- Ylen+jutun+mukaan+(https://yle.fi/uutiset/3-9816502):
- Ylikosken aloittama keskustelu HS:ssa jatkuu 13.8. mielipidepalstalla:
Eräs uskonnoton kirjoittaja puolustaa koululaisjumalanpalveluksia
http://www.hs.fi/paivanlehti/13082017/art-2000005323646.html
"Kirkollinen tapahtuma muutaman kerran kouluvuodessa kuuluu kansanperinteeseen siinä kuin juhannuskin. Eivät suvivirsi tai joulujumalanpalvelus ketään käännytä – tai jos käännyttävät, aiempi usko on vanhastaan ollut huteralla pohjalla." Tässä unohtuu, että juhannus on elävää elämää ja perinnettä, jumalanpalveluksissä käynti ei enää ole. Ja jos koululaisjumalanpalveluksia voi edes mahdollisesti pitää ns. uskossaan heikkojen käännytyksenä luterilaisuuteen, voidaan kyllä kysyä onko koulun tehtävä tarjota tällaista käännytystilaisuutta - mihinkään uskontoon.
Sama kirjoitaja jatkaa: "Jos kouluikäinen lapseni pääsee vierailulle synagogaan tai moskeijaan, en suinkaan kiellä sitä. Miksi kieltäisin vastaavan oman kulttuuriperinteen osalta? " Hyvä kysymys, mutta oletettavasti synagoga- ja moskeijavierailut eivät olekaan uskonnon harjoittamista, vaan nimenomaan tutustumiskäyntejä. Samaa voisi toteuttaa myös kristinuskon osalta, vai mitä.
Uskovainen(?) entinen opettaja puolustaa myös koululaisjumalanpalveluksia samassa lehdessä:
http://www.hs.fi/paivanlehti/13082017/art-2000005323649.html
"Elämäntyöni opettajana ja oppilaanohjaajana tehneenä olen sitä mieltä, että koulussa annettava opetus tulee tehdä eläväksi. Oppiteoria on kasvualusta, jolta lapsi ja nuori saa tietonsa. Sen lisäksi hänellä on oikeus kasvaa kristillisen uskon opettaman Jumalan tuntemisessa." Kylläpä kyllä, mutta koululaitoksen tehtävin ei sisälly tuon uskon opettaminen - uskonnosta opettaminen kun on eri asia.
Kolmas aiheeseen liityvä kirjoitus samassa lehdessä on koulupsykologilta. Koulupuolen ammattilainen puolustaa Ylikosken kirjoituksessa esitettyä näkemystä:
http://www.hs.fi/paivanlehti/13082017/art-2000005323648.html
"Katsomusten tasa-arvon toteutumisen vaatiminen julkisessa palvelussa ei ole loukkaavaa puhetta eikä kerro vihamielisestä suhtautumisesta uskontoihin. Julkisen palvelun tehtävä ei yksinkertaisesti ole harjoituttaa mitään uskontoa."
"Ajatus valtionuskonnosta, jota harjoitetaan koulupäivän aikana, on demokratialle vieras."
Lisäksi koulupsykologi nostaa myös esiin perustellun huolen uskonnonharjoitamiselle vaihtoehtoisen ohjelman laadusta ja suuresta vaihtelusta eri puolilla maata. - HS:ssa yksittäinen opettaja puolustaa koulun jumalanpalveluksia melko heppoisin argumentein:
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005321144.html
Maalitolppaakin kirjoittaja yrittää siirtää taas suvivirteen, mitä seuraa muuta olkinukkien esittämistä (uskonnottomat muka haluavat hävittää uskontojen jäljet suomesta jne).
Lopussa kirjoittajalla on kyllä kieltämättä hyvä kysymys: "Pitäisikö siis esimerkiksi joulujumalanpalveluksen olla vapaaehtoinen iltatilaisuus?" Kyllä pitäisi, kouluajan ulkopuolella. - Epäilemättä esiin nousee myös ontuva puolustus että miksi koulu ei saisi järjestää jumalanpalveluskäyntejä ja hartauksia - yleensä tietysti vain nimellisen valtauskonnon mukaisia.
