kalamos

Raamattu on Jumalan omasivu,
Hänen ilmoituksenssa ihmislapsille.
Keskustelufoorumi
https://kalamos.foorumi.eu
Kotisivu
https://kalamos.webnode.fi
Blogi
https://kalamos.munblogi.com
Kάλαμος on Uuden Testamentin kreikkaa ja tarkoittaa ruokoa.
Jeesus kysyi Johannes Kastajaan liittyen:
"Mitä te lähditte erämaahan katselemaan?
Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?"
Kάλαμος tarkoittaa ruokoa myös kynänä.
Johannes tervehtii kirjeensä vastaanottajaa näin:
"Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle,
mutta en tahdo kirjoittaa sinulle
musteella ja ruo'olla"
Lainaten Vanhan Testamentin Messias-ennustusta Jeesus sanoi:
"Särjettyä ruokoa hän ei muserra,
ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta"
Kάλαμος on tässä kuva ruokopillistä.
Lampaita paimentavat käyttivät sellaista
vaikkapa lampaita koolle kutsuessaan.
Jos ruokopilli särkyi,
niin se ei enää antanut selvää ääntä,
vaan korkeintaan rätisi inhottavasti.
Ja silloin se tietenkin heitettiin pois,
ja tehtiin uusi pilli.
Ruokoahan on paljon.
Mutta Jeesus on Hyvä Paimen,
joka ei heitä pois särkynyttäkään ruokoa.
Kun kirjoitan tälläkin foorumilla jotakin,
niin toivon,
että saisit jotain selvää
kynän eli ruo'on jäljestä.
Ja toivon,
että vaikka pillin ääni
varmaan on säröinen,
sen takana kuitenkin olisi
Hänen puhalluksensa.
- Ei vaan työn tekemistä
levosta käsin.
Raamatun viimeinen luku
alkaa sillä,
mikä olisi voinut olla totta
alusta asti.
"Ja hän näytti minulle
elämän veden virran,
joka kirkkaana kuin kristalli
juoksi
Jumalan ja Karitsan
valtaistuimesta.
Keskellä sen katua
ja virran molemmilla puolilla
oli elämän puu,
joka kantoi kahdettoista hedelmät,
antaen joka kuukausi hedelmänsä,
ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.
Eikä mitään kirousta ole enää oleva.
Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin
on siellä oleva,
ja hänen palvelijansa palvelevat häntä
ja näkevät hänen kasvonsa,
ja hänen nimensä on heidän otsissansa.
Eikä yötä ole enää oleva,
eivätkä he tarvitse lampun
valoa eikä auringon valoa,
sillä Herra Jumala on valaiseva heitä,
ja he hallitsevat
aina ja iankaikkisesti."
(Ilm 22:1-5) - Erittäin hyvä avaus.
Kiitos siitä.
Valitettavasti en osaa
vastata lyhyesti ja nasevasti,
ja niin tein ihan oman avauksen
Sapattiin liittyen.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19568512/sapatti-tarkoittaa-lepoa
Tärkeä lähtökohta on jo
Raamatun peruskertomus.
Ihminen luotiin sapatinlepoon
viljelemään ja varjelemaan
Jumalan puutarhaa.
Tuo sapatinlepo ei olisi
koskaan päättynyt,
jos ... - Ikuinen elämä sapatin levossa
on jo totta tässä ja nyt,
kun synnymme uudesti ylhäältä Hengestä
Jumalan lapseksi.
Mennään vielä enemmän juurille,
jotta ymmärtäisimme sapatin levon.
Sapatin lepoon johti kuuden päivän
pituinen prosessi.
ENSIMMÄINEN PÄIVÄ
Kun siirrymme
ennen ensimmäistä päivää
vallinneesta sekasorrosta ja kaaoksesta
Ensimmäiseen päivään,
niin ulkonaisesti
ei mitään muutosta varsinaisesti näy
eikä myöskään tapahdu.
Ainoa asia on se,
että Valkeus on tullut
tuon kaiken kauheuden keskelle.
Sydämemme on tullut valaistuksi.
Ja huomaamme kontrastin
Valkeuden ja pimeyden välillä.
Tiedämme olevamme nyt
Päivän lapsia
emmekä enää yön lapsia.
Olemme avanneet oven Valkeudelle,
ja tiedämme nyt kuuluvamme Jumalalle.
Olemme oikeudellisesti tulleet
Jumalan lapsiksi.
Pelastaja on astunut katastrofipaikalle.
Se merkitsee ja tietää jo sitä,
että me olemme pelastetut.
Mutta Pelastajalla riittää töitä
meidän kanssamme siihen asti,
että viimeinenkin kyynel
on pyyhitty silmistämme.
Ja se tapahtuu vasta
seitsemännen päivän
eli seitsemännen millenniumin jälkeen.
TOINEN PÄIVÄ
Toisena päivänä huomaamme,
että koko taivas on tullut vahvuudeksemme.
On vesiä ja vesiä.
KOLMAS PÄIVÄ
Kolmantena päivänä
Pelastaja siirtää vesimassoja,
jotka ovat taivaan vahvuuden alla,
yhteen paikkaan.
Nyt meissä on tullut esiin
jotain silmin nähtävää uutta:
vesimassoista vapaata kuivaa maata.
