zacharia
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia14 aloitusta · 428 kommenttia
- En aina jaksa lukea kaikkea hihhulointia molemmilla silmillä :(
- Tavalla ei ole väliä. Eikä edes sillä, onko se jonku mielestä hyvä tai paha. Merkityksellinen voi olla vaikka niin, että saastuttaa edes oman joen tai niin, että estää edes oman joen saastuttamisen.
Itse en ole mikään maailmanparantaja. Ei ole rahaa niin paljon, että siitä liikenisi vielä jollekin vielä köyhemmälle. Toisaalta taas nytkin säästän rahaa erään tytön 18-vuotislahjaan, vaikka se ei ede s ole mun tyttöystävä. Olenko egoisti vai altruistikko? En tiedä eikä kiinnosta. - Jos sielu on ihmisen henkinen minä, niin pitäisi.
- Neuropsykologia on hyvin pitkälti biologiaa. Mutta sinun bilsantuntiesi määrän kyllä kyseenalaistaisin.
Sähkö kulkee aivoissa hermosoluissa. Aktionit lähettää tiedon synapsiraon yli välittäjäaineiden kautta dendriittiin. Näistä muodostuu hermoverkkoja, ja lopulta kaksi päähermostmoa, autonominen ja tietoinen.
Ei, aivot ei ole neuronimössöä. Se on hermosolujen hieno verkosto. - Sepä hienoa :p
- Aha! Eli olet juutalaisten kanssa samaa mieltä siitä, että sielu asuu veressä? Mitenkäs sitten perustelet sen, että suurissakaan verensiirroissa kummankaan persoonallisuus ei ole muuttunut yhtään miksikään. Teidän "sielu" asuu aivoissa.
- Oletus siitä, että elämällä on tarkoitus, perustuu uskovaisten suggestioon siitä, että sellainen on pakko olla. Ja siksi tarvitset uskoa.
Mun elämän tarkoitus on tehdä mun elämästä tarkoituksellinen. Ei enempää eikä vähempää. - Ensinnäkin, "Moduuleille" on jo nimi: hermosolut, neuronit. Tieto kulkee synapsien yli hermosoluissa. Tunteen muodostumiseen vaikuttaa mm. mantelitumake, jossa on tunnevivahteita. Tunteista on toki monia eri teorioita, kuten James-Langen teoria, että ne koostuu vain fysiologisista reaktiosta, Schahterin teoria, että ne koostuu fyysisten reaktioiden ja ympäristön tulkinnasta, Lazaruksen teoria, että joka tilanteessa koetaan joko uhka tai haaste, ja niiden ratkaisuun vaikuttaa skeemat ja maailmankuvat, sekä LeDouxin ajatus, että jokaiselle tunteelle on erilainen hermostollinen pohja.
Lisäksi Freud ajatteli, että ne on vain viettejä.
Turhaa siis sotkea ihmeellisiä termejä ja muuta sontaa, kun niille on jo olemassa hyvinkin järkeviä ja tieteellisesti todennettuja vastineita.
Muutenkin koko juttu oli aikalailla tarpeeton, kun meillä kerran on neuropsykologia. - Uskonto ei herätä mitään turhaa. Sitä ei tarvitse, jos ei siis todella _tarvitse_. Toiset käy psykiatrilla, toiset kellahtaa polvilleen.
Periaatteessa siis sama, miten sitä pahaa oloa purkaa. - Miten nämä lahjat ilmenevät? Näetkö silloin tällöin Jumalan tai enkeleitä? Kuuletko ääniä? Puhutko kielillä?
Kaikki oireet viittaavaat vakaviin häiriöihin. Suosittelen epilepsiatutkimuksia, sillä tuollaiset voivat vaarantaa muitakin, jos saat kohtauksen vaikka autossa, tai muutenkin olla epämiellyttävää, jos saat afasiamaisia kohtauksia, joissa tuotat vain siansaksaa. - Onko tämä nyt näitä illan kevennyksiä? En keksi muuta järkevää syytä erotella uskovien ja ateistien kirosanoja. Typerää ajanhaaskausta :(
- Panteismihan on niinq tosi uus juttu niinq daah.
