Mikähän mahtaisi olla keskimääräinen seinäneliöhinta omakotitalossa tuollaisille otsikon mukaisille osille? Onko kukaan rakentanut? Ymmärrän toki että seinien aukotukset jne vaikuttavat suuresti, mutta kiinnostaisi tietää suunnilleen missä mennään. Asennustyön hinta kiinnostaa myös.
Luja-kivisydän(tai vastaavan) suurvalmisosien hinta?
jl
13795
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
styroksinen ulkoseinä ei kestä iskuja ja on ongelmallinen ripustaa mitään painavaa.
Vanha vitsi, ota asioista selvää. Lämpörapattuja seiniä on jo tuhansia ja kiinnikkeitä löytyy.
Eriste ulkopuolella lämmin ja kuiva seinä, eristettä myös sisäpuolella kolkko kaiku häipyy.
Mikä olikaan se paras rakenne ?
Vanha vitsi, ota asioista selvää. Lämpörapattuja seiniä on jo tuhansia ja kiinnikkeitä löytyy.
Eriste ulkopuolella lämmin ja kuiva seinä, eristettä myös sisäpuolella kolkko kaiku häipyy.
Mikä olikaan se paras rakenne ?
"Mikä olikaan se paras rakenne ? "
Ei ainakaan 10mm rappaus styroksin päällä. Pientalorakentamisessa lammiharkko on nopeutensa ja yksinkertaisuutensa takia paras.
Eikä ole. Valuharkko ei ole nopea, yksinkertainen eikä todellakaan ylivoimainen.
Halpa se on, niin kauan kuin verrataan vain kivien hintaa. Työkustannukset ovat kovemmat kuin muurattavilla.
Ja lopputuloksena on rakenne joka on pientalon seinänä yhtä sopiva kuin rautakanki hampaidenpuhdistuksessa.
Meinaatko tosissas että se eriste on ulkopuolelta lämmin?? Ei ole kovin kummoinen eriste jos tämä pitää paikkansa.
En epäile ettei eriste tarttuisi styroxiin, mutta tuo (usein toistuva) väite lämpimästä pinnasta on aivan älytön.
Miten muuten käy kun lämpötila vaihtelee ja rappaus elää lämpölaajenemisen myötä mutta styrox ei?
Älä köyhä jauha skeidaa.
Me duunataan kaikista, mut ny kyllä kevytbetoni talot tekkee huriaa nousua.
T.urakoitsija uudeltamaalta
Kevyt betonitalojen aika on mennyt ajat sitten, nyt tehdään talot betonista valaen ja lämmöneristys päälle, joka rapataan.
10 vuotta asunut tällaisessa talossa, eikä rappaukseen tule ikinä halkeamia. Väri pysyy tasaisena, eikä saumat näy läpi pakkasella.
Aikoinaan rintamamiestaloja rapattiin jo Tojalevyn päälle ja siinä se rappaus istuu edelleen erinomaisesti, ellei joku ole Latexilla pintaa maalannut.
Palikka oli aikaansa edellä jo 70 luvulla, muualla maailmassa oltiin jo sitä ennen.
Nyt tarjontaa riittää ja Suomalaisiakin joukossa.
tuo kivisydän vaikuttaa todella energiatehokkaalta, onko tietoa todellisista rakennuttamiskustannuksista vs. valuharkkotaloon? löytyykö jotain faktaa energiatehokkuudesta?
Kivisydämmellä ei ole mitään vaikutusta energiatehokkuuteen, se toteutetaan hyvällä eristyksellä ja ilmatiiveydellä. Yleensäkin seinän osuus on ainoastaan alle 20 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta.
Lattiaan suositellaan eristystä paksulti, koska on todettu sitä kautta energiaa kuluvan jopa seinää enemmän. Sielläkin eriste sijoitetaan ulkopintaan, niin rakenne sopii kyllä seinäänkin.
Eristeen ei muuten kuulukkaan olla lämmin, vaan huoneilman ja betonirungon, kuten lattiassakin.
Eristeen päälle rappaaminen on hyvä ratkaisu, jota on käytetty jo kymmeniä vuosia. Verkotettu Rappaus on hyvin luja, heikompi kohta on ikkuna, joten palloa on kuitenkin parempi potkia jalkapallokentällä.
Betonirunko jossa eriste ulkopinnassa on paras rakenne omakotitaloon, energiataloudellisesti, kustannustehokkuus mielessä, ulkonäöltään jne...
On totta että Palikka oli aikaansa edellä, markkinointitavoissa suurin syy ettei menestynyt.
Sandwich EPS eristeellä n. 150€/m2
Betonielementti 120mm pitäisi lähteä johonkin 80-100€/m2
tähän platina EPS 30€/m2
Rak. ja elementtikuvat 12k€
Pystytys ja saumaus. 10k€.
Teetä kuvat ja osta suoraan tehtailta. Lujalta sun muilta kivisydän tms. on noin 30-40k€ kalliimpi verrattuna harkkotaloon ottaen huomioon rappauksen vesikattovalmiiksi.
Olettaen, että LVI ja sähkösuunnitelmat pitää olla valmiit tilattaessa.
No hassle.
Siinä ne kivitalon seinärakenteen hinnat n. 150 € neliö pyörivät oli materiaali sitten mikä tahansa. Ostamalla pakettina hinta suurin piirtein tuplaantuu, koska myynti ja messuhenkilöstön ja tilakulujen pyörittäminen vaatii veronsa.
Hartiapankki rakentaminen on edelleen kannattavaa ja lopullinen hinta määräytyy rakennettavien neliöiden määrän suhteessa.
Vaikutusta rakentamisen nopeuteen on rakennuksen muotokikkailuilla ja helposti tulee vuotavia iirejä ja muuta mukavaa.
Valettava kiviharkko ei ole niitä helpoimpia rakennettavia ja on erittäin työläs. Näitä työnsankareiden työmaita, jotka ovat kestäneet 5 - 10 vuotta on Suomi pullollaan.
Sisä ja ulkopintojen Rappaus tulee kalliiksi suuren työmäärän vuoksi ja yllättää monen rakentajan, halpa epämittarkka betonikivi vaatii veronsa, eikä se ole rapparin vika.
Persaukinen omakotirakentaja hankkii yleensä vaikeudet itse itselleen, aloittamaalla rahavarojen suhteessa liian suuren talon tekemisen. Työmäärä yllättää, eikä osata motivoida rakentamisen ammattilaisia, käyttäydytään kuin mikäkin kyylä ja kallista tulee, sekä helposti myös huonoa jälkeä.
Eritäin monella ei ole käsitystä mikä ero on firman veloituksella ja palkalla. Kuvitellaan yrittäjän saavan kaikki rahat itselleen.
Firman veloituksen kautta rahoitetaan esimerkiksi Tampereen pikaraitiotiet Vihreiden sunnuntai ajeluille ja paljon muuta.
Kivitalo on aina hyvä sijoitus, kuten kiinteä omaisuus muutenkin, siitä ei päästä koskaan yksimielisyyteen mikä on paras.