Se on Jumalan maata.
Ja siihen Jumala kylvää Sanaansa.
Ja kohta huomaamme
jotain ihan uutta itsessämme.
Sydämemme alkaa viheriöidä.
Sana alkaa elää meissä.
Kohta kasvamme jopa isoja puita.
Usko kasvaa ja uskon kautta ymmärrämme
Jumalan Sanaa.
Me elämme siitä Sanasta,
joka kasvaa monenlaista hedelmää.
NELJÄS PÄIVÄ
Neljäntenä päivänä
kauksi kadonnut aurinko tulee
lämmittämään sydämemme maaperää.
Jumalan Rakkaus täyttää meidät
ja me tulemme osaksi tuota Rakkautta
ja levitämme valoa pimeään maailmaan.
VIIDES PÄIVÄ
Viidentenä päivänä
näemme ympärillämme
Uuden Elämän ihmeen:
Vesissä vilisevät elävät olennot
ja taivaalla lentävät siivekkäät.
Elämän Valkeus
on täyttänyt niin syvät vedet
kuin korkean taivaankin.
KUUDES PÄIVÄ
Kuudentena päivänä huomaamme
kaikenlaisia maan päällä eläviä olentoja.
Ja lopulta huomaamme,
että meidät on asetettu suureen
vastuuseen Jumalan luomakunnasta.
Meidän tehtävämme on
viljellä ja varjella.
SEITSEMÄS PÄIVÄ
Kaiken piti tapahtua levosta käsin
seitsemännen päivän siunauksessa.
Tuo sapatin lepo katkesi siten kuin
edellisessä viestissäni kerroin.
Mutta neljä päivää
eli neljä millenniumia myöhemmin
meille tuli taas tarjolle sapatti eli...
LEPO KRISTUKSESSA
Jeesus naulittiin ristille ja kuoli
viikon nelnäntenä päivänä.
Viidennen, kuudennen ja seitsemännen
Hänen ruumiinsa oli maan povessa.
Mutta seitsemännen ja kahdeksannen
eli seitsemännen ja viikon ensimmäisen
päivän taitekohdassa
Jumala herätti Hänen ruumiinsa.
Tähän Jeesuksen ylösnousemuselämään
meidätkin upotetaan,
kun synnymme Hengestä Jumalan lapsiksi,
ja olemme Kristuksessa.
Eli nyt me olemme koko ajan
sisällä siinä Jumalan Temppelissä,
joka on Jeesus Kristus.
Me olemme vieläpä osa tuota Temppeliä
itse kukin yhtenä elävänä kivenä.
Se temppeli,
joka oli käsin rakennettu,
on historiaa.
Jeesus rakensi kolmessa päivässä
uuden, joka ei ole käsin tehty.
Me olemme koko ajan sisällä tuossa
temppelissä ja vietämme juhlaa.
Jeesus ja me Hänen ruumiinsa jäseninä
elämme jo kahdeksatta päivää
uusina luomuksina.
Me elämme koko ajan
siinä todellisuudessa,
josta sanotaan näin:
"Jokainen hyvä anti
ja jokainen täydellinen lahja
tulee ylhäältä,
valkeuksien Isältä,
jonka tykönä ei ole muutosta,
ei vaihteen varjoa."
(Jaak 1:17)
Tämä merkitsee siis sitä,
että me todellakin
istumme koko ajan taivaallisissa.
"on tehnyt meidät,
jotka olimme kuolleet rikoksiimme,
eläviksi Kristuksen kanssa
- armosta te olette pelastetut -
ja yhdessä hänen kanssaan
herättänyt ja yhdessä
hänen kanssaan asettanut meidät
taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa"
(Ef 2:5-6)
Meillä on siis uudestisyntyneinä
koko ajan aito ja alkuperäinen
Sapatinlepo, johon ihminen luotiin.
Näin siis uudessa liitossa
ja tässä nykyisessä armotalouskaudessa.
Mutta samalla taustalla pyörii
Vanhan Liiton säädökset koskien Israelia.
Ja niin on hyvin ymmärrettävä
Paavalin toteamus:
Toinen pitää
yhden päivän toista parempana,
toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä;
kukin olkoon omassa mielessään
täysin varma.
Joka valikoi päiviä,
se valikoi Herran tähden;
ja joka syö, se syö Herran tähden,
sillä hän kiittää Jumalaa;
ja joka ei syö,
se on Herran tähden syömättä
ja kiittää Jumalaa."
(Room 14:5-6)
Me olemme
Kristuksen Ruumiin jäseniä,
ja me toimimme
Hänen eli Pään ohjaamina.
Jeesus järkytti jatkuvasti
uskonnollisia ihmisiä sillä,
mitä teki sapattina.
"Minun Isäni tekee yhäti työtä,
ja minä myös teen työtä".
(Joh 5:17)
Ihmisen tehtävänä on
viljellä ja varjella
Jumalan luomakuntaa.
Ja sitä teemme ikuisesti.
Alkuperäisessä Sapatin levossa. - Olemme nyt
vedenpaisumuksen jälkimainingeissa.
Maa oli ollut kauttaaltaan
veden peitossa jo toistamiseen.
