- Yläaste on tärkeä paikka siten, että monenlaisiin muihin ihmisiin se on viimeinen kontakti ikinä. Sen jälkeen heitä ei onneksi tarvitse nähdä eikä heistä kuulla kuin riveinä tilastoissa.
Koulushoppailulla yläasteeseenkin pystyy vaikuttamaan, mutta se on vanhempien tekemä valinta. - Hihhih. Sitten meillä kuitenkin puhutaan sellaisesta käsitteestä kuin parisuhdeväkivalta joten voihan se olla niinkin päin että naisettomuus ehkäisee myös vihalta monien muiden ongelmien lisäksi.
- Meillä bitcoinit ja sähköiset allekirjoitukset. Ehkä videoihin pitäisi olla jokin vastaava tekniikka, joka todistaa aitouden.
Sinänsä oleellisinta lienee ajattelutavan muutos pois siitä, että video olisi todiste jostakin. Vastaavalla tavalla kai yleisesti epäilemme aina sitä jos A kertoo B:n tehneen jotakin tai sanoneen jotakin. Saattaa pitää paikkansa mutta saattaa olla ettei pidäkään. - Voi kiitos. Ajatella mihin saattaisinkaan pystyä, jos oikein yrittäisin olla kiva.
Edelliseen liittyen tuttaviini kuuluu kuitenkin aika paljon ihmisiä joita varsinaisesti en ole valinnut ja alkoholiin liittyvät kohtuuttomuudet ovat aika harvinaisia. Lievästi ärsyynnyn jos sellaista esiintyy. Jokaisen pitäisi muutamasta kerrasta oppia rajansa tai sitten on kysymys siitä raja ylitetään tieten ja huolella. - Varmasti en osaa sanoa, mutta veikkaisin että penkissä tankoineen painoa oli 70 kg. Sinänsä olen ihan sairaan nopea laskemaan tuollaisia 20+2*(x+y+z) laskuja. Mutta jos paikka on Puerto Rico, niin käyttävätkö SI-yksikköjä vai ovatko painot jotain paunan tai naulan tai ties minkä monikertoja. Pulp Fictionistä opin, kun ne gansterit äimistelee miksi Quarter Pounder purilainen ei Ranskassa ole se niminen.
Oma penkkitulosennätykseni on nyt tehty. 50 kg. En aio sen enempää laittaa painoja vähään aikaan. Kunhan nyt saisin silloin tällöin nosteltua tuotakin.
Toisessa kuvassa on semmoinen kätevä tanko, jolla voi ote olla vähän korkeammalla tai matalammalla. Yhdessä se sitten on pompannut painojen päälle että saa nostettua kahvankuulan lattiatasoa alempaa. Itsehän teen kyykkyjä joskus vähän kuin keinulaudalta.
Jalkaprässiä en juurikaan käytä. Se asento ja liike on mielestäni vähän käytännölle vieras. - Jopa suurin osa ihmisistä sopii maalitolppien täysin raitis ja suurkuluttaja väliin. Tai jos näin ei ole, niin sitten minä satun tietämään tai tuntemaan vain kovin erikoisia ihmisiä.
Minä en tiedä missä raittiiden ihmisten on Suomessa tapana ottaa kontaktia tuntemattomiin lajitovereihin. Ja jos sellaista tapahtuu lähestytään hyvin nopeasti häirinnäksi tulkittavaa toimintaa. - Enemmän vakuuttaisi jos exät tulisivat kehumaan, että tässäpä on kaiken puolin kätevä ja ihana emäntä. Ihan vaan vaihtelun vuoksi meni kiertoon.
- Pikkujoulut ainakin on perinteisesti ollut vastaus kysymykseesi. Ehkä myös festarit. Muuten lasia kallistelevat enimmäkseen suurkuluttajat.
- Puskaraiskaukset ovat suurelle yleisölle kiinnostavampia kuin se mitä tapahtuu jonkun yksityisasunnossa usein ennestään tuttujen kesken. Olettaisin että edellinen tapaus myös horjuttaa satunnaisen kansalaisen turvallisuuden tunnetta enemmän. Siihen kun yhä melko hyvin voi itse vaikuttaa kenen kanssa ja missä sulkeutuu jonkun kanssa samoihin huoneisiin.
- Ihan tarkkaan paikallisia elinkeinoja tietämättä en varmasti voi sanoa mitään. Mutta joillakin alueella 300 vuotta ei ole mikään mahdottomuus. Esim. toinen isoäitini syntyi 1900 alkupuolella ja miltei kaikki hänen esivanhempansa 1700-luvun alkuvuosiin saakka ovat syntyneet n. 10 km säteellä hänen synnyinpaikastaan. Tuohon hyvät tiedot loppuvat, mutta ei ole mitään erityistä syytä olettaa mikseivät noiden samojen tilojen ja kylien asukkaiden esivanhemmat olisi asuttaneet niitä kyliä jo 1500-luvulla, koska tiedetään että samat kylät ja tilat olivat jo olemassa.
