kalamos

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.
Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu
Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi
Blogi
https://kalamos.munblogi.com
Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:
"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"
Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:
"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"
Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"
Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.
Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.
- Raamattu on kristityille Pyhä Kirja.
Raamattu itse käyttää ilmaisuja
- Pyhät Kirjoitukset
- Jumalan Sana
Raamattu on Jumalan omasivu.
Hänen ilmoituksensa ihmiskunnalle.
Jumalan Sanassa
meille on tarjolla
iankaikkinen Elämä
Jeesuksessa Kristuksessa.
Ei ole ketään muuta,
joka olisi sovittanut
meidät syntiset ihmiset.
Ihmiset harjoittavat nykyään monenlaista
yrittäen saada itselleen
hyvänlaatuisen elämän
ja ehkä mielenrauhankin.
Mutta iankaikkinen elämä
on Jumalan armolahja.
Samoin vanhurskaus.
Ilman lahjan vastaanottamista
meillä ei voi olla kumpaakaan.
kaikista ponnisteluistamme huolimatta.
"Sillä ruumiillisesta harjoituksesta
on hyötyä vain vähään;
mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen,
koska sillä on elämän lupaus,
sekä nykyisen että tulevaisen."
Jumalisuuden salaisuus
on Jeesus Kristus, Jumalan Sana,
joka tuli lihaksi.
Ottamalla Hänet vastaan,
me saamme kaiken
Jumalan Valtakuntaa myöten
tässä ja nyt. - Klikkasin kohtaa, jossa käskettiin:
'Kommentoi avausta'
Minä en löydä avauksesta mitään,
mihin en voisi sanoa Aamen.
Jokainen virke vie ajatukseni
heti suoraan kohonkin
Jumalan Sanan kohtaan.
Ja niin minulla ei ollut
mitään kysyttävääkään.
Ja niin jäi kommentoimatta,
kun oli jo nukkumaan menon aika.
Kun sitten aamulla katsoin,
onko joku kommentoinut aloitusta,
järkytyin ja kaduin syvästi,
miksi en kommentoinut ensimmäisenä.
Olisinhan voinut kirjoittaa vaan
'Aamen'
vaikka yhtä monta kertaa,
kuin avauksessa oli virkkeitä. - Meidät siirretään hengellisen kuoleman tilasta Elämään
sinä hetkenä,
kun nostamme katseemme
Puuhun Ripustettuun
Jumalan ainosyntyiseen Poikaan, Jumalan Karitsaan,
joka kuoli syntiuhrina meidän edestämme.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14519544/miten-uudestisyntyminen-tapahtuu - Maan ikää en löydä Raamatusta,
mutta kylläkin ilmoituksia
hyvin kaukaisista ajoista ja tapahtumista.
Mutta ihminen
ja ihmisen hallintaan
annettu luomakunta on
ollut olemassa vain 6000 vuotta. - Käännökset haparoivat,
mutta Jumalan Sana on horjumaton,
ja tämänkin esillä olleen jakeen osalta
tiedämme pilkulleen ja prikulleen,
mitä alkutekstissä on kirjoitettuna. - Tuosta Danielin kirjan tapahtumasta
on selvennys Ilmestyskirjassa.
Israel-vaimo viedään erämaahan
tuoksi ajaksi
(aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa).
Viimeiset 3,5 vuotta Danielin kansalle
luvatusta 70 vuosiviikosta
on päätös Israelin kansan ahdistukselle.
Osa tämän valitun kansan jäsenistä
selviää siis ahdistuksen läpi elossa.
Niitä päiviä jopa lyhennetään
näiden valittujen tähden.
Ja ahdistuksen aikana
Jeesuksen ja Jumalan Sanan tähden
surmansa saaneet
ja valitun kansan kaikki pyhät
siis niin Daniel kuin hänen kansansakin
saa kokea ruumiin ylösnousemisen.
Maan päällä alkaa Messiaan Valtakunta.
Ihmiskunnen seitsemäs millennium,
kun Jeesus tulee pyhiensä
eli taivaassa vihityn Vaimonsa kanssa
takaisin maan päälle
ja on hääjuhlan aika.
Daavid hallitsee maanpäällisessä
Jerusalemissa
ja seitsemän vuotta aiemmin
ylöstemmattu seurakunta
taivaallisessa Jerusalemissa,
joka tosin on laskeutunut lähelle
tätä nykyistä maata,
joka taas on palautunut
(horjunut/hoippunut)
takaisin alkuperäiselle kiertoradalleen.
Maa siis uudistetaan
Herran päivän tulemisen yhteydessä.
