korpikirjailija
Mummo ja lapsenlapsi.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia105 aloitusta · 7507 kommenttia
- Huomenta@
Onhan se hyvä välillä selvittää missä mennään.
"turha kai sitä on vakuutella, kun täällä nähdään toisen pään sisään je kerrotaan hänelle jopa hänen "salaiset motiivinsa"..))" Kirjoitti Deme.
Minunkin tiedettiin olevan pitkävihainen Hillaa ja joitakin muita kirjoittajia kohtaan. En tiedä motiivianne, mutta viha on voimakas tunne, sellaista en tunne. Nuorenpana sitä oli totisempi nyt hymyilyttää kaikki jonninjoutava.
Kirjoitin eilen väärin Linnanvirta tapahtuma on ensi viikonlopulla ja tämä viikonloppu istutaan mieheni kanssa parvekkeella ja otetaan osaa Kainuun musiikkijuhliin. Eilen illalla seurasimme nuorisoa, joka oli varannut retki-istuimia ja tarjottavia autojen takakontteihin. Osa pelasi lentopalloa maantiellä. Hauskaa näytti olevan. Musiikki kuului kivasti parvekkeelle, jossa saunan jälkeen napostelimme minigroisantteja ja muuta hyvää. Tänä iltana juhlat jatkuvat, pyrimme olemaan mukana. Kymppiuutisten aikaan siirrymme sisätiloihin.
Tänään ohjelmassa puulaattojen maalaamista, puulaatat saavat perhosen kuvia tulevaan Linnanvirta luonto tapahtumaan.
Kivaa Päivää ;) - Minä korvesta@
Kesä on pian ohi, säät surevat vetistellen ja linnut lähtevät muuttomatkalle. Kesävieraat ovat kotimatkoillaan. Aika on sopeutua tulevaan syksyyn, olen kesän lapsi joten sopeutumiseni vie aikaa.
Prinsessa, ympäristöä tarkkaan tutkiva, hyväntuulinen jokeltelija lähti eilen äitinsä ja koiran kanssa ajamaan kohti Helsinkiä.
Tarmokas miniä, olivat onnellisesti perillä illalla kello 21.30.
Esikoisen työt kutsuivat jo sunnuntaina paluumatkalle.
Esikoisen apu on korvaamaton töissä, johon en itse enää pysty. Voin jättää kohta mökin talviteloille hyvillä mielin.
Varaston siivouksen yhteydessä löysin yli 20-vuotta sitten kirjoittamamiini tarinoihin liittyen valokuvien mustavalkokopiota. Eilen pyykkiä pestessäni, aloin värittämään niitä tyyliin, piirrettyjä.
Löysin myös vanhoja univihkoja. Unet olin kirjoittanut heti herättyäni kaunokirjoitusvihkoon. Ensimmäinen unikirja on aloitettu kesällä v. 2005.
Ote ensimmäisestä unikirjasta.
"Vuosien ajan olen unissani nähnyt vanhoja isoja kaappeja ja piironkeja, jotka olivat tyhjiä kun ne avasin. Ymmärsin, tunne-elämäni oli jämähtänyt paikoilleen. Nyt olen nähnyt värikkäitä unia joissa matkustelen laivoilla ja lentokoneilla ympäri maailmaa, nehän taas kertovat, että koin tunne-elämäni solmujen avautuneen."
Nykyisin näen unia (tai olen nähnyt niitä aijemminkin), että työskentelen ravintolassa, en kuitenkaan ehdi palvella asiakkaita tai minulta puuttuu raaka-aineet tilattaviin ruokiin ja juomiin.
Unet johtunevat aivojeni ylikuormituksesta.
Nostan hattua Palomalle kuinka monimutkaista onkaan koota kirjaa julkaisukuntoon vaikka tekstit on valmiit ja olen oikoluettanut ne. Kuvien piirtäminen niiden sovittelu teksteihin sekä ylipäätään tietokoneohjelmien käytön opettelu.