Vastaamatta jää, miksi koulun tällaisia pitäisi järjestää, ja kuka niistä hyötyy ja miten. Asiaa voi miettiä listaamalla tärkeimmät perustelut miksi ja miten koulu hyötyy, miten oppilas hyötyy ja miten kirkko hyötyy. - Kirkon vastine päivän HS:ssa olikin tuttua ja yllätyksentä olkinukkeilua ja sumuverhoilua, jossa ei osattu tai uskallettu ottaa mitään kantaa varsinaiseen asian ytimeen. Toivottavasti vapaa-ajattelijat saa Hesariin hyvän oman vastineen kirkon harhautusyritykseen.
http://www.hs.fi/paivanlehti/09082017/art-2000005318693.html
Tältäkin palstalta tuttua höpöilyä esimerkiksi: "Neutraaliuden ihanne johtaisi vaatimukseen riisua oma katsomus takin tavoin naulakkoon, kun astutaan kouluun tai työpaikalle." Väite ei kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua. - Mielenkiintoista muuten, miksi kysymys usein asetetaan juuri näin päin, miksi erota kirkosta.
Jos lapsia ei liitettäisi jäseniksi niin että näiden ei tarvitse koskaan vahvistaa jäsenyyttään täysi-ikäisenä, tulisi kysymyksenasetteluksi "Miksi kuulua kirkkoon?"
Kuinka moni liittyisi uskonnollisilla argumenteillä jäseneksi, ja kuinkahan suurta roolia jäsenyyden markkinoinnissa näyttelisi aivan muut kuin uskonnolliset syyt? - Tässähän voisi olla aiheellista kysyä, miksi kukaan edes yrittää perustella näkemyksiään Raamatulla, jos ja kun hyvin tietää että vastakkaista mieltä oleva löytää samasta opuksesta myös jonkin toisen kohden tueksi omalle mielipiteelleen? Löytyisikö vähän yrittämällä jokin muukin argumentti, johon vedota?
- Tässä ketjussa monta hyvää kysymysta ja kommenttia Pirkolle, toivottavasti pappi ehtii vastaamaan taas.
- Etenkin katolisissa maissa uskonto vaikuttaa olleen pitkään merkittävämpi osa elämää ja kulttuuria kuin täällä meillä. Melkoinen muutos, jos näissäkin uskonnon asema ja merkitys romahtaa noin nopeasti noin paljon.
- Moskeijahanketta ei ole analysoitu julkisuudessa kovinkaan kattavasti, ja jos joku osaava toimittaja paneutuisi hankkeeseen ja sen implikaatioihin (jos menisi läpi), uskonnollisten yhdyskuntien ja valtionkirkkojen asema nousisivat kunnolla keskusteluun.
Toistaiseksi kirjoittelu on jäänyt lähinnä hankkeen puuhahenkilöiden ja muutaman kunnallispoliitikon kommenttien lainailuksi, eikä uskallusta tai osaamista ole löytynyt lähteä purkamaan koko soppaa kunnolla. - Presodentti on sitä ikäluokkaa, joka on vielä pitää tuollaisia toivotuksia arvokkaina ja arvostettavina. En jaksa loukkaantua moisesta, vaan pidä sitä presidentin persoonaan kuuluvana tapana, jolla hän pyrkii toivottamaan kaikkea hyvää kansalaisille. Sanamuoto ei ehkä ole kaikkein parhain, mutta tarkoitus on hyvä, ja se on pääasia.
Useimmiten muulloinkin tuollaiset on ihan vilpittömästi hyvää tarkoittavia, ja vain harvoin erityisesti oman taikauskon levittämiseksi tarkoitettuja tai jotenkin toisin uskovia tai peräti uskonnottomia poissulkeviksi.
Eikä presidentti ede yksilöinyt, minkä jumalan siunauksia hän toivotteli, joten kaikista lukemattomista jumalhahmoista voi mielessään valita sen kaikkein harmittomimman tai muuten sopivimman - itse uskon presidentin tarkoittaneen Anoiaa, laatikoihin jumittuvien esineiden jumalatarta. - Sivupolkuna tuolta jutusta kiinnitti huomiota mm. kirkon tutkijan kommentti kohdassa
"Kirkon oppia saatetaan tarjota selitykseksi myös kirkosta eroamiseen, mutta kirkollisvero mainitaan suurimpana syynä. Se on Hytösen mielestä selityksenä helppo, silloin ei tarvitse selitellä todellista tietämystään kirkon opetuksesta ja uskon sisällöistä."