Ensimmäisen katastrofin jälkeen
Jumala teki kaiken uudeksi
kuudessa päivässä.
Maa sai uuden Valtiaan - Ihmisen.
Aadam kuitenkin rikkoi käskysanaa,
joka hänelle oli annettu. Aadam
ja Aadamin haltuun annettu Maa
joutui synnin ja kuoleman valtaan.
Jumala antoi lupauksen Pelastajasta.
Viimeinen Aadam tulisi korjaamaan
Ensimmäisen Aadamin rikkomuksen.
Paholainen onnistui kuitenkin
valloittamaan maan asukkaat
hyvin konkreettisesti.
Paholaisen valtaan antautuneet enkelit
yhtyivät ihmisten tyttäriin.
Ihmissuvusta oli tulossa
kokonaisuudessaan paholaisen siementä.
Luvattu Vaimon siemen
ei voisi koskaan
tulla maailmaan
pelastamaan luomakuntaa.
Pahan hedelmä näkyi kaikkialla.
Maa tuli täyteen väkivaltaa.
Jumalan oli pakko hävittää
paholaisen siemen maan päältä.
Nooa oli vielä hurskas.
Hän rakensi Jumalan käskystä
Pelastuksen arkin, joka pelasti
sekä ihmisen
että maan päällä eläneet eläinlajit.
Vedenpaisumus tuli ja hävitti
paholaisen valtaan joutuneen
pahaakin pahemman elämän.
Ensimmäinen katarstrofi oli
Aamuruskon pojan (Luciferin) lankeemus.
Toinen oli Aadamin lankeemus.
Kolmas oli Kainin tekemä veljesmurha.
Neljäs oli Luciferin enkelien
sekaantuminen eläviin olentoihin.
Kaiken tämän pahan takana oli
Luciferina tunnettu Aamuruskon poika,
joka oli ylpistynyt ihanuudestaan.
Ja niin hänestä tuli
kauhein olento kaikista,
joka vihaa kaikkea kaunista ja ihanaa.
Nyt tuon pahan valloitus oli katkaistu.
Vedenpaisumus oli ohi.
Ihmiskunta
yhden perhekunnan voimin
jatkaisi lisääntymistään.
Samoin eläinkunnan edustajat
kukin lajinsa mukaan.
Ja jossain vaiheessa
maailmaan syntyisi
Jumalan lupaama Vaimon siemen,
Viimeinen Aadam,
joka murskaisi käärmeen pään
eli paholaisen vallan.
Tähän Pelastajaan
eli Jumalan Karitsaan
ihminen laittoi turvansa jo etukäteen.
Jo ensimmäinen ihmispari
sai jäädä eloon
Aadamin lankeemuksesta huolimatta,
kun Jumala teurasti eläimen,
jonka nahasta tehdyillä vaatteilla
Jumala peitti synnin seuraukset
eli Aadamin ja Eevan alastomuuden.
Samoin tuohon lupaukseen
turvautui Aabel
tuomalla lammaslaumansa esikoisesta
soveliaan uhrin.
Kain sen sijaan toimi toisin.
Tämä johti hirvittävään
väkivallan tekoon.
Kain surmasi veljensä.
Aikanaan Seet syntyi Aabelin sijaan.
Aadamin suku ja Jumalan lupaus Pelastajasta
pysyi näin voimassa.
Nyt koko ihmiskunta
yhtä perhettä lukuunottamatta
oli väkivaltaisena
pyyhitty pois maan päältä.
Ja Nooa kaiken jälkeen
ymmärtää tilanteen.
Lupaus Pelastajasta on edelleen voimassa.
Koko luomakunta on tuleva pelastetuksi.
Nooa ymmärtäen asian
osoitti uskonsa
jo Aadamille annettuun lupaukseen
Jumalan Karitsasta,
uhraamalla Aabelin lailla soveliaan uhrin.
"Ja Nooa rakensi alttarin Herralle
ja otti kaikkia puhtaita karjaeläimiä
ja kaikkia puhtaita lintuja
ja uhrasi polttouhreja alttarilla."
(Gen 8:20)
Nooa ymmärsi, että aikanaan
Vaimon siemen on syntyvä.
"Ja Jumala siunasi Nooan
ja hänen poikansa
ja sanoi heille:
'Olkaa hedelmälliset
ja lisääntykää
ja täyttäkää maa'."
(Gen 9:1)
Nooan usko Jumalaan
ja Jumalan antamaan lupaukseen
Vaimon siemenestä,
joka on murskaava paholaisen vallan,
mahdollisti uuden alun ihmiskunnalle.
Aadam ei ollut uskonut Jumalaan
vaan teki käärmeen kehotuksen mukaisesti.
Mutta nyt vedenpaisumuksen jälkeen
Nooan usko Jumalaan mahdollisti sen,
että Jumala saattoi solmia liiton
Nooan ja hänen jälkeläistensä kanssa
ja myös kaikkien eläinten kanssa!
Nooan tähden,
koko maailma tulisi pelastumaan.
Pelastus olisi Jumalan Karitsa,
johon kaikki eläinuhrit viittasivat.
Nyt tämä asia oli sinetöity.
Syntyi liitto,
jossa asiaa vahvistaa se,
että me joudumme
nykyisissä vedenpaisumuksen
jälkeisessä tilanteessa
syömään myös lihaa.