No, onneksi nyt on aikaa opetella tekniikan ihmeitä, vettä sataa, pääosin harmaa sumuinen sää, tänään tosin luvassa jopa aurinkoa.
Viikonlopulla Linnanvirta kaupunkitapahtuma, MINÄ olen mukana.
No tällaista Korvesta. - Moiks!
Kaunis kuvaus valon, maalauksen ja musiikin maailmasta. Kun möin taulun, kerroin ostajalle kuinka hän saa taulun hahmot liikkumaan jos asettaa pienen valonlähteen teoksen taakse, se on vetävä piste jota kohti hahmot kulkevat.
Meillä on paljon erilaisia taidetapahtumia niin sisä -kuin ulkotiloissa. Suomussalmen rastiviikolla oli metsään tehty taidepolkuja.
Tulossa on Linnanvirta tapahtuma, osallistunen
myymällä Gaza-taulustani kopioituja A3 julisteita.
Uutisissa näytetään lähes joka ilta
Gazan raunioita, se herätti halun tehdä taulustani julisteita, pieni kannanottoni väkivaltaa vastaan. Alkuperäinen taulu jää pysyvästi omalle seinälleni.
Taiteitten yö lähestyy ja siihenkin ehkä myös odallistun, miten saa nähdä.
Keramiikkatöitäni on myös pyydetty näytteille. En kuitenkaan vielä ole innostunut näitä vanhempia myymään. Ensi vuonna aloitan uudelleen keramiikan teon, ehkäpä silloin keskitys tekemään myyntituotteita.
Odottelen esikoisen perhettä saapuvaksi. Ainainen elko, että matkat menevät hyvin ja saapuvat turvallisesti perillä.
Aurinko paistaa lämpimästi, tulossa kaunisilta - Kaunista päivää Korvesta@
Eilinen oli kauniiden kokemusten päivä. Ajelin mökille kahdeksan tienoilla illalla. Laitoin tuolin pehmusteineen laiturille ja asetuin katsomaan auringonpimennystä. Oli selkeä sää, hyvin näkyi pimennyt joka oli noin 80%.nen.
Otin valokuvia, sain pimennyksen aiheittaman auringon puoikuuvarjon muutamaan kuvaan. Pitäisi kai olla ammattilaisen kamera jos olisi halunnut hyviä kuvia saada. No, oli kaunista katsoa.
Tänään esikoinen saapuu Korpeen. Hän tulee mökille. Kiva päästä turpakäräjille hänen kanssaan, se kun on meidän jokakesäinen paineiden purkukeino.
No, niin nyt on täälläkin ylimääräiset paineet purettu. Olen jotain palstahistorian aikana oppinut.
Luen tekstin uudestaan jos en ymmärrä. Mietin kannattaako vastata vai ei.
En kommentoi jos ärsyynnyn.
Voin kirjoittaa ärtymyksen muistioon, sulkea sen ja myöhemmin avata ja miettiä uudestaan. Usein käy niin, että muutan sen sisältöä.
Usein luen kuinka pitkät kirjoitukset häviää. Kirjoitan itse pitemmät viestit muistioon ja kopioin ja lähetän. Tässä vaiheessa voi vielä tarkistaa, että en loukkaa tietentahtoin toisia.
Aurinkoista päivää; )
"Kuka tahansa voi tietää. Tarkoitus on ymmärtää."
— Albert Einstein - Kitrjoitit..
"Kirjailijoiden joita usein mainitaan, elämästä en paljonkaan tiedä, mutta siteeraukset silmään pistää ja ajatuksia mieleen nostaa"
Joskus kannattaa tutustua kirjailijoiden elämään niin ymmärtää yhteyden siteeraukseen. Eli oman elämän ongelmia niissä ilmaistaan.
Pistetään nyt sinetti onnelle.
"Niin ja kel onni on hän onnen kätkeköön". - "En toki "herneitä nenuun vetänyt", tiedän, että kaunasi on pitkäaikainen, niin minun kuin muutaman toisenkin kirjoitteluun, ei se mitään, kun sen tietää, joskus mietin mistä se johtuneenkaan?"
