kapi_
Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.
Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.
Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:
Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!
(Eino Leino)
Ja onhan myös näin:
Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!
(Omar Khaijam)
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia445 aloitusta · 6687 kommenttia
- Onhan tuo presidentti Stubbin uudenvuodenpuhe saanut ylistystä aamun Hesarissakin, Ensimmäisen aukion täyttää vain Stubbin kuva ja sn alla lehden 6-7 sivuilla olevan jutun alku otsikkona ”Stubb varoitti kansan kahtiajakautumisesta ja jatkona ”Puhetaidon asiantuntijan mielestä Stubb teki puheestaan itsensä näköisen ja otti kansakunnan tsemppaajan roolin”.
Lehden 4.sivun täyttävä pääkirjoitus on otsikoitu ”Presidentti Stubb kaipasi ratkaisuja mutta tarjosi toivoa.” Väliotsikkona on ”Rasismi ei ole suomalaisuutta, presidentti muistutti”.
Mielestäni noin on aika hyvin tiivistetty hienon presidenttimme hienon puheen ydinsanoma. - Aamupostissa tuli Rauhanturvaaja-lehden n:o 6 tällä vuodella. Vain kuusi kertaa vuodessa ilmestyy tuo lehti, joka on tullut minulle aina, kun olen Helsingin rauhanturvaajien maksava jäsen. Tuossa nyt 51 sivuisessa lehdessä on mielenkiintoista luettavaa vuoden vaihteelle. Kannen otsikkona on ”Reservissä riittää kykyä.” Juttua vilkaisin sen verran, että tuossa asiassa merkittävänä pidetään myös vanhojen.faittereiden osuutta. No, minä olen kyllä jo liian vanha lisäkykyä sinne tuomaan.
Äsken laitoin viestin mielipidepankin mainiolle avaukselle, joka käsitteli eilisiltaista Sixten Korkmanin haastattelua Itse asiassa kuultuna-ohjelmassa. Tänä iltana varmaan taas alkaa melkoinen ilotulituksen räiske tuossa Paloheinän mäellä. Illalla klo 22.35 alkaa sitten tv 1:llä yli puolen yön jatkuva suurjuhla Helsingin Kansalaistorilla. Sen tietenkin katson.
Minulla ei ole enää tänä vuonna tänne muuta sanottavaa kuin nyt vain Oikein Hyvän uudenvuoden toivotukset kaikille tämän lukeville! - Olipa hieno tuo Sixten Korkmanin haastattelu! Laitoin sen talletukseen eilen illalla ja katsoin sen nyt. Värikästäkin elämää tuolla köyhistä oloista lähteneellä oli nuorena, monipuolista hänellä on ollut myöhemminkin, mutta toisenlaista.
Sinähän kerrot tuosta haastattelusta yleisen niin hyvin, ettei minulla ole siihen mitään lisättävää tai poisotettavaa. Totean vain, että tuo korkealle arvostettu taloustieteilijä on myös suuri humanisti. Se kuultiin eilen illallakin. Puolueisiin sitoutumattomana hän arvostaa talouden ja sitä kautta maan ja kansan hyväksi tapahtuvia poliitikkojen toimia tulivatpa ne miltä poliittiselta taholta hyvänsä. Korkman on siis samanlainen vasemmistolainen kuin olemme mekin, minä ja Sinä.
Mainiosta avauksestasi kiitos ja Oikein Hyvän uuden vuoden toivotukset Sinulle! - Tälle avaukselleni oli nyt tilaus, mutta olisi kai ollut viisasta jättää se huomiotta. kuten yleensä aina teen tuolta taholta tulleisiin. Mutta sorruin valistamaan häntä – ja siinä varmaan turhassa yrityksessä jouduin taas puhumaan itsestäni.
Ihan liikaa olen täällä itsestäni puhunut. Niin tein jo yli 20 vuotta sitten täällä aloittaessani. Sellainen oli silloin tapana monella toisellakin. Omilla nimilläänhän täällä monet esiintyivätkin. Kepulaiselta puolelta ainakin Oiva Härkönen, Timo T.A.Ristimäki (muistankohan sukunimen oikein? Eikä henkilöllisyyttään peitellyt CityKeskustana esiintynyt Seppo Hietanenkaan, joka oli keskustan kuntavaaliehdokkaana täällä Helsingissä – huonolla vaalimenestyksellä tosin.
