Minulle tulee kylmään talousrakennukseen reunavahvistettu laatta. Olen jo tehnyt kuopan täytön luonnonhiekalla joka karkeahkoa. Nyt olen googlettanut asiaa ja useista lähteistä todennut, että pohjalle olisi pitänyt laittaa kapilaarikatkoa varten tietyn laista sepeliä. Käyttämässäni hiekassa kapilaarinousua varmasti tapahtuu.
Kysymys:
Katkaiseeko styrox tai finnfoam kosteuden nousun ja jos ei niin seuraukset?
Kysymys:
Katkaiseeko styrox tai finnfoam kosteuden nousun ja jos ei niin seuraukset?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ota 20 cm hiekkaa pois, laita maanrakennuskangas ja korvaa hiekka 20 cm kapillaarisoralla, siihen sitten eristeet ja valu. Salaojat tietenkin...
Styrox on kauppanimi, jota käytetään yleisesti puhuttaessa EPS-eristeistä. Finnfoam on XPS-eriste. EPS- ja XPS-levyt valmistetaan samasta raaka-aineesta (solupolystyreeni) eri menetelmillä (EPS=muottipaisutettu, XPS=suulakepuristettu).
Teoriassa molemmat katkaisevat kosteuden kapillaarisen nousun, XPS näistä kahdesta varmemmin. Käytäntö on sitten toinen juttu.
Tärkeintä on keskittyä kosteuseristeeseen eli huolellisesti asennettuun muoviin.
Salaojasepeli,tai salaojasora relu 20 cm. Styrox,tai finfoam imee kumpikin vettä itseensä.
Tämä on tullut todettua useasti vanhoja eristettyjä alueita kaivellessa.
Oikea periaate olisi rakentaa tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, muovikalvo ei saa olla rakenteen ulkopinnassa.
Kapillaarikatko sepelin pitäminen puhtaana on suurin ongelma, pestykin sepeli kun tahtoo saada hienoainesta sitä roudatessa.
Eristeiden vettyminen johtuu yleisesti rakennusvirheestä, ei eristeestä.
Reunavahvistetut laatat ovat paksuutensa vuoksi todella hitaita kuivumaan, puhutaan helposti vähintään kymmenestä vuodesta.
Kylmissä rakenteissa alapuolen eriste toimii etupäässä routaeristeenä ja lattiapinnat olisi hyvä pitää Diffuusioavoimina, jotta pinta kuivuisi sisäänpäin.
Kapillaarikatkosta ja salaojituksesta ei ainakaan haittaa ole, paremp niin kuin vesikuoppaan bygaaminen.
Niin, kosteus etenee höyrystymisen kautta eli tämä kapillaari katko ei ole autuaaksitekevä asia.
etenee myös........
Diffuusio maaperästä katkaistaan riittävän hyvällä lämmöneristyksellä lattian tai laatan alla.
Betonilaatat on syytä lämmöneristää hyvin ulkopuoleltaan ja mielellään Diffuusio avoimilla eristeillä jotka päästävät betonirakenteen hengittämään myös alaspäin.
Muovikalvot saa unohtaa ja varsinkin massiivisissa reunavahvistetuissa laatoissa.
Laatan päältä eristäminen onkin jo tunnettu riskirakenne.
Tuosta hengittävyydestä tuli mieleeni Kaila kulttuuri eli tietoisesti tiedetään ja siten tietoisesti lasketaan kosteutta rakenteisiin.
Jos kuvittelet betonilaatan henkittävyyttä eli ylimääräisen kosteuden poistumista alaspäin, niin todelllisus on, miten maaperästä tietoisesti lasketaan kostutta laattaan.
Toiveajattelu ei riitä ohjaamaan kosteutta vain yhteen suuntaan. Jos rakenteessa ei ole selkeää kosteussulkua, niin tietoisesti kosteudelle annetaan mahdollisus edetä.Siis kosteammasta tasosta kuivempaan. Ihmisen on mahdoton muuttaa luonnonlakeja,- elimmepä missä rakennuskultturissa tahansa.
Niin, Kaila uskolisuus on tästä hyvä esimerkki meidän kylmissä olosuhteissa ja siihen liityvä kosteus "hengittävyyksineen".
Kosteusvirtaan Diffuusiona vaikuttaa kaksi asiaa Kosteusmäärä ja lämpötilaero.
Riittävä lämpötilaero takaa kosteuden pysymisen maassa.
Kannattaa tutustua Dalttonin kaasujen osapainelakiin.
Ilmanko suunnitelmia rakentelet?