Viheriäiset ruohot ja hedelmät
eivät riitä.
Ja niin kuin alusta asti oli
otettu Jumalan lupaus vastaan
uhraamalla eläimiä,
niin nyt eläimiä myös syötiin.
Tämä osoitti,
että Pelastus edellyttää
Jumalan Karitsan tulemista
sisäisesti meihin
synnin sovituksena.
Jumala antaa ohjeet
eläimen teurastamisesta
kivuttomasti siten,
että ensin vuodatetaan veri.
Ja jatkaa sitten aloituksessa
lainatulla kohdalla,
tuoden esiin sen,
että missään tapauksessa
ihminen ei saa vuodattaa
ihmisen verta.
Siis ihmissyönti ei ole sallittua.
Sen jumala kieltää ankarasti.
Jumalan Poika teurastettiin.
Ja Hänen lihansa me syömme,
ja Hänen verensä juomme.
Ja niin meillä on ikuinen elämä
Jeesuksessa Kristuksessa. - Kirjaimellisesti kääntäen:
"vartovina/odottavina
ja
kiirehtivinä/jouduttavina"
"expecting
and
hastening"
σπεύδοντας
speudontas
kiirehtien/jouduttaen
σπεύδω
speudō
kiirehtää/jouduttaa
Pietarin lisäksi sanaa
käyttää vain Luukas.
"Ja he menivät kiiruhtaen
ja löysivät
Marian ja Joosefin ja lapsen,
joka makasi seimessä."
(Luuk 2:16)
"Sakkeus,
tule kiiruusti alas.
Ja hän
tuli kiiruusti alas
ja otti hänet iloiten vastaan.
(Luuk 19:5-6)
"Sillä Paavali oli päättänyt
purjehtia Efeson ohitse,
ettei häneltä kuluisi aikaa Aasiassa;
sillä hän kiiruhti joutuakseen,
jos suinkin mahdollista,
helluntaiksi Jerusalemiin.
(Ap.t 20:16)
"Kiirehdi,
ja lähden nopeasti Jerusalemista,
sillä he eivät ota vastaan
sinun todistustasi minusta."
(Ap.t 22:18)
Me kiiruhdamme/joudutamme
Jumalan päivän tulemista.
Siitä asti, kun Jeesus
nousi ylös taivaaseen,
on pitänyt kiirutta.
Meillä on tehtävä,
jonka suorittamiseen
tarvitsemme Pyhän Hengen.
"'kun Pyhä Henki tulee teihin,
niin te saatte voiman,
ja te tulette olemaan
minun todistajani
sekä Jerusalemissa
että koko Juudeassa
ja Samariassa
ja aina maan ääriin saakka'.
Kun hän oli tämän sanonut,
kohotettiin hänet ylös
heidän nähtensä,
ja pilvi vei hänet pois
heidän näkyvistään."
(Ap.t 1:8-9)
Ja kun opetuslapset
vielä seisoivat ja tuijottivat taivaalle,
tuli kaksi enkeliä kiirehtimään heitä.
Ja opetuslapset pysyivät
rukouksessa odottaen
Jeesuksen lupaamaa Voimaa.
Ja kun Pyhä Henki tuli,
niin heti alkoi
Jeesuksen antaman tehtävän täyttäminen.
Ensimmäisen herätyskokouksen
tulos oli kolmetuhatta uskoontullutta.
Mutta Jeesus oli antanut tehtäväksi
viedä Sana kaikkeen maailmaan.
Nyt on kiire. - Kun Jumala saa vuodattaa
Rakkautensa meihin,
niin me voimme täyttää kaiken lain.
"kaikki laki on täytetty
yhdessä käskysanassa,
tässä:
'Rakasta lähimmäistäsi
niinkuin itseäsi'." - Raamatussa ei ole ollenkaan
Sanaa seksi. - Sulhasen ja Morsiamen
välinen suhde
oli edennyt tilanteeseen,
jossa mikään ei saanut
häiritä tuota Rakkautta.
Mutta tuonkin yhteyden jälkeen
elämä jatkuu arjen kuvioissa.
Rakkauden puutarha ja viinimaja
ovat vaihtuneet velvollisuuksiin.
Sulhanen on mennyt jonnekin.
Morsian odottaa sulhastaan.
Talvi on koetellut kaikkea.
Mutta nyt vihdoin Morsian
taas kuulee ja näkee Sulhasensa.
Ja Morsian huudahtaa ilmoille ilonsa.
"Kuule!
Rakkaani tulee!
Katso,
tuolla hän tulee hyppien vuorilla,
kiitäen kukkuloilla.
Rakkaani on gasellin kaltainen
tai nuoren peuran.
Katso,
tuolla hän seisoo
seinämme takana,
katsellen ikkunasta sisään,
kurkistellen ristikoista."
(KV 2:8-9)
Kohtaaminen tapahtuu.
On aika taas Rakkaudelle.
Sulhanen kutsuu Morsiamensa
kanssaan nyt keväiseen puutarhaan.
"Rakkaani lausuu
ja sanoo minulle:
'Nouse, armaani,
sinä kaunoiseni,
ja tule.