Oliko viesti sinulle, oletko kommentoinut siten, että vastaisin juuri sinulle??
No, tulipahan asenteesi minua kohtaan selväksi.
Kirjoitukseni oli yleistämisestä näissä lainauksissa.
Olisi pitänyt käyttää monikkoa "älkää vetäkö herneitä nenuun). No, vedit jokatapauksessa. - Aamun jonninjoutavia mietteitä@
Otan kantaa kirjailijoiden lainauksiin. Ne ovat herättäneet närkästystä, kun niistä mainitsen. Jopa kuvitelette, että herjaan niillä lainaajaa, en herjaa, mietin vain niiden yhdistämistä yleisiin totuuksiin.
Elämän tuomat hyvät ja huonot kokemukset ovat jokaisen omakohtaisten, kirjailijallekin.
Jos lukija on samanlaisien huonojen tai hyvien tapahtumien keskiössä hän löytää kirjailijan sanoista lohtua itselleen ja jakaa kokemuksen opetusta yleisenä totuutena.
Älä siis vedä herneitä nenään ja varsinkin kolmannen osapuolen puolesta koska jos olet ulkopuolinen, et tiedä lainausten lainaajalle merkitsemää todellista syytä.
Toisen ihmisen suruun murheisiin on helpompi ottaa osaan, samaistua kantaa. Iloon ja onnistumiseen se on vaikeampaa. - Hyvä päätös sinulta.
- Tämä on vastaus ano 159.lle. Meni näin pitkälle. Mdk on ihastunut kirjoittamaan 5000 kirjaimen juttuja.
- Taisi mennä fifty/sixty myötä- ja vastatuessa aikoinaan kohdallani. En tukea täältä hakenut vaan juttuseuraa maatessani. Sitä paitsi sosiaaliset tuet ovat 2000-luvulla ovat Eikan aikaa verraten kehittyneet. Tukea saa kun hakee.
Aihe: Eino Leino, kiinnostuin lukemaan hänen elämänkertaa. Korvessa syntynyt, maailmalla kouliintunut.
Olisiko sittenkin Einolla ollut pelko pärjämisessään sairauden ja ikääntymisen myötä.
"Hän solmi kolmannen avioliittonsa pankkivirkailija Hanna Laitisen kanssa. Epätoivoinen yritys tuen ja turvan saamiseksi päättyi melkein välittömästi puolisoiden asumuseroon."
Hän kirjoitti
Löysäläisen laulun.
Maantietä matkaa
kirjaton, karjaton mies.
Kruununkin kyyti
liikaa ois hälle kenties,
outoja hälle kun on
isänmaa, kotipaikka ja lies,
puolue, perhe ja muu,
verot, verka ja velka ja ies.
Voimakkaasti, itseään säästämättä elänyt Eino Leino kuoli 47-vuotiaana. Kuoleman syy jäi epäselväksi tai ei oikeastaan. - Iltapäivää@
Kysyin viimeviikolla ns. oma sairaanhoitajalta, voisinko saada kortisonipiikin julkisella puolen polveeni, en saanut en ymmärrystä enkä tukea. Jonoon vain, kolmenkuukauden odotukseen.
No, ei hätää, rahalla saa ja hevosella pääsee. Soitin yksityiselle perjantai-iltapäivällä. Olin lääkärinvastaanotolla tänään puolenpäivin. Tuttu ja turvallinen lääkäri. Piikki pistetty, heti kun oven avasin tunsin saaneeni avun. Ei ihan halpa piikki, mutta tehokas. (piikki sinänsä vain noin 15 €).
No, sain myös kuuriluontoisen kipulääkityksen. Tänään ei mitään raskaita töitä, sanoi lääkäri. No, ajattelin maalata taulun, vastasin.
Siitäpä syntyi kiva pieni keskustelu.
Fileerasin sen ainoan ison ahvenen, jonka sain katiskasta heinäkussa. Ostin lisää pakaste ahvenia, joten syömme tänään kalaa, sipulivoikastikkeen ja porkkanaperunamuusin kera.
