jmmikkonen
Tärkeitä asioita minulle ovat kristillinen usko, läheiset, ystävät, seurakunta, terveys, kirjat, musiikki, liikunta, ruoka, puhdas vesi ja luonto sekä rauha.
youtube.com/@juhamikkonen
juhamikkonen.blogspot.fi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia60 aloitusta · 833 kommenttia
- Krisse ei ole edes ehdolla.
https://svl.fi/vapaakirkon-hallitus-asettaa-tommi-karjalaisen-ja-tommi-koivusen-ehdolle-kirkkokunnanjohtajaksi/ - *jopa
- Tutkijat pitävät synoptisia evankeliumeja päälähteinä tutkittaessa historian Jeesusta. Niitä täydennetään mahdollisesti Johanneksen evankeliumilla ja joidenkin mukaan jop Tuomaan evankeliumilla.
Josefuksen ja Filonin merkitys evankeliumitutkimuksessa on enemmän historiallisten ja kulttuuristen taustojen ymmärtämisen kannalta.
Ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä mitä Josefus tarkalleenottaen kirjoitti Jeesuksesta. Myöhemmät kristityt lisäsivät omiaan Josefuksen teksteihin pyrkien saamaan Josefuksen näyttämään kristityltä.
Se on kuitenkin varmaa ja että Josefus kirjoitti jotakin Jeesuksesta ja että Josefus ei ollut kristitty. Tuo miksi hän ei kirjoittanut enemmän on hyvä kysymys. En osaa vastata siihen. - Tuo linkki ei toimi suoraan. Johtunee erikoismerkistä.
- Itsekin ajattelen noin Torinon kääriliinasta. Se on kuitenkin vain kuvituskuva.
Tässä lyhyesti sivuston ylläpitäjästä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tom_Holmén - Vaikka tältä sivustolta voi aloittaa, jos akateeminen Jeesus-tutkimus kiinnostaa.
https://historianjeesus.fi/ - En tiedä ketkä ovat ehdolla. Keskiviikkona 9.8. julkistetaan ehdokkaat.
Kristian on nöyrä ja viisas mies. Hänellä on diakonin sydän. Ei ole pyytänyt keneltäkään rahaa itselleen. On toki pyytänyt vapaakirkollisia tukemaan vapaakirkollista ViaDia-diakoniajärjestöä. - Aika outoa että aloittaja kyselee tällaisia ateisteilta. Ajatus kuolemanjälkeen jatkuvasta tietoisesta olemassaolosta kuuluu uskontoihin, ei ateismiin.
- Nyt reilun vuoden Jyväskylän vapaaseurakunnan jäsenenä voin todeta, että olen havainnut että ainoastaan yhdellä vanhemmalla herrasmiehellä on toisinaan tapana korottaa äänensä rukoillessa. Ymmärrän että sellainen voi tuntua ulkopuolisesta oudolta.
On hyvä kuitenkin muistaa että kyse on erilaisesta seurakuntakulttuurista. Joskus vuosikymmeniä sitten oli tavanomaisempaa että rukoillessa käytettiin suurempaa äänenvoimakkuutta. Silloin ei ollut välttämättä edes äänentoistoa, niin sen voi ymmärtää sitäkin vasten. - Kanssakristittynä kehottaisin aloittajaa välttämään tämänkaltaisia ulostuloja. Raamatun virheettömyys on kristinuskonkin piirissä kiistelty näkemys. Vaikka sellaiseen sattuisi itse uskomaankin, ei se ainakaan ole sellainen lähtökohta, josta ateistien kanssa kannattaisi aloittaa keskustelu (ellei halua tietoisesti herättää hilpeyttä).