Sillä katso,
talvi on väistynyt,
sateet ovat ohitse,
ovat menneet menojaan.
Kukkaset ovat puhjenneet maahan,
laulun aika on tullut,
ja metsäkyyhkysen ääni
kuuluu maassamme.
Viikunapuu tekee keväthedelmää,
viiniköynnökset ovat
kukassa ja tuoksuavat.
Nouse, armaani,
sinä kaunoiseni,
ja tule.
(KV 2:10-13)
Jostain syystä Morsian kuitenkin
pelkää ja piilottelee.
"Kyyhkyseni,
joka piilet kallionkoloissa,
vuorenpengermillä
anna minun nähdä kasvosi,
anna minun kuulla äänesi,
sillä suloinen on sinun äänesi
ja ihanat ovat sinun kasvosi."
(KV 2:14)
Viinitarha ei kuitenkaan ole
ihan siinä mallissa kuin silloin,
kun se sai todistaa
Sulhasen ja Morsiamen välistä
häiriötöntä Rakkautta.
Ketut turmelevat sitä.
Viinitarha vaatii varjelua.
"Ottakaamme ketut kiinni,
pienet ketut,
jotka viinitarhoja turmelevat,
sillä viinitarhamme ovat kukassa."
(KV 2:15)
Ja näin edessä oli
kovin toisenlainen päivä
kevään kukkaloistossa kuin viimeksi.
Ketut on otettu kiinni.
Morsian on saanut joka tapauksessa
kohdata Sulhasensa läheisesti.
Mutta taas on aika
lähtösuudelmalle ja vilkutuksille.
Sulhanen kiitää velvollisuuksiinsa.
"Rakkaani on minun, ja minä hänen
- hänen, joka paimentaa
liljojen keskellä.
Kunnes päivä viilenee
ja varjot pakenevat,
kiertele, rakkaani, kuin gaselli,
kuin nuori peura tuoksuisilla vuorilla."
(KV 2:16-17)
Mutta heti yövuoteella
valtava kaipuu valtaa Morsiamen.
Siirrymme kolmanteen näytökseen.
Missä onkaan Rakkaani.
Ja näitä yön hetkiä me elämme
juuri nyt.
Mutta nyt ... väliaika. - Minäkin olen käynyt läpi
useita kriittisiä leikkauksia.
Mutta on tilanteita,
joissa tarvitaan ihmettä.
Ja itse asiassa minäkin
olisin kuollut jo
toisen leikkauksen jälkeen,
jos Jumala ei olisi tehnyt ihmettä.
Mutta edellisessä viestissäni
viittasin muun muassa tianteeseen,
jossa potilas olisi luultavasti kuollut
kotonaan jo ennenkuin ambulanssi
olisi ehtinyt paikalle.
Mielessäni oli myös toinen tapaus,
jossa potilaan elämä
ei olisi voinut jatkua,
jos ihmettä ei olisi tapahtunut.
Minä en ollut tilannepaikalla
kummassakaan tapauksessa,
mutta kysymys on hyvin
läheisistä ihmisistä ja eläimistä.
Tiedän siis varmasti,
että aloituksen Raamattulainaus
on Jumalan Sanaa,
joka pitää paikkansa.
Mutta siinä puhutaan merkeistä.
Ei mistään huvittelusta. - "Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille
heidän rikkomuksiaan"
(2 Kor 5:19)
Ja niin meillä on jälleen
mahdollisuus valita Elämä
syömällä Elämän puusta.
Ja se tapahtuu siten kuin
tekstin jatko kertoo.
"ja hän uskoi meille
sovituksen sanan ..."
(2 Kor 5:19- ) - Ateriayhteys on takana
ja lähestytään puutarhan tuoksuja.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19561925/kuinka-ihana-ja-vehrea-(kv-116-17) - "Katso,
kaunis sinä olet,
rakkaani,
kuinka suloinen"
(KV 1:16)
Kaikki on loppujen lopuksi
Kristuksen suloisuutta.
Sulhasen ja Morsiamen
katseet ovat lukittuneet.
Kyyhkyläiset näkevät vain toisensa.
Minä olen Sinussa
ja Sinä olet minussa.
Olemme ateriayhteydessä.
Minä täytyn Sinun hedelmistäsi.
Siitä johtuu tuoksuni ja kaikki.
Siis Sinusta minussa.
Puutarhasi tuoksut
kulkevat minun mukanani
ja ovat osa minua.
Ja me saamme kokea
kaiken vihannan
ja puutarhan vehreyden
yhdessä toisissamme.
"kuinka suloinen,
kuinka vihanta on vuoteemme!"
(KV 1:16)
Rakkauden maailma ulottuu
puutarhasta eli paratiisista
myös sisätiloihin.
Sulhanen on jokaisen
kasvin ja puun
Elämän antaja.
Ja Sulhanen on itse
Jumalan Maja,
jossa me asumme.
Morsian jatkaa:
"Huoneittemme
seininä ovat setripuut,
kattonamme kypressit."
(KV 1:17)
Setripuu on punertava.
Se kasvaa ja kasvaa valtavaksi puuksi.
Sen elinikä on jopa 3000 vuotta.
Jeesus puhui kolmesta päivästä.
Samalla kolmesta millenniumista.
Me olemme Kristuksen Morsian.