Mutta sen jälkeen
eli tuhat vuotta myöhemmin
koittaa Jumalan päivä,
jolloin nämä nykyiset katoavat,
ja Jumala luo uudet taivaat
ja uuden maan.
Ja siinä maassa ei enää
ole tulikivijärveä
eikä kuolema uhkaa.
Mutta jossain on tuo paikka,
joka on valmistettu perkeleelle
ja sen enkeleille.
Ja siellä tulee olemaan ihmisiäkin.
Mutta Uudessa Maassa
Jumala on kaikki kaikissa.
Ja Jumalan Maja laskeutuu
tuon Uuden maan päälle.
Ja sinne käydään kahdentoista
portin kautta,
mutta eivät kaikki asu tuossa
Jumalan Majassa,
vaan muualla Uudessa Maassa. - μήτηρ = äiti
mētēr
γυνή = nainen, vaimo
gynē
Useissa vanhoissa käsikirjoituksissa
on mukana tuo jälkimmäinen.
Esimerkiksi Textus Receptus,
jota pidän luotettavana,
sisältää vaimon.
Luukkaan tallennuksessa
tuo menee näin:
"Totisesti minä sanon teille:
ei ole ketään,
joka Jumalan valtakunnan tähden
on luopunut
talosta tai vaimosta
tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista,
ja joka ei saisi
monin verroin takaisin
tässä ajassa,
ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää"
(Luuk 18:29-30)
Siis jo tässä ajassa
tulisi menetys takaisin monin verroin.
Ja lisäksi tulevassa maailmassa
ikuinen elämä.
Mitä tuo sitten tarkoittaa.
Paavali puhuu esimerkiksi siitä,
että hän oli synnyttänyt
Galatian uskovat.
"Lapsukaiseni, jotka minun
jälleen täytyy kivulla synnyttää,
kunnes Kristus saa muodon teissä"
Vaimo taas on jotain sellaista,
joka tukee miestään eli on apu.
Jos mies on joutunut
kutsumuksensa tähden
kauas vaimostaan,
niin hän tarvitsee muita
ihmisiä auttamaan.
Jobin kohdalla
kaikki toteutui jo tässä ajassa.
Ei kuitenkaan sanota,
että olisi saanut toista vaimoa,
vaikka muuten kaiken kaksinkertaisesti. - Aamen!
Jeesus opetti jokaiselle päivälle
tarkoitetun rukouksen:
"ja anna meille
meidän syntimme anteeksi"
(Luuk 11:4) - Muistin todellakin väärin.
Tuossa ei ole subjunktiivia.
Mutta silti kirkkoraamattumme
suomennos on oikein.
Ei siis sanota,
että Jumala pelastaa kaikki.
Vaikka kirjaimellisesti kääntäen "kaikkien ihmisten
tahtoo pelastumista
ja tuntemiseen Totuuden tulemista"
Mutta kaikki eivät tule. - Olen käynyt läpi
Paavalin kirjettä Roomalaisille jae jakeelta.
Se on Jumalan Evankeliumi.
Armon evankeliumi.
Avaus löytyy täältä
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19497890/armon-evankeliumi---Jumalan-voima
Kustakin keskusteluketjussa
löytyy sitten linkki eteenpäin.
Ja uusista avauksista aina myös edeltävään avaukseen. - Unohdin kirjautumisen.
Eli viesti oli minulta. - No tässä lyhennelmä:
Jokaisen ihmisen nimi
on kirjoitettu Elämän kirjaan
jo ennen maailman perustamista.
Jumala ei ole tarkoittanut
yhtään ihmistä kadotukseen.
Jokainen on luotu Jumalan yhteyteen.
Ja siltä varalta,
että tapahtuu syntiinlankeemus,
oli jo ennen maailman perustamista
myös tehty suunnitelma
pulaan joutuneen ihmissuvun
pelastamisesta.
Jumala siis tahtoo,
että kaikki ihmiset pelastuisivat.
Ja sen tähden kaikki on valmiina
Jumalan puolelta.
Valitettavasti kaikki ihmiset
eivät halua tulla Jumalan yhteyteen. - Uudestisyntyneellä ihmisellä
ei ole
paha ja epäuskoinen sydän,
niinkuin on niillä,
joista Heprealaisille kirjoittava
heprealainen puhuu tuossa kohdassa.
Nyt on tärkeää ymmärtää se,
että olemme heprealaisille
kirjoitetun kirjeen äärellä.
