ted
Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Corona Panmedia konsernissa.
Lisää kuvaan vapaus!
Maailma on kova, elon taisto ankaraa ja useimmat ihmiset tylyjä. Minä en ole.
Kuka prostituoi prostituoidut?
Valehtelet minulle, enkä minä sano vastaan. Se ei johdu siitä, että uskoisin sinua, vaan siitä, etten näe syytä riidellä kusipäiden kanssa.
Ja sit mää keitän semmost kaffetta ku ylkämiästä!
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia1 aloitusta · 123 kommenttia
- ---feromonit---
- Näyttää monilta unohtuvan, että Lammio on fiktiivinen hahmo, kuten muutkin Tuntemattoman sotilaan hahmot. Toki heillä varmaan on esikuvia, mutta ne esikuvat ovat olleet tavallisia ihmisiä, eivät välttämättä yhtä äärimmäisiä kuin esimerkiksi Lammio ja Rokka. Tämän kiistaparin keskeinen tehtävä on luoda kirjallista jännitettä, ei esittää kenenkään henkilöhistoriaa.
Samanlaisia erehdyksiä tapaa toisinaan muuallakin kirjallisuuskeskusteluissa. Joitakin kertoja olen havainnut vedottavan Koskelan Jussiin, kun on ollut taipumattomuuden tarvis. Koskelan Jussi on kuitenkin fiktiivinen hahmo siinä kuin Lammio ja Rokkakin. Linnalla taisi olla taito kirjoittaa uskottavia hahmoja, ja lukijoilla taas pula luetun ymmärtämisestä. - Aika entinen ei koskaan enää palaa. Rockista polveutuvia populaarimusiikin suuntia on ja tulee olemaan. Niillä eväillä, joilla kunkin ajan ykkösyhtyeet ovat aikanaan nousseet suosioon, ei enää pärjää. Mennyt on mennyttä. Nyt kun metalli on joko mahtipontista sinfoniaa tai pelkkää riffailua ja örinää, ja toisaalta edm ja rap soinnutonta ja melodiatonta, kehtaan kysyä, että olisiko seuraava populaarimusiikin nouseva tyylisuunta jokin ultramelodinen. Tai tuleeko kenties jokin laululiike?
- Jokaisen nykyisen seilipaatin keulassa on ihmeellinen putkihässäkkä, josta törröttää ankkuria ja sellaista rullaa ja tällaista tappia. Ennen pitkää joku huomaa, että saman asian ajaa hiukan viisto keularanka, ja näin pidentyneelle kannelle voidaan tehdä rullat ankkurille ja jemmata keupurjeen rullalaite sinne syntyneeseen sisätilaan. Systeemit muuttuvat ja ihmisten kauneuskäsityksetkin ovat muuttuvaiset.
Kaunein purjevene on muuten Mälar 22. - Hienoa, että joku aikuinen on tulossa kevytvenepurjehduksen pariin! Itse olen jollaillut aikuisiällä, vaikka tällä hetkellä olenkin köliveneilijä. Eurooppajolla on varmasti oikein hyvä. Laser radial voisi olla toinen. Laseria saattaa jopa joku myydä suomessa. Varastossa tuskin on kenelläkään. Sanoisin, että eurooppajolla on ergonomisempi hengaamisen kannalta, mutta laser hauskempi. Tosin olen purjehtinut vain standard-mallin laserilla.
Maailmalla on tukuittain erilaisia jollia. Niille ei ole maahantuojaa eikä niitä juuri löytäne käytettynä maastamme. Yhden hengen kevytveneistä sinulle voisi sopia vielä contender, mutta se on teknisesti vaativa trapetsijolla - mikä tosin säästää hengaamisen vaivassa. Veneitä on maassamme joitakin kappaleita. Lukemani mukaan kevyetkin purjehtivat pärjäävät sen kanssa. Sitä en tiedä, mitä tuo "kevyt" tässä tarkoittaa.