Itse kukin yksi oksa Hänessä.
Meitä sanotaan myös pylväiksi
Jumalamme temppelissä.
Me olemme Jumalan puutarha
Hänen viljelysmaansa.
Me olemme Jumalan
rakennus tai huone.
Morsian huomioi myös
kypressin kattona.
Ikivihanta vihreä kuusipuu.
Ristinpuu johon Kristus on ripustettu,
on meidän elämämme.
Jeesuksen veri valuu
rosoista ristinpuuta pitkin maahan,
tekee tahtaan kuin maapihkan,
joka esti Nooan arkkia hukkumasta.
Jeesuksen sovintoveri
on ehdoton edellytys sille,
että me voimme olla
Hänen Morsiamensa.
Hänessä on ikuinen Elämä.
Ja se on jo alkanut meissä.
Ja lupaus kuuluu,
että me emme ikinä huku.
Ensimmäinen luku
Salomon KorkeaVeisua
Laulujen Laulua on tullut päätökseensä. - Kyllä on.
Esimerkiksi tuosta Raamattulainauksesi
viimeisestä kohdasta.
"he panevat kätensä sairasten päälle,
ja ne tulevat terveiksi."
Otsikkosi mainitsemaa uskoa
on tietenkin täytynyt olla
ainakin sen verran,
että on tehnyt Jeesuksen sanojen mukaan. - Morsiamen ja sulhasen keskustelu
johtaa ateriayhteyteen,
jossa huoneen täyttää
Voidellun tuoksu.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19560517/kristuksen-tuoksu-(kv-112-14) - "Kuninkaan istuessa pöydässään
tuoksui minun nardukseni kaiken aikaa."
(KV 1:12)
Nardusöljy on peräisin
narduskasvin juurakosta.
Sulhasen läsnäolo
on saanut Morsiamen tuoksumaan
mitä ihanimmalta.
Uuden Testamentin puolella
Markus tallentaa
vastaavan kuvauksen ateriayhteydestä.
"Ja kun hän oli Betaniassa,
pitalisen Simonin asunnossa,
tuli hänen aterialla ollessaan nainen,
mukanaan alabasteripullo
täynnä oikeata, kallista nardusvoidetta.
Hän rikkoi alabasteripullon
ja vuodatti voiteen hänen päähänsä."
Johannes rakkauden apostolina
on tallentanut sen tosiasian,
että koko huoneen on vallannut
narduksen tuoksu.
"Niin Maria otti naulan
oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta
ja voiteli Jeesuksen jalat
ja pyyhki ne hiuksillaan;
ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua."
Mutta Luukas on tallentanut jotain,
minkä erityisesti yhdistän
Morsiamen tuskailuun siitä,
että minä olen musta päivän paahtama.
"Niin eräs fariseuksista
pyysi häntä ruualle kanssaan;
ja hän meni fariseuksen
taloon ja asettui aterialle.
Ja katso,
siinä kaupungissa oli nainen,
joka eli syntisesti;
ja kun hän sai tietää,
että Jeesus oli aterialla
fariseuksen talossa,
toi hän alabasteripullon
täynnä hajuvoidetta
ja asettui hänen taakseen
hänen jalkojensa kohdalle,
itki ja rupesi kastelemaan
hänen jalkojansa kyynelillään
ja kuivasi ne päänsä hiuksilla
ja suuteli hänen jalkojaan
ja voiteli ne hajuvoiteella."
Takaisin Salomon saleihin.
Morsian kokee Sulhasen läsnäolon
eli Sulhasen voitteitten tuoksun
tarttuvan itseensä.
Nardus vaikuttaa
juuriaan myöten sen,
että musta ja päivän paahtama
onkin nyt sisintään myöten
täynnä tuoksua,
joka kumpuaa Sulhasen läsnäolosta.
Yhteys Sulhaseen tekee
Morsiamestakin tuoksun lähteen.
"Rakkaani on minulle mirhakimppu,
joka rintojeni välissä lepää."
(KV 1:13)
Narduksen tuoksu vei meidät
siihen hetkeen, joka johti sitten
Jeesuksen kuolemaan ja hautaamiseen.
Tätä edelsi valtava kärsimys
meidän syntiemme tähden.
Teräväpiikkisen
oksistoltaan orapihajapensasta
muistuttavan mirhapuun kuoresta
valmistettiin mirhaöljyä,
joka muuttuu ilman vaikutuksesta
punaruskeiksi jyviksi.
Tällainen jyväpussi oli
Morsiamen rintojen välissä.
Se, että Morsian ei enää ollut
musta vaan ihana,
perustui Kristuksen sovitustyöhön,
jota edelsi hirvittävä kärsimys
muun muassa pään alueella,
johon iskettiin ja syvälle
orjatappurakruunu,
jonka piikkien kohdilta
veripisarat helmeilivät ulos.
"Rakkaani on kooferkukka-terttu
Een-Gedin viinitarhoista."
(KV 1:14)
Morsian oli uudesta omasta
viinitarhastaan poiminut
ihanasti tuoksuvia kooferkukkia
ja piti niitä rinnassaan.
Kooferpensas on valtava
kolme metriä koskea pensas.
Koofer on heprean sana,
joka tarkoittaa
peittämistä eli sovittamista.