Voisi olla parempi aloittaa vaikka teismin rationaalisista perusteista ja Jeesus Nasaretilaisen historiallisuudesta. Tällöinkin keskustelupalstalla olisi hyvä välttää saarnaamista ja parempi pyrkiä vaihtamaan ajatuksia. Olemme kristittyinä jo aivan tarpeeksi omituisia ilman sitäkin että "viuhahtelemme" uskontomme eksentrisimpine piirteineinemme. - Aloittajan olisi hyvä tiedostaa että luemme samaa pyhää kirjaa, mutta tulkitsemme sitä eri tavoin. Helluntailaisten lisäksi on paljon kristittyjä, jotka eivät ole sakramentalisteja (niin lapsikasteen kuin uskovien kasteenkin kannattajissa).
Oma tulokulmani asiaan on, että jos otetaan lähtökohdaksi Uuden testamentin tekstit, baptistisen kastenäkemyksen puolesta voidaan rakentaa argumentteja. Jos taas pidetään vanhan jakamattoman kirkon traditiota ohjeellisena (Uuden testamentin jälkeiset tekstit), sakramentalistisen kastenäkemyksen puolesta voidaan rakentaa argumentteja. - Kivikaudesta on vaikea sanoa paljoa koska meillä ei ole kirjallisia lähteitä. Ilmeisesti jonkinlaista uskonnollisuutta on ollut silloinkin. Tätä voi perustella mm. hautaamistavoilla. Jo silloin uskottiin ehkä henkiin kuten nykyaikaisissa kivikautisissa kulttuureissa (syrjäiset heimot).
Antiikissa uskottiin horoskooppeihin ja oli ennustelijoita (mm. Delfoin oraakkeli). Esim. kirkkoisä Aurelius Augustinus pohti silloin että mikäli horoskoopit pitäisivät paikkansa, identtisillä kaksosilla tulisi olla samanlainen kohtalo (mikä ei ole useinkaan niin). - Kivikaudesta on vaikea sanoa paljoa koska meillä ei ole kirjallisia lähteitä. Ilmeisesti jonkinlaista uskonnollisuutta on ollut silloinkin. Tätä voi perustella mm. hautaamistavoilla. Jo silloin uskottiin ehkä henkiin kuten nykyaikaisissa kivikautisissa kulttuureissa (syrjäiset heimot).
Antiikissa uskottiin horoskooppeihin ja oli ennustelijoita (mm. Delfoin oraakkeli). Esim. kirkkoisä Aurelius Augustinus pohti silloin että mikäli horoskoopit pitäisivät paikkansa, identtisillä kaksosilla tulisi olla samanlainen kohtalo (mikä ei ole useinkaan niin). - En usko horoskooppeihin. Enkä selvännäkijöihin/ennustelijoihin.
- Ongelmallisena sinänsä/itsessään. Ongelmia syntyy jos kalvinistista oppia julistaa ilman rakkautta ja ymmärrystä ihmisten todellisuudesta. Esim. Agricola instituutissa on viisaita kalvinisteja kuten Mikko Sivonen.
- Suomeenkin on rantautunut englanninkielisestä maailmasta "young, restless & reformed" liikkeen vaikutteet. En pidä kalvinistista raamatunopetusta ongelmallisena, vaikka olenkin arminiolainen. Meillä arminiolaisilla on paljon yhteistä kalvinistien kanssa vaikka erojakin toki on.
- Itse uskon siihen että Pyhän Hengen kaste tapahtuu uskoontulon yhteydessä. Tämä on yleinen kanta Vapaakirkossa, vaikka toki osalla vapaakirkollisista (myös osalla työntekijöistä) on helluntailiikkeen opetuksesta enemmän vaikutteita. Kirjoitin pienen kirjoituksen Pyhästä Hengestä Raamatussa. Linkkaan jos joku haluaa vilkaista.
https://eksegeesi.blogspot.com/2022/09/pyha-henki-raamatussa.html - Entä jos katsoisit/kuuntelisit maltillisempia kalvinisteja? Esim. hiljattain edesmennyt pastoriteologi Timothy (Tim) Keller opetti levollisemmin. Samoin myös jo edesmenneet R. C. Sproul ja J. I. (Jim) Packer.