- Esim. Viipuri on valtiona viimeisen 300 vuoden aikana kuulunut yli 90% ajasta Venäjään ja Neuvostoliittoon ja itsenäiseen Suomeen vain vajaat 30 vuotta. Asukkaat kuitenkin vaihtuivat täysin 1945. Sitä ennen sitä asuttivat pääosin etniset suomalaiset (tai oikeammin ehkä karjalaiset, koska suomalaiset asuivat Varsinais-Suomessa. Joka tapauksessa suomenkieliset.) 1945 väestö korvattiin eri puolilta Neuvostoliittoa siirretyllä porukalla.
Ja tuosta syystä johtuen esim. Myheritage näyttää karjalaistaustaisille ihmisille juuria Venäjälle, vaikka juuri mitään kytköksiä varsinaisiin venäläisiin ei olisikaan. - Tarkoitatko karjalan kieltä puhuneita karjalaisia, joita oli evakoissa hyvin pieni osa (yleensä kai Laatokan pohjoispuolelta) vai suomea karjalan murteella puhuneita karjalaisia, joita evakoista oli valtaosa (pääosin Karjalan kannakselta ja Laatokan länsirannalta)?
Tästä kun tuntuu olevan näin yli 80 vuotta evakkoretkien jälkeen olevan jo aika isoja väärinkäsityksiä. - Tässä on nyt jälleen ollut enemmän taistelua hirvikärpästen kanssa. Ihan selvästi kuulin kiroilua kun yksikin ihmetteli mihin ihme puolikarvattomaan apinaan se oli laskeutunut. Oli jo heittänyt siipensäkin menemään ja etsi kunnon ruokailupaikkaa. Aina ei lennonjohto anna kunnon koordinaatteja.
- Suomi kansallisvaltiona on 1800-luvun idea. Poliittisessa juonittelussa itsenäinen Suomi esiintyi Kustaan sodan aikana 1790. Mutta oleellisesti sama väestö puhuen samaa kieltä täällä oli ollut jo tuossa vaiheessa jo satoja vuosia. Nykyaikaa edeltänyt viimeisin massamuutto tapahtui kun Ruotsista saapui väkeä asuttamaan pääosin asuttamatonta rannikkoseutua.
- Nykytilanne toki on että suomi on pääkieli Suomessa ja viro Virossa, mutta kun mennään ajassa taaksepäin, niin Itämeren pohjoisosan reunoilla ja läheisyydessä on puhuttu luultavasti alueellisina valtakielinä myös liiviä, vepsää, inkeriä, karjalaa ja nykyisen Suomenkin alueella nykyistä laajemmalla alueella saamea. Jälleen ovelaa on, että näitä idästä tulleita kieliä on alueen pääkieliksi omaksuttu, vaikka väkeä itsessään idästä on tullut vain pieni osa.
Geneettisesti suomalaiset ja virolaiset eivät ole erityisen läheisiä. Varsinais-suomalaisilla ja Pohjois-virolaisilla kuitenkin selvästi on eniten yhteistä. - En yhtään osaa sanoa kuinka suurta osaa väestöstä tämä on koskenut. Oma napa on kiinnostavin. Nykyisten lentokoneiden, rautateiden ja pikateuden (tai yleensäkin teiden) aikana on helppo unohtaa että joskus ennen logistisesti lähellä ovat olleet ne seudut, joihin on kätevästi päässyt lähirannasta veneellä tai jopa sitten jään yli.
- Toisaalta tuo 10 000 vuoden historia on sellaista, että nykyisen Suomen alueellekin alkoi saapua ihmisiä suunnilleen välittömästi kun maata jään tai veden alta alkoi paljastua. Eivät nuo tietenkään mitään suomalaisia tuossa vaiheessa tietenkään voineet olla. Ovelaa tuossa on, että tietyt suomalaispiirteet ovat Afrikasta matkanneet ensin kauas Siperiaan ja sieltä sitten länteen hyvin pohjoista reittiä. Hiihtäen on tultu.
- Tavallaan, mutta tarkkana minkä varalta? Jos osa ihmisistä ei olisi ihan kahjoja, niin kaiken voisin tehdä ihan tunnistettuna henkilönäkin. Ei ole reaalimaailmassa oikein mitään, mitä pitäisi suojella.
Toinen puoli on, että en tiedä tietävätkö lähipiirin henkilöt millä nimimerkillä kirjoitan. Koska joskus täällä tulee kerrottua jotakin mitä ei ehkä muualla. - No kai se jotain syvällisyyttä on, että koko ajan pitää yrittää keksiä jotain mielekkyyttä tai tarkoitusta tälle elämäksi kutsutulle haahuilulle.
- Ei tarvitse mennä kovin kauas taaksepäin, niin tuo "parempi palkka" toimi toisinpäin. Suomen rannikon porukalla oli tapana paitsi käydä kaupoilla Virossa niin huonoina aikoina mennä "siirtotyöläisiksi" Viroon tai Liivinmaalle. Suomessa ei oikein mitään palkkatöitä ollutkaan tarjolla, niin lähimmät työpaikat olivat lahden eteläpuolella. Ja Virohan oli myös osa Ruotsia 160 vuoden ajan, joten edes mitään valtionrajaa tuossa ei ylitetty.