Enää en pystyisi samanlaisiin pitkiin kirjoituksiin itsestänikään kun tein silloin. Kun ikä on tehnyt tehtävänsä muistissanikin. En tietenkään pystyisi kirjoittamaan sellaisia yli 300-sivuisia muistelmia, jotka kirjoitin vuosisadan vaihteessa. ”Muistelmat täytyy kirjoittaa silloin, kun muistaa vielä jotain” -sanoi eräs varsin nuorella iällä muistelmansa kirjoittanut; en muista, kuka hän oli.
Onhan täällä eräitä varsin ahkeriakin kirjoittajia, erinomaisen hyviäkin, joiden henkilöllisyys ei ole tullut tietoon. Mielipidepankki on sellaisesta hyvä esimerkki. Hänen ei ole peittänyt henkilöllisyyttään ainakaan siksi, että sellaiselle olisi mitään tarvetta; hän on vain päätynyt tuohon ratkaisuunsa. Minä en kai olisi sellaiseen pystynyt, kun minulla lienee taipumusta avosuisuuteen.
Nyt joudun kuitenkin vähitellen panemaan suutani enemmän suppuun. Itsestäni olen jo kaikki kertonut eikä muualla tapahtuva minua enää kiinnostakaan siten kuin kiinnosti vielä muutamia vuosia sitten. Hieman harmittaa, että tulin vielä sanomaan tässä esittämäni – mutta sille kun oli tilaus!
En vielä esitä hyvän uudenvuoden toivotuksiani vaan tulen tekemään niin vasta huomenna, joko tällä avauksellani tai erikseen. Nyt vain tälle tulleista asiallisista viesteistä kiittäen niiden lähettäjiä toivotan Oikein Hyviä öitä kaikille tämän lukeville! - Kiitoksia kauniista sanomastasi! Totta sn kyllä täytyy olla. Huippusotilaana minua pidettiin ainakin niissä ”sotakouluissani”, jotka aina kiitettävin arvosanoin läpäisin. Varmaan minua pidettiin esimiestenkin taholla huippusotilaana, kun niin mainiosti urallani etenin. Viimeisten palvelusvuosieni varsin hyvän palkan perusteellahan määräytyi sitten eläkkeeni, jota olen jo runsaat 44 vuotta nauttinut.
Varmaan minua pidettiin kyvykkäänä tehtävissäni myös Valiolla, kun palveltuani konttoripalveluesimiehenä viisi vuotta – josta 1 v 3 kk palkattomalla lomalla Golanilla, viimeisellä rauhanturvaajamatkallani – minut nimitettiin yhtiön isännöitsijäksi. Varmaan hyvin menestyin siinäkin, monipuolisesti vaativassa ja vastuullisessa tehtävässä; siitä sain monenlaisia todisteita Valion johdonkin taholta. Nyt olen siitäkin työstäni jo runsaat 26 vuotta nauttinut erinomaisen palkkani mukaan määräytynyttä eläkettä..
Kalliiksihan olen siis jo tullut noiden eläkkeitteni myötä valtiolle ja Valiollekin, mutta en varmaan enää kauan ole kummallekaan taholle rasitteena – kun on jo tätä ikää. - Mainio täydennys avaukselleni! Kiitoksia, vanha-faitteri! Luin kyllä tuon lokakuussa laittamasi avauksen, johon tuossa linkki, ja siihen vastatessani silloin totesin, että Sinulla on lähes tuplaten pidempiaikainen rauhanturvaajaura kuin minulla. Mutta enhän minä sitä äsken muistanut – se on tämä vanhuus, joka tekee tuollaisia muistikatkojakin. Sorry!
- Kun poikkeuksellisesti sunnuntaina palstan avasin ja näin tämän: sen johdosta:
Yksi neljästä ensimmäisinä v. 1979 alussa kapteeneiksi ylennettyjä toimiupseereita olin, mutta en sentään viimeisiä. Jäin eläkkeelle sotaväestä syksyllä 1980 ja kyllä niitä toimiupseeriylennyksiä tapahtui pitkälle 1990-luvulla.
