme vääryyksien, korruption, lahjonnan, väärinkäytösten lopettamista ja oikeuden ja kohtuuden palauttamista tähän maahan, niin sillä voisi olla vaikutusta myös sen räkänokkaisen proto-petterin elämään.
.... sen sijaan miljoona suomalaista kiirehtii marketteihin, ettei vain ruoka loppuisi, kun kaupat on seuraavana päivänä kiinni...
Ks.
http://resurssinblogi.blogspot.fi/
vanha oppikoulusysteemi takaisin ja ongelmista päästään, alakoulun neljännen jälkeen tyhmät ja laiskat 5-vuotiseen helppoon, kansalaistaitoihin ja käytännön käden taidon opiskeluun keskittyvään keski/kansalaiskouluun ja oppihaluiset ja fiksut oppikouluun, jossa olisi 3-vuotinen yläkoulu ja sen jälkeen lukio. Vaikka suomessa kuinka yritetään tasapäistää ihmisiä niin sille ei voi mitään että toisilla ei ole älliä yhtä paljon kuin toisilla ja se on vaan voivoi sitten.