Yhden hengen jollista on vielä kaksi vaihtoehtoa, jotka sulkisin pois: finnjolla vaatii liki 100-kiloisia lihaskimppuja kipparikseen. Olen sellaistakin teinipoikana kokeillut, ja kyllä siinä jolla vei, en minä. Ok-jolla sopii vähän kevyemmällekin, mutta hyväkuntoisia ei taida Suomesta löytyä enää. Ruotsista kyllä.
Yllä mainittu vikla on kiva vene, jos sinulla on purjehduskaveri. 50-kiloiselle aloittelijalle se on vähän raskas. Teinipoikana minulla oli sellainenkin, ja purjehdin sillä joskus yksin, mutta ei silloinen 50 kilon massani oikein riittänyt viklan tehokkaaseen purjehtimiseen yksin. Lightning on liki kuusi metriä pitkä, painaa kolmisen sataa kiloa ja kisoissa sitä seilaa kolmen hengen miehistö. Kaksinkin varmaan onnistuu suopealla säällä. - Alustavaa kiinnostusta ilmassa...
- Minä en ole mitenkään varakas, mutta menin kuitenkin tänään Visa-autoon. Mielessäni oli muuan jo vuosia nähnyt, mutta mittarilukemaltaan maltillinen Volvo. Sille ei sitten löytynyt sopivaa rahoitusta auton iän vuoksi, mutta myyjä ehdotti minulle hiukan kalliimpaa ja huomattavasti uudempaa Fordia, jonka kuukausierät olisivat minun kukkarolleni sopineet. Vielä viime tingassa ennen sulkemisaikaa auto suorastaan tyrkytettiin minulle koeajoon, ja kävinkin pienen lenkin heittämässä.
Pikkuisen tyyris käyttövaroihini nähden tuo Ford on, mutta kauppa siitä olisi ollut mahdollinen vaikka oitis. Se, että kauppaa ei syntynyt, johtuu siitä, että auto ei miellyttänyt. En toki ehtinyt sitä erityisesti tutkailla, mutta päällisin puolin ajokki on siisti. Kaupantekoa varten lähempi tarkastelu tietenkin saattaisi paljastaa myös murheita.
Kokemukseni perusteella palvelu oli hyvää ja asiallista; ja oli, vaikka suoraan ilmoitin, että ainakaan tällä reissulla en osta autoa. En kuitenkaan väheksy niiden kokemuksia, jotka ovat saaneet osakseen huonoa palvelua. Tekisi mieleni sanoa, että terveellä epäluulolla pitää käytettyihin autoihin suhtauduttaman. Eikä ollenkaan ole pöllömpää ottaa autokaupoille kaveria mukaan laittamaan jäitä hattuun. Kun mieliteko on oikein kiihkeä, saattaa laiminlyödä ostajan velvollisuuden tarkastaa kauppatavara kunnolla. Ja sehän kannattaa tehdä parhaiden taitojensa (tai kaverin parhaiden taitojen) mukaan. - No kaksi vielä:
Valamo - Koneistamo
Konevitsa - Moottoritonpiiska - Heräisikö tämä keskustelu vielä henkiin...
Munsala - Sunjulki
Salpausselkä - Avausvatsa
Mikkeli - Rimppi
Lestijoki - Alkostaostettuviinajoki
Eura - Irvi
Ylivieska - Alatuoska
Mynämäki - Pillylaakso
Merijärvi - Merijärvi
Geta - Givea - Turussa jossakin Boren ravintoloista on ainakin aikaisemmin järjestetty discoja yli 45-vuotiaille. Kuka 45-vuotias sitten tunnustaakin olevansa vanhus...
- VR Asiakaspalvelu p. 0600 41 900.