Viimeisessä palveluksessani sotaväessä olin Pääesikunnan komento-osaston henkilöstötoimistossa. Apulaisenani oli minua 10 vuotta nuorempi ylivääpeli Kalevi. Eläkkeelle jäämiseni jälkeen pian Kalevi yleni sotilasmestariksi, pian sitten suoritti luutnanttikurssinkin ja alkoi yletä upseeriarvoissa.1980-luvun loppupuolella hän yleni jo kapteeniksi. Eläkkeelle hän jäi 1990-luvun alkupuolella.
Tunnen tämän asian näin hyvin, kun edelleen olemme Kalevin kanssa hyviä kavereita. Monia muitakin minun jälkeeni kapteeneiksi ylenneitä toimiupseereita tiedän olevan ja muutaman heistäkin olen tullut tuntemaan evp-riennoissamme. - Muistin väärin, kun eilisessä viestissäni sanoin tuon Olli Vuorion olleen varusmiesaikanani JP 2:n 2.komppanian päällikkö- Ei ole ollut. V.1985 kadettiupseerimatrikkelista tarkistin tietonsa. Ei hänen urallaan ole ollut sellaista tehtävää. Huoltopuolelle hän on erikoistunut jo kapteenivaiheessaan ja 1950-60 -lukujen taitteessa on ollut opettajana Huoltokoulussa, joka silloin sijaitsi Santahaminassa. Noista yhteyksistä kai tuo nimi oli tuttu.
Samantapainen nimi oli kyllä sillä 2.komppanian päällikölläkin, mutta en viitsi kahlata tuota 1060-sivuista kirjajättiläistä sen nimen löytääkseni. - En kuulu kadettikuntaan; en, vaikka parille kadettikurssille Kadettikoulussa opetin henkilöstöhallintoa vv. 1975-77; palkattuna lisäkkeenä omaan toimeeni Esikuntakoulussa.
Enhän puhunut tuossa mitään kadettikunnasta, vaan totesin ainoastaan: ”Minä olin pataljoonan ykkösmies; 1.komppanian 1.joukkueen 1.ryhmän johtaja”. Ei sitä muutoin olisi varusmieskersantiksi ylennytkään;-) - En ole tiennyt, että Vuorio olisi elänyt vielä näihin asti! Palvellessani vv. 1955-56 varusmiehenä JP 2:ssa - joka sitten pian muuttui nimeltä Uudenmaan Jääkäripataljoonaksi - Vuorio oli kapteenina pataljoonan 2.komppanian päällikkö.
Minä olin pataljoonan ykkösmies; 1.komppanian 1.joukkueen 1.ryhmän johtaja;-) - Täysin samaa mieltä kanssasi olen Suomen asemoitumista koskevasta sanomastasi. Käytimme avautuneen ikkunan todella oikeaan aikaan!
Kiitoksia hyvän tulevan vuoden toivotukset myös Sinulle! Minä olen varmaan iältäni Sinua vanhempi, mutta faitterivuosiltasi saatat olla minua vanhempikin. Sellaisen käsityksen olen saanut. No, kertyy niitä minullekin yhteensä 3 v 3 kk (v. 1966 Kyproksella puoli vuotta, vv. 1978-79 Siinailla 1,5 vuotta ja vv. 1981-82 Golanilla 1 v 3 kk.
Niin tai näin, mutta joka tapauksessa Oikein Hyvää tulevaa vuotta toivotan Sinullekin, Vanha-Faitteri!
Ps. Et välittäne siitä, että olet minuksi joutunut tuon erään silmissä, kun jostain syystä vain minä olen aina hänen mielessään. - Hyvä joulu Sinulla on ollut. Myös jouluisen sään puolesta. Sellaista ei ollut täällä; lämpöasteet ja vesisadekin sulattivat pois ne lumet, joita tännekin oli jo kertynyt.
Suomen puolustus- ja poliisivoimilta saatiin tuossa ikävässä tapahtumassa toiminnastaan todellakin hienoa näyttöä, joka on siis saanut laajaa huomiota maailmallakin. - Viivähdin nyt vielä täällä pidempään kuin aioin. Olen vastaillut arvostamieni kirjoittajien viesteihin. Jos nyt vielä tälle viestejä tulee, valitettavasti ne jäävät pikaista vastaustani vaille, sillä kun nyt suljen palstan, uskon sen seuraavaksi avaavani vasta joulun jälkeen.
