suunnittelen junamatkaa Kiinasta Tibetiin, mutta haluisin kontaktin luotettavaan matkanjärjestäjään lippujen, lupien yms hankkimisksi. Olisiko jotain vinkkejä? Samoin vinkit tiibetin kohteis kiinnostaa
Kiitos etukäteen!!
Kiitos etukäteen!!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olisi kannattanut käydä 20 vuotta sitten. Nykypäivän Lhasa alkaa olla kiinalaisten tuhoama ja viime aikoina käyneet naureskelevat, että helpommin sieltä pääsee pois kuin sinne.
Yleisesti Lhasan sijaitessa 3650m korkeudessa kannattaa ensimmäiseksi varmistaa, että kestää tuota korkeutta pidemmän oleskelun ajan.
Beijing-Lhasa etäisyys on 4,064 km joten kannattaa varmistaa takapuolen kestävyys ja testauttaa myös hermot, koska kinkit eivät puhu, he huutavat.
Kirjoitinkin eilen tästä asiasta tänne
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10956567
Olen sitä mieltä, että missä tahansa olisi pitänyt käydä 20 vuotta sitten, tarkemmin ajatellen sata tai tuhat vuotta sitten. Nykyään en voi kuitenkaan odottaa, että ihmiset maailman toisella puolen odottavat vierailuani ja pitäytyvät alkeellisessa elintasossa ilman nykyajan mukavuuksia vain tyydyttääksen tarpeeni nähdä jotain originellia.
Lhasa on kiinnostava nähtävyys, eikä sitä haittaa vaikka kaupunki onkin laajentunut viime vuosian huomattavasti. Lhasan ulkopuolellahan kiinalaisten vaikutus onkin sitten minimaalinen.
Junamatka voi olla rasittava. Se on pitkä, mutta suurimman ongelman muodostaa korkeus. Juna matkaa pitkän aikaa n. viidessä kilometrissä, eikä vaunut väitteistä huolimatta ole käsittääkseni paineistettu. Itse sain kovan pääsäryn kun saavuimme Lhasaan, mutta siellä se alkoi helpottaa, koska Lhasa on melkoisesti alempana kuin junarata. Junavaunuista on saatavilla lisähappea, mutta en tiedä onko sillä paljon vaikutusta. Itse en tosin edes käyttänyt.. Junamatkan aikana kannattaa juoda paljon, sillä nestehukka pahentaa oireita. Kannattaa muistaa, että alhainen ilmanpaine ja ilman kuivuus lisäävät nesteen haihtumista hengityksestä. Juoda siis pitää ja paljon. Kannattaa siis käydä mielummin usein pissalla kuin kärsiä päänsärystä. Eli pidä virtsa värittömänä.
Jos menee pelkästään Lhasaan, vuoristotaudin ei pitäisi aiheuttaa liian suurta ongelmaa suurimmalle osalle ihmisistä, siihen tottuu nopeasti, mutta jos lähtee esim. EBC:lle niin kannattaa varautua pieneen pääsärkyyn ja heikotukseen koko matkan ajan. EBC:lle mentäessä nimittäin noustaan aika vauhdilla ja nousuvauhti on se, joka merkitsee, ei itse korkeus... totta kai korkeudessakin tulee jossain katto vastaan ;-)
Kiinalaiset ovat erittäin ystävällisiä ja kiinnostuneita länsmaalaisista. Onkin oletettava, että he pyrkivät tutustumaan sinuun matkan aikana. Edes englannin kielen taitamattomuus ei ole tässä esteenä, mutta usein nuoret puhuvat jonkin verran englantia. Ei kannata ihmetellä myöskään, että kiinalaiset helposti pyrkivät tarjoamaan ruuan ravintolassa tms jo tutustumisen alussa.
Kinalaiset eivät keskustellessa mitenkään erityisesti puhu kovaan ääneen, mutta myönnettäköön, että ryhmä kiinalaisia jossa tunnelma on noussut kattoon saattaa olla kova ääninen. He kuvailevatkin mukavaa yhdessäoloa sanalla renao eli kuumaa ja äänekästä. Toinen piirre on, että jotkut puhuvat puhelimeen erittäin äänekkäästi. Tätä logikkaa en ole kuitenkaan ymmärtänyt. Tätä harrastaa enimmäkseen maalaiset, joten jos se periytyy siitä, että maaseudulla on tapana keskustella naapuritaloon huutamalla ;-)
Lopuksi laitan tähän videoni junamatkasta ja Lhasasta.
http://www.youtube.com/watch?v=A8Q8maGI5wU&list=UUN9x0rnIaiwU8d05nhK7D6A&index=9&feature=plcp