Tuo kirje sisältää sellaista sanomaa,
jonka sisäistäminen
tällaiselle tavalliselle pakanauskovalle
kuin minä,
on oikeastaan mahdotonta.
Se aukeaa täydessä mitassaan
vain juutalaiselle.
Sama koskee Matteuksen evankeliumia.
Kumpikin edellyttää
Heprealaisen Raamatun
eli Vanhan Testamentin syvällistä tuntemusta.
Kirjeessä on ilmaisu:
ἐπισυναγωγή
episynagōgē
Ja tuo sana johtaa kyllä
juutalaisen mielen
synagoogakokoontumiseen.
Jolloin tuo tarkoittaisi sitä,
että heprealaisille kirjoittava
heprealainen kirjoittaja
kehotti olemaan jättämättä
synagogakokoontumista.
Alkuseurakunta
muodostui lähinnä juutalaisista,
joiden ei siis pitäisi jättää
perinteistä synagogakokoontumista,
vaikka Jeesukseen uskovat
kokoontuivat aina sen jälkeen
keskinäiseen yhteyteen.
Kun otamme huomioon sen jännitteen,
mikä tuossa heprealaiskirjeessä on
koskien juutalaisia kristittyjä,
niin pidän hyvin mahdollisena,
että siinä todellakin puhutaan
synagoogakokoontumisista.
Jos ei ollut vielä
erotettu synagoogasta,
niin ei silloin pitänyt
myöskään jättää sitä.
Mutta toisaalta synagoogasta
erottamistakaan ei pitänyt pelätä.
Ja siihen tekstin jatko tähtää.
Mistä tahallisesta synnistä puhutaan.
Tuo synti kirjataan kohta ulos näin:
"tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan"
Juutalaisen kristityn ei pitänyt jättää
synagoogakokoontumista,
mutta ei myöskään pelätä
synagoogasta erottamista.
Synagoogasta erottamisen
uhan tähden,
moni ei uskaltanut
julkisesti tunnustaa
uskoaan Jeesukseen.
Näin oli jo Jeesuksen päivinä.
"Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin
uskoivat häneen,
mutta fariseusten tähden
he eivät sitä tunnustaneet,
etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi."
Ja nyt joku heprealainen
kirjoittaa heprealaisille kristityille,
joista jotkut oli ehkä
jo erotettu synagoogasta.
Synagoogaan palaaminen
edellytti seremoniaa,
jossa juutalaisen
tuli kirota Jeesus
ja kuvaannollisesti
tallata jaloillaan maata
ilmaisten inhonsa Jeesusta kohtaan.
Ja nyt jos tämän teki,
niin se merkitsi sitä,
että he olivat tallanneet maahan
myös sen veren,
jossa heidät on sovitettu.
He ovat siis pitäneet
epäpyhänä eli saastaisena
Jeesusta ja Hänen vertaan
tuossa seremoniassa.
He siis käyttäytyvät
kuin Jeesus ei olisi Messias,
eikä Jeesuksen veri
olisi kertakaikkinen sovitusveri,
vaikka tietävät asian näin olevan,
eli ovat valistetuiksi tulleet
ja päässeet Totuuden tuntoon.
Ja kun he ovat näin perinpohjin
julkisesti kieltäneet Messiaansa
päästäkseen takaisin synagoogaan,
niin he ovat kieltäneet
ainoan Messiaansa
ja ainoan Sovitusuhrin. - Kun alttarilla olin polvillani
ihanan neitsyen vieressä,
ja minulta kysyttiin,
että tahdonko minä ....
ja minähän tahdoin.
Mutta se ei ratkaissut mitään.
Neitsyen sana ratkaisi.
Hänkin tahtoi ja saimme toisemme.
"ja kirjat avattiin;
ja avattiin toinen kirja,
joka on elämän kirja;
ja kuolleet tuomittiin
sen perusteella,
mitä kirjoihin oli kirjoitettu,
tekojensa mukaan.
---
Ja joka ei ollut
elämän kirjaan kirjoitettu,
se heitettiin tuliseen järveen."
(Ilm 20:12-15)
Kun (hengellisesti) kuolleet
tuomitaan,
niin Elämän kirja on auki
sen varmistamiseksi,
ettei kyseistä nimeä enää löydy
Elämän kirjasta,
vaan se on pyyhitty sieltä pois.
Muista kirjoista,
jotka tuossa hetkessä ovat
avattuna,
luetaan kuolleiden teot,
ja näiden tekojen mukaan
kuolleet tuomitaan.
Siis kunkin ihmisen osalta
on kirjoitettu tekojen kirja
sitä mukaa kuin ihminen
on tekoja tehnyt.