Nyt vain vielä Oikein Hyvän joulun toivotukset kaikille tämän mahdollisesti lukeville! - Kiitokset toivotuksistasi! Olenhan ollut varsin aktiivinen viimeaikoina, mutta en kuitenkaan niin aktiivinen kuin olin aikoinaan.
Oikein Hyvää joulua Sinulle, joka minulla oli ilo tavatakin runsas 10 vuotta sitten siellä Oulun kupeessa Zeppelinissa. - Kiitokset joulutoivotuksistasi! Yllätyn tuosta kuntosi tilanteesta kertomastasi. Vaikka olet meitä vanhoja faittereita, olet varmaan minua paljon nuorempi. Ja hyvinkin vireässä kunnossa viimevuosinakin, mm. usein talvesi Madeiralla viettäessäsi.
Toivon ja uskonkin Sinun toipuvan vielä hyvään kuntoon, johon virkistänee sekin, että erinomaisen hyvä joulukin Sinulla näkyy nyt olevan. Hienoa! - Sanoin edellisessä viestissäni: ”Miten ihmeessä voit itse tehdä joulukaljaa. No, ns. kiljuahan ennen vanhaan tehtiin kotona, ja taidettiin tehdä miedompaakin, mutta en muista sellaisesta”.
Nyt kun menin muistoissani lapsuusaikaani, niin muistanhan toki lapsuuskodissanikin tehdyn silloin ns. kotikaljaa. Mummoni sitä teki ja ei kai siinä paljon alkoholia ollut, kun minäkin sain sitä nauttia.
Ukkini tai naapurin isäntä tekivät sitten joskus kiljuakin, jota he yhdessä nautiskelivat, jota minä en tietenkään saanut maistaakaan. Ukkini tai tuo naapurimmekaan eivät kai sentään koskaan keittäneet pontikkaa, jota kai niissä kotimaisemissanikin tehtiin – ainakin niin huhuiltiin.
Tv:n iltauutiset katsottuani ja nyt tuota perjantai-ohjelmaa katsoessani olen jo maisteltuani iltadrinkkiänikin ja varmaan se palautti muistoani menneeseen niin, että täytyi vielä tulla tämä sanomaan. - Kiitoksia toivotuksistasi! Hieno jouluhan Sinulle on tulossa. Minä joutunen viettämään jouluani enemmän yksin, mutta sunnuntaina minulla käy jouluvieraita, jälkipolveani.
Miten ihmeessä voit itse tehdä joulukaljaa. No, ns. kiljuahan ennen vanhaan tehtiin kotona, ja taidettiin tehdä miedompaakin, mutta en muista sellaisesta.
Minä joudun joulujuomissani turvautumaan Alkosta ostamaani. On Loimu glögiä (alk. 8 %), Gluhweinia (alk.10 %) ja Juhla Jubileumsia, brandylla maustettua glögiä (alk. 20 %) – ja on joulukahvien saatoksi Cocnac Monopolia (alk. 40 %). Mutta eihän noilla millään juopotella; sellainen ei sopisi jouluun, enkä harrasta sellaista muulloinkaan, vaikka joka ilta iltadrinkin otan, jos en ole sairas tai muusta syystä estynyt.
Itsenäisyyspäivän aikaan totesin täällä, että se saattoi olla viimeinen minun vietettäväkseni, kun on jo tätä ikää ja terveyteni reistailee. Saman tietysti totean nyt joulunkin osalta, mutta onnellinen olen kun ilmeisesti saan sen viettää, vaikka nyt varsin vaatimattomin puittein. - "Siksi kysynkin vähän niin kuin tietokilpailukysymyksenä, että kukahan mahtaa olla näiden Heikki Silvennoisen sävellysten sanoittajana, jonka päästä agit prop - tyylin sanoitukset ovat syntyneet?" Tällä kysymykselläsi nolasit pahasti eräät siihen vastanneet. Et tietenkään tarkoituksella;-)
- Kyllä minuakin hieman hämmensi tilastotieto, jonka mukaan tämä Paloheinä kuuluu maamme hyvätuloisimpaan viidennekseen. Kun täällä on vielä tällainenkin, joka kahdella pienellä eläkkeellä ja vaatimattomilla sijoitustuloillan jotenkuten kippuroi.