- Vain ihmistä, joka kykekee suoltamaan moista roskaa.
- Mistä teitä sikiää? Luulisi nyt hemmetti sentään, että teillä on joku tolkku päässä. Mutta ei..ihan pokerina kehtaatte tulla, ja julistaa sellaisen ihmisen eläimeksi, joka ei satu uskomaan samaan satuun kuin sinä. Ei helvetti sentään sanon kyllä jo.
Mikä on sielu? Onko sielu ihmisen persoona? Tokihan minulla persoona ja identiteetti on. Persoonani asuu
aivojen otsalohkossa, jonka vaurio muuttaa käytöstäni ja toimintaani. Kuuluisin esimerkki on Phineas Cage, joka eli ja kuoli 1800-luvulla. Katsokaa googlella.
Onko sielu eettisyys ja moraali? Onko sielu kyky ajatella ja tuntea? Asuuko se mantelitumakkeessa tai hypotalamuksessa? Tai sydämessä tai veressä? Miten olisi suu? Varpaat?
Minua raivostuttaa oppimattomat ääliöt, jotka osaavat vain oman ahtaan uskontonsa terminologian, mutta eivät osaa soveltaa sitä arkielämään. Jos en
usko termiin "sielu", minulla ei siis sellaista ole, ja olen eläin. Älykästä ja loogista päättelyä. - ..."Pyhyys käsitteenä on näinä aikoina vielä aika jännittävä: se assosioidaan johonkin, mikä on arkipäivän ulko- ja yläpuolella niinpä, lisäravisteluarvoa tulee ainakin siitä, että väittää arkipäiväistäkin pyhäksi...."
Et vastannut Paulan kysymykseen. Ja jos vastasit, ei se ainakaan perustellut uskonnollisen terminologian tarpellisuutta. - "
[Tämä hallinnan tarve yhdistettynä evolutinääriseen taipumukseen uskoa yliluonolliseen on se, jonka useimmat teiniuskovista määrittelevät "se tunne, että on pakko olla jotain suurempaa".]
--
kellä tuota tunnetta/epäilystä ei olisi ollut?"
Ööh, minulla? Uskon kyllä, että jos sellaisen haluaa kokea, niin kyllä varmasti kokee. Ja toisaalta uskon, että vaikka saiskin sellaisen kohtauksen, että näkee/kuulee harhoja , eikä usko jumalin, niin silloin sitä ei koe miksikään yliluonnolliseksi. - Höpsistä heijaa...edelleen, kyse on samasta asiasta. Uskovainen, siis standardiuskova, ei halua valtaa itselleen, vaan turvautuu ulkoiseen auktoriteettiin, sillä ei enää usko omaan kykyyn hallita elämäänsä, eli hän ulkoistaa ongelmansa. Oli sitten kyse Jumalasta tai tontuista.
- Eivät sulje toisiaan pois. Ja mitä tulee löyhempään moraaliin ja psykopatiaan ja niiden suhteeseen ateismiin, niin mitä siihen voi sanoa? Miksei ateisti voisi olla psykopaatti?
Mutta mielestäni uskovaisilla on viime kädessä löysempi moraali, ja ahtaampi maailmankuva. Ateismi ei kehota ketään tuomitsemaan homoutta.Raamattu sen sen sijaan tekee. - Henkisesti heikkoja on myös ateisteissa. Se ei tee ketään vahvaksi, ettei usko johonkin olentoon, johon toinen uskoo. Mutta jos uskoo siksi, että päässä naksuu tai siksi, että se vaan tuntuu hyvältä, niin sitten on heikko. Ja se ei ole kehäpäätelmä.
- Vaan rationalismi.
Ja niin, mielestäni uskonto on henkistä ja neurologista heikkoutta. Joko yhdessä tai erikseen, ja eri määrin.
Sitä voin perustella esimerkiksi sillä, että taipuvaisuudella masennukseen ja taipuvaisuudella uskovaisuuten on yhteys.