- No näitähän tapaa. Olin nuorena töissä venehuoltiksella, ja etenkin juhannuksena meno välillä hirvitti. Kaiken maailman kippoja ja kuppeja tankattiin kännissä ja rööki suupielessä tai sormien välissä. Muistan useammin kuin kerran poistuneeni ripein askelin asiakkaan välittömästä läheisyydestä, eikä aina sanominenkaan auttanut. Ja kun itse piti saada tankata, vaikka minä olisin samaan hintaan lirutellut ne kiulut täyteen – roiskimatta sitä bensiiniä pitkin mittarikenttää ja vaatteita.
- Ohjaan keskustelun nyt hiukan sivupoluille, mutta kysyn, miksi pitäisi tavallisena työntekijänä hankkia miljoonan talo. Saan ymmärrettyä, että yksille asuminen ja kotiympäristö ovat tärkeämpiä kuin toisille. Vaan onko oman asumuksen hankinta ja maksaminen sittenkään hyvä elämäntehtävä. Olisi ehkä hyvä hiukan eritellä suunnitelman motiiveja. Perustuuko mieliteko näyttämisen haluun vai mihin oikein? Sellainenkin riski on olemassa, että jos kalliiseen asuntoon lopulta pääseekin, niin kaikkien kulujen maksaminen ei tunnukaan vaivan arvoiselta. Lumous katoaa, kuten edellä on jo kerrottukin, kun asumislaskujen maksamisen jälkeen budjetti on erittäin tiukka ja vähäinenkin ylimääräinen maksu sekoittaa talouden pitkäksi aikaa.
- Vartoilen purjehtimista tuttujeni paatilla. Omani kun myin, koska purjehdin sillä aina yksin ja se pakkasi viemään minut ahdistaviin ajatuksiin. Niin että yhteisestä puuhastelusta toivon minäkin löytäväni ystävyyttä. Ja toivottavasti tosiaan saamme lämpimän kesän. Jotenkin toivon myös, että ihmiset avautuisivat enemmän, juttelisivat vieraillekin. Itse olen hiukan yrittänyt moista, ja aika ajoin jopa saanut jotakin myönteistä aikaan.
- Minä olen syytänyt mielitekoihini tuloihin nähden kohtuuttomat summat. Nytkin piti saada tehokkaampi prätkä - joka oitis oston jälkeen vaatiikin korjausta. Tälle kierteelle ei tosiaan ole loppua, eikä onni piile omistamisessa. Tiedän sen jo, ja odotan, että siitä tulee syvällinen asenne. Nostan hattua VastarannanJäbälle!
- Lähdin parinsadan kilsan päästä kotia kohti ja oli kaunis kevätsää. Kosteus tosin jo huokui ilmassa. Puolimatkassa sade alkoi. Haalarini ei pidä vettä, mutta en sentään läpimäräksi kastunut. Pientä palelua oli sitten loppumatka, ja viime kilometreillä sain vielä reippaan kuuron niskaani. Onneksi uuden kypärän visiiri ei huurru helpolla, niin näkvyys säilyi säällisenä.
Kevätpäivä tämäkin. Illalla on ollut mukava lämmitellä kotona. - Sunnuntaina 8.3. jo päästelin reilun 200 kilsan siirtymän ja sen jälkeen pyörä on ollut käytössä, paitsi maanantaina. Kylmäähän se kyyti vielä on, mutta vaatteilla siitä suoriudutaan. Hiekkaisen asfaltin kanssa saa olla tarkkana ja eilisaamun pakkasessa oli hiukan jäätäkin yhdessä risteyksessä. Lienen hullu...
- On noita holisteja minunkin lähipiirissäni. Juomisen aiheuttamat kirot on nähty, joskaan ei itse koettu. Olen huomannut, että lopettaminen ei ole kiinni selkärangasta. Ryhtiliikkeet näyttävät olevan tuomittuja epäonnistumaan, vaikka jonkin aikaa auttaisivatkin. Turha siitä selkärangasta on vaahdota, kun tässä asiassa heillä ei sellaista ole. Ei pysty ottamaan itseään niskasta, koska käsi ei nouse ja voimat eivät riitä. Toisten ihmisten oikeassaolo ei auta ja totuuksien lateleminen aiheuttaa vain vastarintaa tai vastaanotto on välinpitämätön.