Veikkaisin että ihan yhtä vähän ne kirkkoon kuuluvat osaisivat jäsenyyttään kirkon opeilla perustella, että mihin oikeasti muka uskovat. Muutenkin kummallista, että kirkosta eroamista pitäisi jotenkin erityisesti perustella, etenkään jollain vaativalla tavalla, eihän sitä liittymistä tai jäsenyyttäkään tarvitse mitenkään selitellä tai perustella oikeaoppisesti ainakaan kirkolle. - HS:n vieraskynäkirjoitaja ei ole ihan puolueeton taho uskontoasioissa, vaan hänellä on oma agendassa tässä mielipidekirjoituksessaan mukana.
Täysin epäselväski myös jää, mitä kirjoitta tarkoittaa julkisella tilalla: onko se koti, kodin ulkopuolinen tila (kadut, torit jne), yksityisten yritysten työpaikat vai julkisen vallan ylläpitämät tilat kuten koulut, virastot, kirjastot jne?
Kodeissaanhan jokainen saa harjoittaa niin paljon tai vähän uskontoa kuin kokee tarpeelliseksi. Kaduilla, toreilla ja puistuoissa saa myös tuoda uskontoaan esiin kunhan ei aiheita haittaa muille. Työpaikoillaankin jokaisella on varmasti oikeus ja mahdollisuus uskontoonsa, kunhan ei vaaranna turvallisuutta tai työtehtävien asianmukaista suorittamista. Julkisen vallan toimintaan sen sijaan uskonto ja yksittäisten uskontojen tukeminen ei kuulu.
Huomattavaa on myös se, että Suomessa ei uskonnollisten tunnusten tai vaatteiden käyttöä juurikaan rajoiteta eikä kielletä. - HS:n vieraskynäkirjoitaja ei ole ihan puolueeton taho uskontoasioissa, vaan hänellä on oma agendassa tässä mielipidekirjoituksessaan mukana.
Täysin epäselväski myös jää, mitä kirjoitta tarkoittaa julkisella tilalla: onko se koti, kodin ulkopuolinen tila (kadut, torit jne), yksityisten yritysten työpaikat vai julkisen vallan ylläpitämät tilat kuten koulut, virastot, kirjastot jne?
Kodeissaanhan jokainen saa harjoittaa niin paljon tai vähän uskontoa kuin kokee tarpeelliseksi. Kaduilla, toreilla ja puistuoissa saa myös tuoda uskontoaan esiin kunhan ei aiheita haittaa muille. Työpaikoillaankin jokaisella on varmasti oikeus ja mahdollisuus uskontoonsa, kunhan ei vaaranna turvallisuutta tai työtehtävien asianmukaista suorittamista. Julkisen vallan toimintaan sen sijaan uskonto ja yksittäisten uskontojen tukeminen ei kuulu.
Huomattavaa on myös se, että Suomessa ei uskonnollisten tunnusten tai vaatteiden käyttöä juurikaan rajoiteta eikä kielletä. - Ja tämähän sinun kannattaa hoitaa eroakirkosta.fi -palvelun kautta, niin asialle oikeasti etenee.
Ylläpito poistanee tämän ketjun, heti kun ehtii koska yhteystietoja yms ei täällä saa julkaista. - Erinomainen keskustelunavaus.
- Monta eri saunomisvaihtoehtoa, joista kaikista kaikille on selkeästi etukäteen on kerrottu ja joista jokainen saa valita itselleen parhaiten sopivan on ongelma? Ylhäältäpäin määritelty yksi ainoa oikea tapa olisi parempi?
- Hesarin jutussa ei juurikaan sisäministeriön tutkimuksesta eikä sen tuloksista kerrottu. Ilmeisesti tutkimuksessa oli selvitetty lukioiden ja ammattikoulujen opettajien mielipiteitä ja havaintoja oppilaiden mahdollisesta radikalisoitumisesta sekä keinoista tehdä asialle jotain. Ainakaan uskonnonopetuksen tai sen puutten ja radikalisoitumisen suhdetta ei ole tuossa ole tutkittu. Eikä tulos ole sekään, että ainakaan uskonnottomuus tai tieto monipuolisesti eri uskonnoista lisäisi radikalisoitumisen vaaraa.
Tiivistelmäsi "Uskonto on potentiaalinen vaaratekijä" osuu nappiin. - HS:n+juttu+johon+viitataan+taitaa+olla+tämä:+
- Useimmiten kun uutisoidaan, että kirkossa oli penkit täynnä (tai edes melkein puolillaan), kyseessä on ollut jokin muu tilaisuus kuin jumalainpalvelus tai muukaan uskonnollinen tilaisuus.