Paloheinä oli tosiaan aikoinaan omakotialuetta, kunnes tämä parin neliökilometrin alue Tuomarinkylän kartanon laidunmaista lohkaistiin pakolla rintamiestalojen tonttimaiksi. Sitten niitä rintamamiestaloja syntyi suurille tonteilleen, joilla oli puutarhat ja kasvimaat, jopa perunamaatkin. Vuosikymmenten myötä ne rintamamiestalojen tontit ovat täyttyneet monilla lisätaloilla; kuten myös tämä asuintaloni tontti, jolla oli aikoinaan vain se yksi rintamamiestalo ja nyt sitä ei enää ole, mutta tontilla on kolme muuta taloa, joissa on yhteensä kahdeksan asuntoa.
En kylläkään ihmettele Paloheinän nousua tähän asemaan. Noin 80 vuotta olen asunut Helsingissä, monillakin alueilla, mutta kyllä tämä Paloheinä on ollut ja on miellyttävin ja on sitä edelleen tällaiselle vanhuksellekin. - Ei näy menneen eräälle perille tuo edellä Valiosta sanomani. Yritänpä vielä häntä valistaa.. Valiolla on pitkä historia, alkanut vuodesta 1905; luepa tästä:
https://www.valio.fi/artikkelit/valio-ajan-hermolla-jo-vuodesta-1905/
Missään kohtaa siinä ei mainita, että Valion omistajana olisi ollut Maalaisliitto, Keskustapuolue tai Suomen Keskusta.
Osuusmeijerit tietysti olivat aina ja ovat edelleen yhtiön tuotannon tuottajia, ja niiden johdossa ja omistajissa varmasti on ollut aina ja on edelleen kyseisen puolueen kannattajia. Mutta sellaisia ei tarvitse olla eikä kai ole juuri ollutkaan yhtiön kaikesta toiminnasta vastaavassa palkatussa johdossa. Palkatun johdon yläpuolella on muodollisesti yhtiön hallitus ja senkin yläpuolella hallintoneuvosto, joissa on ollut ja on kai edelleen esille otetun puolueen näkyviä jäseniäkin, mutta kyllähän yhtiötä kaikin tavoin johtaa sen toiminnasta vastuullinen palkkajohto. Siihen kuuluva
Tullessani Valion palvelukseen v. 1980 yhtiön nimi oli Valiomeijerien Keskusosuusliike. Sen johdossa oli pääjohtaja. Muutamia vuosia myöhemmin nimi muuttui, siitä tuli Valio Oy, ja johtajan nimi muuttui toimitusjohtajaksi. Heidän johdettavinaan pääkonttorissa, tutkimus- ja tuotekehityskeskuksessa, atk- ja tietojenkäsittelylaitoksessa ja eräissä pienemmissä yksiköissä oli kai enimmillään lähes tuhat henkilöä.
Kaikki nuo yksiköt kuuluivat myös isännöintiini. Mutta olin vasta kolmannen asteen johtoportaassa, esimieheni oli Valion talous- ja hallintojohtaja ja hänelläkin oli esimies, alkuaikoinani nimeltään pääjohtaja, sittemmin toimitusjohtaja. Kukaan heistä ei kuitenkaan ollut esille otetun puolueen tai minkään muunkaan puolueen jäsen tai näkyvä kannattajakaan. Heille kaikille oli tärkeintä yhtiön menestys, mikä ei kai koskaan riippunut minkään puolueen menestyksestä tai menestymättömyydestä.
Tuossa edellä sanotaan minun herjanneen täällä puheena olevaa puoluetta. Mielestäni niin en ole koskaan tehnyt, joskin olen jonkin verran kritisoinut sen eräitä tekemisiä pitkän historiansa aikana. Olen kai nykyisestäkin puolueesta käyttänyt kepu-nimeä, mutta varsinkin viimeaikoina olen täällä enemmän kiitellyt kuin moittinut puoluetta jolle toivon parasta mahdollista – varsinkin, jos se toteutuisi persujen kustannuksella😉
Ps.
Valiolla ei yhtiönä ole mitään poliittista suuntautumista, mutta vaikka sellainen olisikin, se ei minuun mitenkään vaikuttaisi. Olen henkeen ja vereen VALIOLAINEN!