Ja sitten eräänä päivänä
(hengellisesti) kuolleet
seisovat Valtaistuimen edessä,
ja kirjat avataan.
Jokaisen ihmisen teot
on kirjattu omaan kirjaansa.
Noiden kirjojen
avaamisen jälkeen
avataan toinen kirja,
joka on vain yksi kirja
eli Elämän kirja.
Siinä on niiden ihmisten nimet,
joiden nimiä
ei ole sieltä pyyhitty pois.
Ennen kuolleiden tuomiota
tarkistetaan vielä
Elämän kirjasta,
että nimeä ei sieltä löydy.
Ja jos ei löydy,
niin sitten tuomitaan
tekojen mukaan.
Tuossa tuomion hetkessä tuomitaan
vain kuolleet,
ja ymmärrän tässä tarkoitettavan
nimenomaan hengellisesti kuolleita.
Kaikki ovat tuossa vaiheessa
toki jo kokeneet
ruumiillisen kuoleman
ja myös
ruumiin ylösnousemisen.
Mutta tuossa tuomiossa
tuomitaan vain kuolleet
tarkoittaen niitä,
joiden nimeä ei enää löydy
Elämän kirjasta.
Jokaisen ihmisen nimi
on kirjoitettu Elämän kirjaan
jo ennen maailman perustamista.
Jumala ei ole tarkoittanut
yhtään ihmistä kadotukseen.
Jokainen on luotu Jumalan yhteyteen.
Ja siltä varalta,
että tapahtuu syntiinlankeemus,
oli jo ennen maailman perustamista
myös tehty suunnitelma
pulaan joutuneen ihmissuvun
pelastamisesta.
Jumala siis tahtoo,
että kaikki ihmiset pelastuisivat.
Ja sen tähden kaikki on valmiina.
Valitettavasti kaikki ihmiset
eivät halua tulla Jumalan yhteyteen.
Ja tällaisia ihmisiä on
maan päällä erityisesti
lopun aikana.
"Peto, jonka sinä näit,
on ollut,
eikä sitä enää ole,
mutta se on nouseva syvyydestä
ja menevä kadotukseen;
ja ne maan päällä asuvaiset,
joiden nimet
eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan,
hamasta maailman perustamisesta"
(Ilm 17:8)
Tuon mukaan,
jos nimi löytyy Elämän kirjasta,
se on ollut siellä hamasta
maailman perustamisesta asti.
Mutta kuten jo alussa totesin,
se on kirjoitettu sinne
jo ennen maailman perustamista
samaan aikaan kun laadittiin
pelastussuunnitelma siltä varalta,
että ihminen lankeaa syntiin.
Uskovienkin keskuuteen
on iskostunut lausahduksia,
joita ei Raamatusta löydy.
Yksi tällainen on sanonta,
jonka mukaan tulin uskoon
ja synnyin uudesti ylhäältä
Jumalan lapseksi
ja nimeni kirjoitettiin
Elämän kirjaan.
Tällaista ei kuitenkaan
Raamatussa sanota.
Vaan nimemme on ollut
kirjoitettuna Elämän kirjassa
maailman perustamisesta asti.
Kun Jeesus oli lähettänyt
kuusi tusinaa miestä
kaksittain edellään
kaupunkeihin ja kyliin,
niin nämä eivät olleet vielä
syntyneet uudesti ylhäältä Hengestä.
Kun he palasivat Jeesuksen tykö
iloiten siitä,
että riivaajatkin
olivat heille alamaisia,
Jeesus sanoi:
"Älkää kuitenkaan siitä iloitko,
että henget ovat teille alamaiset,
vaan iloitkaa siitä,
että teidän nimenne
ovat kirjoitettuina taivaissa."
(Luuk 10:20)
Siis he eivät olleet
vielä uudestisyntyneet,
ja kuitenkin
heidän nimensä oli taivaissa.
Sama koskee kaikkia lapsia.
Sallikaa lasten tulla minun tyköni,
älkääkä estäkö heitä,
sillä sellaisten on
Jumalan valtakunta.
(Mark 10:14 STLK)
Ja samaan joukkoon kuului
tietenkin myös perustusina
eli Jeesuksen opetuslapset,
joista yksi ei koskaan
syntynyt uudesti
ylhäältä Hengestä.
Mutta kaikkien ihmisten nimi
on jo maailman perustamisesta asti
kirjoitettuna Elämän kirjaan.
Löydämme Ilmestyskirjan osiosta
'Mikä nyt on'
moniakin seurakuntia,
joiden joukossa on ihmisiä,
jotka eivät ole Jeesuksen omia.
