Siitä päivästä on tänään vuosi. Päivästä, jonka olisin halunnut kohdata vasta vuosien päästä. Vaan Karin tiimalasissa hiekka oli valunut loppuun.
Onneksi jäi musiikki. Se,jota kuuntelen sydämeni joka solulla ja jonka annan virrata yhtenä voimavarana arkeeni ja juhlaani. Oli ilo käydä niillä monilla kymmenillä keikoilla, jutella Karin kanssa ja saada nimmari moniin levyjen kansiin. Ja oli kohdallani ikävä menettää hänet. Silti sytytän kynttilän hänelle tänään. Haikeana, vaan kiitollisena. Tekeekö joku samoin?
Onneksi jäi musiikki. Se,jota kuuntelen sydämeni joka solulla ja jonka annan virrata yhtenä voimavarana arkeeni ja juhlaani. Oli ilo käydä niillä monilla kymmenillä keikoilla, jutella Karin kanssa ja saada nimmari moniin levyjen kansiin. Ja oli kohdallani ikävä menettää hänet. Silti sytytän kynttilän hänelle tänään. Haikeana, vaan kiitollisena. Tekeekö joku samoin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuuntelen Kari Tapion ihanaa joulumusikkia .
Näin ekana vuosipäivänä olisin odottanut vähän enemmän huomiota Karille tiedotusvälineissä...ei tuutin täydeltä, vaan edes vähän...joulumusiikkia kuuntelen minäkin karilta. Se lämmittää...
Johan ne pojat sotkuillaan saavat julkisuutta.On siinä oppi mennyt perille.
Tätä odotinkin ,että joku tyhmä kirjottelee älyttömyyksiä.
Tosiasoita ei voi kiistää,eikä piiloitella maton alle.
Niin...keskustelun alku pyysi ystävällisesti puhumaan Karin poismenon vuosipäivästä, ei yhden pojan sekoilusta, eikä lesken murheesta...
Join lasillisen Karin kuoleman vuosipäivänä hänen muistolleen. Edelleen on ikävä Karia...
KYLÄ VAN