Ristinpuu tuo meille
ihan uuden elämän
Messiaassa Kristuksessa,
joka on meidän Sulhasemme,
ja joka kuolemallaan
on sovittanut meidät,
ja me olemme nyt kuin
puetut Kristukseen
ja olemme Hänen tuoksunsa. - Jatka lukemista.
Ehkä Sinulle vielä kirkastuu jotakin.
Tosin Sulhasen vastaus
Morsiamen kysymykseen
on paljon syvällisempi
kuin edellinen.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19559156/sulhasen-vastaus-paimennuspaikoista-(kv-19-11) - Morsian on kärsinyt helteessä
niin että on tullut mustaksi
päivän paahtamaksi.
Ei maailman tähden,
vaan äitinsä poikien tähden.
Veljet ovat kurittaneet sisartaan.
Kukin omalla viinitarhallaan.
Nyt vihdoin sisar on löytänyt
Rauhan Talon.
Shalom kaikuu sen seinistä
ja ovista ja ikkunoista.
Sen ilmapiiri on täynnä
Rauhaa ja Rakkautta.
Musta ja päivän paahtama Morsian
saa kuulla jatkuvasti
kaikkien suusta nimekseen:
"Sinä naisista kaunein"
Orjatytöstä on tullut
Sulhasen Morsian.
Ja Sulhanen henkäilee
jälleen suunsa suudelmia
Morsiamen poskille.
"Tammaani sinut vertaan"
Mutta kohta perään tulee
toinen suudelma ja kolmaskin.
Morsian ei vielä edes ymmärrä,
kuinka hän voisi olla tuollainen Tamma.
Mutta Sulhanen hyväilee
Morsiamensa eli Tammansa
päätä ja kaulaa.
"Ihanat ovat sinun
poskesi käätyinensä,
kaulasi helminauhoinensa."
(KV 1:10)
Morsian tuskin pysyy pystyssä,
kun näkee,
mitä kaunistusta
hänen päänsä alueelle ripustetaan.
Nyt Morsian ei pelkästään kuule sitä,
että hän on naisista kaunein.
Nyt se on hänelle käsinkosketeltavasti
ja silminnähtävästi totta.
Mutta Sulhanen lupaa vielä enemmän.
Ne ovat tarpeen Tammalle,
joka on Faaraon vaunuihin kytketty.
"Me teemme sinulle kultakäädyt
ynnä hopeasta niihin nastat."
(KV 1:11)
Tämän jälkeen Tamma
on valmis palvelutehtävää varten.
Enää ei Morsiamen tarvitse
yrittää ansaita mitään
veljien komennuksessa.
Hänen ei tarvitse raataa viinitarhassa,
tullakseen hyväksytyksi.
Hän on kytketty Faaraon vauhuihin,
ja tuntee päänsä alueella
koko ajan Hänen ohjastuksensa.
Enää eivät paimenet määrää
Morsiamen kulkua.
Morsian menee sinne,
missä Sulhanen haluaa
kohdata paimenensa
ja lampaansa ja karitsansa.
Morsiamella on
Faaraon Tamman kultakäädyt.
Morsian on koko ajan Sulhasen käsissä.
Tamma ei poikkea mihinkään
Faaraon ohjauksesta
vaikka se olisi vain kuiskaus,
jota kukaan muu ei kuule.
Näin Morsiamella on aina rauha.
Hänen päätään ja kaulaansa,
joka päätä kääntää,
suojaavat kultakäädyt ja helminauhat.
Eikä kukaan äidin pojista
enää uskalla grillata
Rauhan Ruhtinaan Morsianta.
Morsian on saanut vastauksen
kysymykseensä ja kaipaukseensa.
Mutta Sulhasen ja Morsiamen suhde
on toki muutakin kuin
telttapaikoilla paimentamista.
Sulhasen suun suudelmat jatkuvat. - Hesekielin kirjan tekstistä
käy selvästi ilmi,
että Googin hyökkäyksen jälkeen
elämä jatkuu tämän
nykyisen maan päällä,
joskin uudessa järjestyksessä,
jossa Israel on oleva pää
eikä enää häntä,
ja kaikki maan päällä elävät
Israelilaiset on palautettu
Jumalan maahan Israeliin.
Kysymyksessä on
tuhat vuotta kestävä
Messiaan Valtakunta.
Ihmiskunnan seitsemäs päivä.
Silloin paholainen on sidottuna,
ja niin kaikki on toisin,
kuten Jesaja on kuvannut.
Ei sotia.
Ja eläimetkään
eivät enää tapa,
vaan syövät ruohoa.
Käärme tosin kuollutta ruohoa
eli maan tomua.
Tämä kaikki alkaa siis siitä,
että Jeesus tulee
Isän Kotona vihityn
Morsiamensa kanssa
taivaasta takaisin
ja perustaa Israelille Valtakunnan.
Taivaallinen Jerusalem
on tuon tuhat vuotta
laskeutuneena lähelle
maanpäällistä Jerusalemia
sen yläpuolelle taivaan avaruuteen.
Seitsemän vuotta aiemmin
ylöstemmattu Kristuksen Morsian
asuu tuossa taivaallisessa
ja hallitsee Kristuksen kanssa sieltä käsin.