Anolle, joka epäili ymmärtämistäni en todellakaan tiedä mitä Eino Leino ajatteli runoja kirjoittaessaan. Onhan hänellä myös runoja, jotka on kirjoitettu pellolla maatessaan, eikä niitä ole julkaistu virallisissa runokokoelmissa, sellaisia pikkutuhmia.
Ihminen Eikka oli kuten Ilmari Kiantokin joka mm. saapui hevosella ja jalasreellä juhannusaattona vierailulle naapuriin.
Älkää kehatko vouhottaa jonninjoutavia nyt on vuosi 2026. - Perjantai kallistumassa iltaan@
Lapsuusajan muistoja kertailette, itse en muista juuri mtään. Sen muistan, että mitään ei puuttunut, tai eikä sitä edes osannut kaivata jotain mitä ei ollut. Kaikkea oli, lämmintä, ruokaa ja huolenpitoa, lelujakin oli minulla mollamaija ja punaiset puuvaunut.
Tänään kuntoutin iseni, kävelin noin kolme kilsaa markkinakatua ylös ja alas. Ostin hollantilaisia hunajakakkuja ja salamia, italialaisen pizzapatongin ja kotimaiset puukorvakorut. Olisin ostanut huonekasveja jos olisin voinut ne suoraan autoon nostaa, mutta markkina-alue oli suljettu liikenteeltä. Upeita isoja kasveja, mielestäni edulliseen hintaan. Mieheni peikonlehtiviidakko alkaa kuolla käsiin, olen ottanut siitä uusia alkuja ja pistänyt multaan uutta viidakkoa varten. Joitakin isoja kasveja vielä haluaisin olohuoneeseen. Ehkäpä nostan huomenna rollaattorin autoon. kävelytän sen kasvikauppiaan nurmikolle. Rollaattorissa on tilava etukori johon voi isonkin kasvin saada sopimaan. No, katsotaan.
Eilen kerroin ikkunaani lentäneestä linnusta joka kuoli. Mökillä oli toinen lintuhaaveri, joka päätyi onnelliseen loppuun. Olin nostanut edellisenä päivänä katiskan laiturille. Västäräkki oli päässyt jotenkin sen sisään. Sain linnun ulos ja se lensi vahingoittumatta vapauteen.
Tämän aamun aloitin piirtämällä naisfikuureja paperille. Sain aikaan kolme erilaista naishahmoa, jotka alan hahmottelemaan hiilellä isoon 100×80cm maalauspohjaan. Siitä se lähtee.
Söimme skeen edellisten päivien roippeita nyt ramasee, joten ettosille.
Lupsakkaa ehtoota. - Huomenta kaikille@
Sateuseen aamuun heräsin, taitaa kansainväliset suurmarkkinat jäädä väliin, on luvattu kolmen päivää epävakaata pääasiassa sadetta. Ajelin eilen keskustaan, massiiviset markkinajärjestelyt oli tehty. Autoilla ei pääse pääkadulle ja myyntitelttoja on ympäri keskustaa.
No, ostin eilen ison maalauspohjan ja taidan tänään aloittaa hiilellä. Käyn läpi vanhoja valokuvia sillä sieltä toivon löytäväni maalausidealleni suuntaa näyttävän kuvan. Mieheni veljen ateljeessa otetun.
Nukuin hyvin, hups kuului rysähdys, joku lintu lensi juuri ikkunaan, lähden tarkistamaan kävikö pahasti.
No, kävi pahasti, räklä makasi patiolla. Onko se paha enne, toivottavasti ei. Yritin elvyttää ripottelin kylmää.vettä päälle, ei liikahtanutkaan.
Olet tehokas Hilla, olet tehnyt säilykehommat tälle aamulle. Sain niistä idean, taidan myös tehdä tänään jotain kaaliruokaa.
Kiitos vastauksestasi ano, meillä itse kulkakin on tapamme ilmaista itseämme erilaisin sanakorosostuksin.
Olen hyvin taiteellinen, vierastan sanaa taiteilija. Taiteilija no, joo.