- Jos ihminen ei usko edes Jumalan olemassaoloon eikä ymmärrä sellaista kagoriaa kuin synti, voi olla parempi lähteä vaikka siitä että on toista kohtaan ystävällinen. Ihminen on tärkeä kohdata ihmisenä. Kuunnella. Auttaa jos tarvitsee. Ja, jos toinen haluaa kuunnella, voi kertoa miksi itse uskoo Jumalaan ja Jeesukseen ja Raamattuun.
Olemme länsimaissa, myös Suomessa, lähetystilanteessa. Ei tämä ole kristitty maa. Harva suomalainen uskoo kristinuskoon, vaikka joitakin vaikutteita on yhä ja toki kristittyjäkin on vaikkakin vähemmistö. Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat kulttuurissamme hyvin yksityisiä asioita.
Seurakunnallisessa julistuksessa voi ottaa asiaan rakentavasti kantaa. Ja jos on luottamuksellinen suhde toiseen kristittyyn, ja oma elämä siinä kunnossa (tukki pois omasta silmästä ensin ennen kuin puuttuu roskaan toisen silmässä), voi ottaa puheeksi näitäkin herkkiä asioita ystävien kanssa. Jos ihmiset haluavat keskustella, voi kertoa kristillisestä avioliittokäsityksestä ja seksuaalietiikasta.
Raamatullisessa kielessä esiaviollinen seksi ei ole huorintekoa (aviorikos) vaan haureutta/siveettömyyttä. Sitä on myös pornon kuluttaminen. Sekulaari kulttuuri ei pidä seksuaalisuuden toteuttamista moraaliin kuuluvana asiana. Kristittyinä voimme olla ainakin muistuttamassa mm. siitä että pornon tuottamiseen ja prostituutioon liittyy usein ihmiskauppaa.
Kadotukseen tuomitseminen on hyvä jättää Jumalan asiaksi. Ja omavanhurskaus/ylpeys/itsekorostus/tekopyhyys on pahempaa syntiä kuin vaikka haureus. Pakkosyöttäminen ja tuputtaminen on evankeliumin vastaista. Jeesus ei sanonut että tehkää väkisin ihmisistä opetuslapsia. Kristuksen seuraaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. - Kalvinistinen kuva Jumalasta on ankara. Siinä korostuu Jumalan tuomio. Kaksinkertainen predestinaatio on aika hurja oppi. Sen Jumala on tarkoittanut toiset pelastukseen ja toiset kadotukseen. Eli että hän saa kunniaa siitä että osa luoduista kärsii helvetissä. Osan tarkotus ja tehtävä on tuoda Jumalalle kunniaa sillä että he kapinoivat Jumalaa vastaan ja Jumala rankaisee siitä. Itsekin näkisin että Raamatun kuva Jumalasta ei ole tällainen.
Lisäksi ajattelen että tähän liittyy looginen ongelma: Jumala on lopulta vastuussa ihmisten pahuudesta, sillä maailma on deterministinen. Kaikki tapahtuu Jumalan tahdosta. Vapaa tahto ei ole aidosti vapaa (libertaristinen). Ihmisen on pakko pelastua jos Jumala kutsuu koska sitä ei voi vastustaa. Ihmisen on pakko olla pelastumatta koska jos häntä ei olla valittu, ei ole mitään mitä hän voisi tehdä.
Toki kalvinistit itse lähtevät avaamaan tätä todennäköisesti aika eri tavoin, osa jyrkemmin, osa maltillisemmin. He ottavat tuekseen Raamatun kohtia ja pyrkivät vetoamaan traditioon sekä vetoamaan logiikkaan. Tai sanovat että ihminen ei voikaan ymmärtää (mikä on siinä mielessä totta että ymmärrämme aina vain osittain).