Maanpäällinen hallinto on
Israelin maassa
maanpäällisessä Jerusalemissa,
joka on silloin keskellä
yhtä ja ainoaa mannerta.
Tämä maa on palautettu
alkuperäiseen asemaansa
lähemmäksi aurinkoa.
Ja niin olosuhteet
ovat vastaavat kuin
ennen vedenpaisumusta.
Tuhannen vuoden kuluttua
paholainen päästetään vankeudestaan.
Se lähtee villitsemään
Googin rippeistä
tuhannen vuoden aikana
lisääntynyttä valtavaa joukkoa,
joka hyökkää suoraan
taivaan avaruudessa olevaa
taivaallista Jerusalemia vastaan.
Tuli taivaasta tuhoaa hyökkääjät.
Nykyinen taivas ja maa katoavat.
Kaikki ihmiset ovat
Jumalan Valtaistuimen edessä.
Ja kuolleet tuomitaan.
Kuolleet tarkoittaa ihmisiä,
joiden nimeä ei enää löydy
Elämän kirjasta,
jossa se on ollut kirjoitettuna
maailman perustamisesta asti,
mutta on sitten pyyhitty pois.
Pahan kolminaisuus tuomitaan
ensimmäisenä ja sitten muut.
Sen sijaan ne, joiden nimi
löytyy Elämän kirjasta,
ovat olleet jo reilut
tuhat vuotta aiemmin tuomittavina
Kristuksen palkintotuomioistuimen
edessä ja palkittu.
Kun nykyinen seurakuntakausi
eli Ilmestyskirjassa mainittu
- Mikä nyt on
päättyy seurakunnan tempaukseen,
niin alkaa ahdistuksen aika
eli Ilmestyskirjassa mainittu
- Mitä tämän jälkeen on tapahtuva
Tuo ahdistus huipentuu sitten
niin suureen ahdistukseen,
ettei sellaista koskaan ole ollut,
eikä sitten koskaan enää tule.
Raamattu nimittää sitä
Jaakobin ahdistukseksi.
Tämä ahdistus päättyy siihen,
että Jaakob kokee
uudestisyntymisen ihmeen,
kun sen kasvoilta poistuu peite,
joka estää nyt sitä
näkemästä Messiastaan.
Tämä tapahtuu Jeesuksen
tullessa Häntä ympäröivän
kirkkauden pilven
eli Morsiusjoukon keskellä
taivaasta alas maan päälle
hitaasti mutta varmasti.
Ja lopulta Jaakob
tunnistaa Messiaansa,
ja kyselee hänen haavojansa.
Ja silloin Jaakob kokee
uudestisyntymisen ihmeen
kansakuntana
ja niin Jaakobista eli pettäjästä
tulee Jumalan ruhtinas - Israel.
Kristuksen Morsian
on kokenut ruumiin ylösnousemuksen
seitsemän vuotta aiemmin.
Ja nyt sen kokee Israel.
Siis koko Aabrahamin helma,
joka nyt on komannessa taivaassa
eli Jumalan Paratiisissa
taivaallisessa ruumiissa,
puetaan kirkastettuun ylösnousemusruumiiseen.
Ja niin Daavidkin,
joka istuu maanpäällisen
Jerusalemin valtaistuimella
tuon tuhannen vuoden ajan.
Messiaan Valtakunta on siis
tuhat vuotta kestävä
ihmiskunnan ja sen haltuun
annetun eläinkunnan
seitsemäs päivä,
Sapatin eli Levon päivä.
Sen edellä ja jälkeen
tapahtuu Googin henkivallan
mobilisoimana tuhoyritys.
Ennen tuota Messiaan päivää,
Goog yrittää tuhota Israelin kokonaan,
jotta se ei voisi olla
ottamassa Jeesusta vastaan
hoosianna-huudoin,
jota ennen Jeesus ei tule takaisin
eikä perusta Valtakuntaansa.
Tuon tuhat vuotta kestävän
aikajakson jälkeen
Googin henkivalta tekee
viimeisen yrityksen
estää Jumalaa tuomitsemasta
pahan valtaa
eli paholainen yrittää
viimeisen kerran
alkuperäisen aikomuksensa mukaisesti
siirtää istuimensa
Jumalan valtaistuimen paikalle.
Kaikki, mitä kirjoitin,
perustuu Raamatun ilmoitukseen,
eikä mihinkään muuhun. - Hes 39 loppuosa osoittaa jo
kiistattomasti sen tosiasian,
että tämän nykyisen maan päällä
jatkuu elämä vielä silloisen
Googin hyökkäyksen jälkeen,
joskin ihan uudenlaisessa asetelmassa.
Mutta Ilmestyskirjassa
tämän planeetan ja taivaanavaruudenkin
olemassaolo loppuu
paholaisen mobilisoimaan
viimeiseen yritykseen
valloittaa taivaallinen Jerusalem. - Ilmestyskirjassa
Googin sodan tilannekuvaus
päättyy uuden taivaan ja maan
luomiseen nykyisten hävitessä.
Hesekielin kirjassa sen sijaan
kerrotaan Googin sodan jälkeen
tämän nykyisen maan päällä
tapahtuvasta palvelustoiminnasta.