Nyt aamupalalle. - Huomenta-päivää@
On ollut vaikea sopeutua vieraitten lähtöön. Paripäiväinen yhdessä olo oli tapahtumarikas.
Eka hetkien kankeus katosi hetkessä ja keskipisteeksi nousi mieheni viehättävä lapsenlapsenlapsi teini-ikää lähestyvä neitonen.
Kaikki tapahtui "Just in time", kuten mieheni tytär pruukaa sanoa. Kuten se tiistai-illan ajo kesämökilleni kauniisti laskevan auringon värjätessä niemeni satumaaksi.
Tai kun mieheni pojan auto ajoi pihaan, minä nostin ison uunipannullisen lohikiusausta uunista. Ei kun syömään, hyvin ruoka maistui matkalaisille.
Ensiviikolla esikoisen perhe saapuu korpeen ja prinsessakin, kohta 7 kk vanha. Kehityskäyrätkin mukailevat esikoisen vauvakirjaan merkittyjä kehityskäyriä. Katselin juuri instasta kuvia Pernu beatsiltä, prinsessan eka ulkomaanreissulta.
Tänään pistäydyn keskustassa katsomassa kansainvälistä markkinatapahtumaa. Josko sieltä tarttuisi jotain mielenkiintoista mukaan.
Kivaa päivää kaikille. - Koeta sinäkin päästä yli, yritä edes.
Olen ollut iloinen kun ketju on pysynyt siistinä. Uskon yhden vakion, joka ei ole aikoihin kirjoittanut ei nimimerkillään eikä puskasta on poistumisellaan saanut ketjun pysymäään asiallisena.
Miten sinun päiväsi on mennyt?
Minun päiväni ei ole mennyt ihan putkeen.
Siitä on aikaa kun olen viimeksi sairastellut. Luonnollisesti leikkausten jälkeen olin toipilas, mutta en sairas. Alan pikkuhiljaa selvitä vatsakivuista ja putkistokin alkaa toimia ja hyvä niin sillä huomenillalla tulee vieraita. Mieheni lapset (aikuiset) tulevat hakemaan Korven kentältä lisää sukua Hollannista. He jäävät yöksi, osa majoittuu mökille osa tänne kaupunkiin.
He jatkavat matkaa seuraavana päivänä Posion tilalle lomaa jatkamaan.
Olen keskittynyt hoitamaan itseäni kuntoon ja pakollisten ruuanvalmistusten jälkeen makoillut pääsääntöisesti, huomenna en ehdi.
Aurinko paistaa, harmittaa kun tämä viikonloppu on mennyt harakoille maatessa.
Kyllä tämä tästä. - Jumittuneet terveiset myös korvesta@
Jumittunut pesukon, yksinkertaisesti pääteltynä. Onko ohjelmapaneelista toiminnot väännetty nollaan.
Ihan kuten jos tietokone temppuilee on hyvä sulkea se ja käynnistää uudelleen, sekä tarkistaa onko töpseli seinässä ; ))
No, päiväni on mennyt "piloille".
Illalla napostelimme dippaamalla leipäpaloja koskenlaskijan ihanaan voimakkaaseen sulatejuustoon. Tänä aamuna ei ollut ihanaa, eikä vielkään. Mulla taisi putket mennä tukkoon, eikä auta nollata ohjelmaa tai ottaa töpseliä pois seinästä. Ootellaan josko huomenissa putki aukeaisi.
Kun luin Mdk.n kirjoitusta aloin laskemaan paikkoja, joissa olen asunut. En kaipaa edes syntymäkotitaloa, tiedän se on hyvissä käsissä ja taitavasti remontoitu.
Ainut joka merkitsee minulle jotain on mökkini Nuaksen rannalla. Ikävä, mutta tajuan rajallisuuteni sen hoidossa. Nyt kun pihapiiri ja laituri ovat kunnossa, sisätiloissa olisi töitä. Ilmanlmpöpumppu on seuraava ja sehän tietää, takan purkua pirtistä ja sähköjätjestelmän uusimista. Niin, miten kauan riittää intoa uudistaa mökkiä jotta mukavuudet saavutetaan, pistää tietty miettimään jaksamista.
