Miksi luulen alitajuisesti että naisten iskeminen on törkeää naisia kohtaan.
Olen siis huomannut että aina uskon vaistomaisesti että naisille puhumuminen, heitä silmiin katsominen ja jopa heille hymyileminen on törkeää ja ikäänkuin naiset suuttuisivat tästä - vaikka niin ei ole todellisuudessa koskaan käynnyt.
Miksi olen oppinut tälläisen käyttäytymiskoodin? Mistä olen sen oppinut? Ketä se hyödyttää? Onko se osa suomalaisuutta?
Ujous on eri asia koska tämä perustuu ns. hyväänkäytökseen (alitajuisen uskomuksen mukaan) vaikka se on rationaalisesti tarkasteltuna huonoa käytöstä?
Onko tällä tekemistä vanhempien ja koulun opettamilla opeilla että pitää olla hiljaa, odottaa omaa vuoroa, ei saa tuijottaa eikä häiritä vieraita?
Miten tälläisesta käytöksestä pääsee eroon? Varmaan rikkomalla sitä jatkuvasti.
Olisiko ns. italialaisella käytöksellä huonoja puolia eli että juttelisi jatkuvasti naisille, hymyilisi, flirtailisi, katsoisi silmiin, lausuisi kohteliaisuuksia, iskisi naisia, tuijottaisi heitä, olisi leikkimielinen ja vaikka jopa iskisi silmää - siis Suomessa suomalaisella miehellä?
Olen siis huomannut että aina uskon vaistomaisesti että naisille puhumuminen, heitä silmiin katsominen ja jopa heille hymyileminen on törkeää ja ikäänkuin naiset suuttuisivat tästä - vaikka niin ei ole todellisuudessa koskaan käynnyt.
Miksi olen oppinut tälläisen käyttäytymiskoodin? Mistä olen sen oppinut? Ketä se hyödyttää? Onko se osa suomalaisuutta?
Ujous on eri asia koska tämä perustuu ns. hyväänkäytökseen (alitajuisen uskomuksen mukaan) vaikka se on rationaalisesti tarkasteltuna huonoa käytöstä?
Onko tällä tekemistä vanhempien ja koulun opettamilla opeilla että pitää olla hiljaa, odottaa omaa vuoroa, ei saa tuijottaa eikä häiritä vieraita?
Miten tälläisesta käytöksestä pääsee eroon? Varmaan rikkomalla sitä jatkuvasti.
Olisiko ns. italialaisella käytöksellä huonoja puolia eli että juttelisi jatkuvasti naisille, hymyilisi, flirtailisi, katsoisi silmiin, lausuisi kohteliaisuuksia, iskisi naisia, tuijottaisi heitä, olisi leikkimielinen ja vaikka jopa iskisi silmää - siis Suomessa suomalaisella miehellä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Samaa itsekin miettinyt. Tuntuu että minun jakama huomio olisi jotenkin päällekäyvää, vaikka olen aina saanut kohteliaan ja, no, ainakin hyväksytyn vastaanoton. Silti pelottaa se ainainen torjutuksi tuleminen. Ainakin itse olen pähkäillyt, että minkälaiset kotiolosuhteet ovat olleet. Meillä ei tuota rakkauta kovin paljoa ole ainakaan näkyvästi jaettu ja sen on korvannut sitten riitelyt ja väittelyt. Ja sitä sitten pelkää olevansa itsekin jotenkin vihainen/katkera persoona sen seurauksena. Mistäpä sitä varmaksi tietää