Ja joidenkin kohdalla
ei ovi koskaan aukea.
Silloin nimi pyyhitään lopulta pois
Elämän kirjasta.
Mutta me,
jotka olemme
avanneet sydämemme oven
Jeesukselle
olemme enemmän kuin voittajia.
"Joka voittaa,
se näin puetaan valkeihin vaatteisiin,
enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä
elämän kirjasta,
ja minä olen tunnustava hänen nimensä
Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä.
(Ilm 3:5)
Jeesukseen uskovat
ovat jo nyt siirretyt
kuolemasta elämään.
eivätkä he joudu tuomittavaksi.
"Totisesti,
totisesti minä sanon teille:
joka kuulee minun sanani
ja uskoo häneen,
joka on minut lähettänyt,
sillä on iankaikkinen elämä,
eikä hän joudu tuomittavaksi,
vaan on siirtynyt
kuolemasta elämään."
(Joh 5:24)
Sen sijaan me joudumme/pääsemme
jo yli tuhat vuotta
ennen tuota viimeistä tuomiota
Kristuksen palkintotuomioistuimen eteen.
Mutta kadotustuomio
ei Kristuksen omia kohtaa. - Kun Poika jätti taivaan kirkkauden,
niin Isän poveen jäi
Pojan muotoinen kolo.
Tuon ei pitäisi olla uskovalle
millään tavoin naurettava asia.
Sen pitäisi murtaa
jokainen ihminen kyyneliin.
"Sillä niin on Jumala
maailmaa rakastanut,
että hän antoi
ainokaisen Poikansa"
(Joh 3:16)
Suurin ja läheisin yhteys on
Isän ja Pojan välillä.
"Minä ja Isä olemme yhtä."
(Joh 10:30)
Isän Rakkaus Poikaansa
korostuu koko ajan.
"Tämä on minun rakas Poikani,
johon minä olen mielistynyt"
(Matt 3:17)
Minun sydämeni murtui kokonaan,
kun minun aikanaan täytyi viedä
rakas ja uskollisista uskollisin
koirani vanhana ja sairaana lopetettavaksi.
Minä itkin ja itkin päivästä toiseen
ja koirani ihmetteli, mikä minulla on.
Kuinka suuri onkaan ollut
Isän tuska, kun Hän joutui
meidän syntisten tähden
lähettämän poikansa kuolemaan.
Mutta niin paljon
Hän rakasti maailmaa, että
"antoi Ainokaisen Poikansa"
tuomittavaksi kuolemaan
ja ristiinnaulittavaksi.
Rakkaus asuu sydämessä.
"Rakasta kaikesta sydämestäsi"
on enemmän kuin
"Rakasta niinkuin itseäsi".
Isä joutui "hylkäämään" Poikansa,
jotta voisi pelastaa meidät.
Ja kolme päivää
ja kolme yötä Poika oli
"maan povessa"
eli kirjaimellisesti kääntäen
"maan sydämessä".
Mutta sitten Isä
Herätti Poikansa ruumiin,
joka kirkastettuna
nousi ylös maan sydämestä.
Ja 40 päivää myöhemmin
Poika nousi ylös taivaaseen
ja asettui jälleen omalle paikalle
Isän sydämelle
eli Isän rinnalle/povelle. - Raamattu eli Pyhät Kirjoitukset
ovat kokonaan
alusta loppuun saakka
kirjain kirjaimelta
Jumalan ilmoitus ihmiskunnalle ...
"julistamaan Jumalan evankeliumia,
jonka Jumala on edeltä luvannut
profeettainsa kautta
pyhissä kirjoituksissa,
hänen Pojastansa"
(Room 1:1-2) - Eli Paavali ja Jeesus valehtelivat
ja heprealaisille kirjoittava
sanoi uudestisyntyneiksi niitä,
joilla on epäuskoinen ja paha sydän.
Ei kai sentään! - Et ole suoraan vastannut,
mutta kaikesta päätellen
Sinä et siis kuulu joukkoon:
"joka on päässyt hänen lepoonsa,
on saanut levon teoistaan"
(Hepr 4:10) - Vuodelta 2012 oleva keskustelu,
joka on ajautunut tuohon teemaan,
löytyy täältä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/10849020/sen-joka-ei-synnistä-tiennyt-hän-meidän-tähtemme-teki-synniksi - Ei tärvellä Tomumajan aloitusta.
Anna linkki viestiini,
johon viittaat ja keskustellaan
asiasta kyseisessä viestiketjussa.