Se on tullut selväksi, että nuoret arvostavat mukavuuksia. Nìin minäkin, mutta mutta...
Piti lämmittää sauna, mutta tämä makuuasento tuntuu nyt parhaalta. Ehkäpä huomenna kylvetään. - Moiks!
Olin lähes vuorokauden mökillä, kaupungin laidalla, ei juoksevaa vettä, ei sisävessaa, eli vanhanaikaiset puitteet, mutta ihana rauha. Jänikset olivat napsineet krysanteemipottien kukat. Vene oli siirtynyt aallokossa lumirenkaitten päältä. Laiturin päähän asentamani aurinkokennovalot loistivat yöllä.
No, menin mökille yksin keräämään voimia alkuviikon kolmen pettymysen jälkeen.
Grillasin, maalasin kurtturuusu-ja lubiini työtäni porrasterassilla, ilta auringossa seuranani oli liito-orava. Ihana kokemus nähdä liito-orava vuosien jälkeen. Niitä näki usein ennen kuin rupesivat rakantamaan niemelle pysyvää asutusta.
Suku ei aina tuota hyvää mieltä, se tuli taas tiistaina koittua.
Taidenäyttely peruuntui osaltani. Valitsijat olisivat halunneet taulun, jonka olen jo myynyt.
Sain vastauksen soten viestiini eilen
eli, kuukausi sen lähettämisestä. Verikokeet olivat viitearvojen sisällä. Halusin kysellä joistakin verikokeen raja-arvoista, mutta sain tylyn vastauksen. Hoitajalla oli kiire soittamaan "sairaamille asiakkaille" kuin minä, noin kuvainnollisesti.
Aamukahvilla rantaani ui joutsen perhe, äiti ja kuusi jo isoa poikasta. Luonto antaa kokemuksia ja voimaa.
No nyt rauhallisen kauniin illan ja yön ja aamukahvin jälkeen olen valmis hyväksymään pettymykseni ja olemaan tyytyväinen elämääni.
Demeter, Kun pyykkikoneeni stoppasi sain ohjeen avata pyykkikoneeni alaosassa olevan pyöreän suodatinluukun. Kun avasin sen sukka tuli ulos ja kone oli kunnossa.
Kivaa iltaa; ) - Iltapäivää@
Mitäkö minä, no lähdin heti aamusta asioita hoitamaan, pistäydyin läheiseen kopioita tekevään liikkeeseen, olivat lomalla ja toinenkin saman alan virma lomaili. Olisin halunnut yhdestä maalauksestani isoja julisteita. Joita olisin pistänyt syysnäyttelyssä myntiin. No, vielä kerkiän palaavat elokuun alussa lomilta.
No, vein 2000-luvun alussa hankkimani läppärin ja tabletin tarkastettavaksi, olisko niistä vielä avuksi. Jäivät hoitoon. Epäilen, onnistuko, mutta tiedä häntä, onko sitä pakko ostaa aina uutta.
Ajoin mökille, kiipesin ylisille, kuinka ihana paikka, ei ollut enää ongelmia kontata, taidan siirtyä sinne nukkumaan jatkossa. Avasin järven puoleisen ikkunan ja istahdin lökötuoliin, lipaston laatikosta kaivoin vanhoja valokuvia, unohduin joksikin mietteisini.
Palasin kaupunkiin, mitä tänään syötäisiin, mietin. Ostin maksaa, kyllä tuli hyvää, pistin hunajaa kastikkeeseen ja lorautin hiukka punaviiniä joukkoon.
Tein luovaa työtäkin, maalasin mieheni tyttärenpojalle huoneen taulun. Pyöreä puu on mahtavaa työstää väreillä, tulee ikään kuin kolmiulotteista jälkeä.
Tarinakokoelmaa en tänään työstänyt muutoin kuin selailemalla ylisillä vanhoja valokuvia yhdeksänkytluvulta.