Näyttää siltä, että viina tekee päätökset, ei juoppo. Etanoli ei tietenkään päätä mitään, mutta jostain syystä jotkut ovat alttiimpia alkoholismille kuin toiset. Meillä, jotka emme ole niin alttiita, ei ole mitään syytä röyhistää rintaamme. Emme me joudu ponnistelemaan pysyäksemme kohtuudessa tai kokonaan raittiina. Ylpeydenaihe on niillä, jotka ovat päässeet eroon juomisesta, minkä avulla sitten ovatkin.
Monille näyttää olevan mahdotonta käsittää, miksi heidän hyvät neuvonsa eivät päde. On kaiketi vaikea uskoa, että riippuvuus on viisautta vahvempi asia. Viime kädessä me emme kuitenkaan voi juuri muuta kuin olla tarjoamatta juomisen mahdollisuuksia ja kenties auttaa joissain arkiaskareissa. Sen lisäksi voimme vain muistuttaa erilaisten hoitojen mahdollisuudesta sen hetken varalta, että alkoholisti motivoituisi hankkimaan apua. Ja ainahan sitä toivoo, että alkoholisoitunut läheinen kohtaisi jonkin sellaisen muutoksen, joka pistäisi pisteen ryyppäämiselle. Ehkä vielä sekin auttaa, että jos holistia kiinnostaa jokin harrastus tai puuha, niin osallistuu hänen kanssaan siihen. Sillä tavalla antaa myönteistä palautetta ja tukea terveille elämäntavoille. Ylipäätään ihmisiin kai voi vaikuttaa paremmin ja pitkäkestoisemmin myönteisin kuin kielteisin keinoin. Ja se nyt ainakin on varmaa, että muutaman hurskaan totuuden sanominen ja yksin jättäminen eivät aiheuta mitään muuta kuin halvan tyydytyksen hurskastelijassa. - ...ja kuitenkin niin tapahtuu.
- Tuo, että onko poskipusu tai muu yksittäinen teko pettämistä, on oikeastaan vain esimerkkitapaus, jonka voi pistää luokkaan pettäminen tai ei-pettäminen. Pettämisen raja lienee epäselvä, mutta jotkut teot ovat silti selvästi hyväksyttäviä ja toiset väärin.
Lähtisin liikkeelle sellaisesta ajatuksesta, että kypsässä suhteessa kumpikin osapuoli välttää tekemästä tekoja, joiden tietää loukkaavan toista. Eli jos toinen ei ole millänsäkään kaverien halaamisesta, se on okei. Jos puoliso ei pidä halailua hyväksyttävänä, sitä ei sitten tehdä. Jossain tietenkin tulee kohtuuden rajat vastaan, vaikka rajat olisivatkin liukuvat ja niitä joka suhteessa jossain vaiheessa kai hiukan pitää selvitellä. Lisäksi asia ei ole yhdenkään parin yksin pääteltävissä. Jos pariskunnan osapuolella on jotakin suhteelta näyttävää vaikka työkaverinsa kanssa, työyhteisö voi päätellä, että suhde on olemassa, vaikka asianomaiset kuinka inttäisivät vastaan. Edelleen ollaan tekemisissä sen kanssa, että mitä kannattaa antaa ihmisten ymmärtää. Nuoret ihmiset sanovat usein painokkaasti, etteivät välitä toisten puheista tai ajatuksista. Tietynlainen kovapintaisuus on ihan hyväkin ominaisuus, mutta kyllä peiliin on syytä katsoa, jos tällaiset vain-kaveruudet alkavat aiheuttaa sosiaalisia ongelmia.