Mdk kerroit silittäväsi pyykit, enpä muista milloin olisin pyykkiä silittänyt. Joskus silitän jotain mieheni paitapuseroa tai omaa hamostani.
Tässäpä taas kuulumiset. Epäilijöille jotka miettivät kirjoituksieni tarpeellisuutta, haluan painottaa että tavan päivän tapahtumat tahtovat unohtua jos ei kertaa ; )) Olen onnellinen, että yhdeksänkymmentä luvun tapahtumia olen kirjoittanut tarinoina muistiin. Niitä kun lukee, tulee usein mieleen, iloinen asia ja miete ai, että noinhan se menikin. - Huomenta@
Pelargoniani on upea, se on täynnä nuppuja ja huomasin, että kahta väriä pukkaa, valkeaa ja punaista. Eli ruukussa on kaksi erilaista pelargoniaa. Voipi olla kolmeakin sen näkee kun kukat aukeavat. En muista mitä olen amppeliin istuttanut koska amppeli on viimevuodelta. se ilahduttaa meitä parvekkeella, juttelemme sille ; ))
Eilinen päivällinen oli hyvää, tosin alkuruoan tein liian ison joten mieheni tyytyi siihen. No, tänään voimme syödä lopun aurajuustobroilerin. Sää ei suosinut ulosmenoa ja hyvin syöneinä ettosten jälkeen ei enää ulos meno kiinnostanut.
Keikistely ei ole todellakaan omaa käytöstäni eikä ystävieni, mutta kun istuu terasseilla näkee kaikenlaista jurnotuksesta keikistelyyn.
Innostuin illalla maalaamaan puukiekkoa, niitä ostin kävelykadulta yli 40 kpl, teen erilaisia kylttejä kuten mökille mummolakyltin oven viereen ja nyt maalasin mieheni lapsenlapsenlapselle (teini-ikää lähestyvälle) tyttärelle huoneen taulun.
Mitä tänään, no kovin on syksyinen ilma joten sisähommia, ehkäpä piirtelen valokuvista kuvia tarinakokoelmaani. Tuota tekemistä on joskus tuntuu, että liikaakin ja siinä sitten sekoilee eikä tee mitään ;)
Tämä kännykkä vie myös aikaani, mutta sehän on minun asiani ja jos joku siitä tekee ongelman se on sitten sen jonkun muun ongelma.
Ai niin, kiitti aktiivisten liikuntaa harrastavien, olen aloittanut aamulla sängyssä jalkajumpan, se on auttanut liikkeelle pääsyyn.
Nyt aamukahvin keittoon. - Sateista päivää Korvesta@
Ruuanlaitosta puhuitte, itsetehtyä hyvää minäkin suosin. Eilen istuessamme parvekkeella kysäisin mieheltäni josko lähdettäisiin lauantaina ulos syömään. No, hän innostui.
Tänä aamuna selailin ravintoloiden ruokalistoja ja tulin siihen tulokseen, että syömme kotona ja jos vielä haluamme ulos, voidaan käydä jossain terassilla ohikulkijoita bongailemassa.
Tänään teen siis kolmen lajin menun itse ; )
Alkuruoka,
Jättikatkarapuja valkosipuliöljyssä, kaprista ja rukolaa
Pääruuaksi
Broilerin sisäfilettä aurajuustokastikkeessa, riisiä, kuulotettuja kirsikkatomaatteja, rukolaa
Jälkiruuaksi
Fazerin suklaa-mansikkatikkujäätelöt ; )
Jos nauttisimme näitä herkkuja viineineen ravintolassa, satanen ei riittäisi sillä 16 cl viiniä maksaa yli yli kympin lasi. Kun taas alkosta saa pullon lähes samaan hintaan.
No, liekö nuukuus iskenyt vai oma kehu kun tiedän pystyväni tekemään itse hyvää ruokaa.
Itseasiassa vanhuusko on tullut kun keikistely seurapiireissä ei enää jaksa kiinnostaa ; ))
Kivaa iltaa itsekullekin