yksinkertainen.blondi
Varattu täti-ihminen, joka höpötteli aikoinaan Miehen Logiikassa. Nyt poikkeaa joskus ihmettelemässä, missä tutut luuraa.
"Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä yksinkertaisemmaksi. " A.E.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia43 aloitusta · 13022 kommenttia
- Ok, ja minunkin miehellä on tullut vuoden -94 jälkeen (jolloin alettiin "oleen") noin kymmenen kiloa lisää. Harvoin sitä tulee huomanneeksi, vaikka se mahan tienoolle onkin aika selkeästi kerääntynyt ;) On siitä osa kai lihaksiakin.
- Joo, no ei mua kyllä haittaisi, jos rakastamani ihminen lihoisi runsaastikin, vaikka alunperin olisinkin hänen hoikkuuteensa tykästynyt. Yleensä sitä vain ajattelee, että : hmm, onhan tuollainen mahakin oikeastaan näköjään tosi söpö tai sexy oikealla ihmisellä.
- Joo, Asta Lepällä on usein hyviä kolumneja.
Tuota olen itsekin ihmetellyt, naisasian ja pyllybikinien yhdistämisen. Tavallaan tajuan, että ihminen haluaa osoittaa sen, että minulla on oikeus pukeutua juuri siten kuin haluan, välittämättä siitä, että joku siitä hermostuu, kiihottuu, kadehtii, järkyttyy tai mitä ikinä. Mutta toisaalta en ymmärrä sitä, miksi sitten halutaan herättää niitä voimakkaita tunteita juuri kuvien kautta. Miksei vaikka kirjoittaen tai kuvaamalla jotain muuta kohdetta kuin itseä?
On kiva laittaa someen kuvia, joissa on edukseen, mutta miksi mainostaa itseään juuri seksuaalisesta näkökulmasta, ellei se sitten ole elinkeino. Helposti kun silloin käy niin, että niistä kuvista ja ihmisestä ei sitten muuta muisteta kuin tissit tai pakarat. Vaikka siihen olisi oheen kirjoitettu kuinka pitkä selostus voimaantumisesta tai henkisestä kasvusta. Mutta mikä ettei silloin, jos tarkoitus ei ollutkaan mikään muu. - Ei se haittaa 😌Mies saa mun puolesta olla epälooginen.
- En taitaisi kiinnittää siihen mitään huomiota, sen enempää kuin, että joku muu ruumiinosa osuisi otsaan siinä tilanteessa. Kun se tuntoaistimus on kohdistunut sinne suuhun, vaikka olisi puudutuskin.
- Karismaan voi törmätä niin monella tapaa 😅 Mieluiten ehkä ihmiskarismaan kuitenkin. Vaikka voihan siinäkin tulla ruhjeita, ainakin henkisiä, jos huonosti käy.
- 1. Oikeastaan olisi hyvä, jos sellainen laitettaisiin esille, niin tietäisi sitten ihmisestä, että hänelle tämä asia on hyvin tärkeää. Itse normaalina/solakkana skippaisin kuitenkin tapauksen, koska en haluaisi, että se asia olisi minussa jotenkin oleellista.
2. Oma oletus olisi, että jos lihoisin, niin miehen maku tietysti muuttuisi ja hän pitäisikin sitten ylipainoista minää vähintään yhtä viehättävänä kuin normaalipainoista/hoikkaa. 😛 Jos näin ei kävisi, olisin pettynyt omaan miesmakuuni. Tulipa pokattua typerä, huonon maun omaava tyyppi. Jos taas tyyppi sanoisi tämän etukäteen ääneen, että jättäisi minut jos lihoisin, jättäisin hänet heti kun naurultani ehtisin. - Ja tosiaan tämä analyysi tuli ei-Loiri-fanin suusta. En ole ollut koskaan mikään suuri fani, vaikka tiettyjä hänen tekemisiään arvostankin. Silti tunnen karisman, kun siihen törmään.
- En ole henkilökohtaisesti koskaan tavannut Loiria, mutta ymmärrän silti tavallaan sen, mikä hänessä naisia viehätti.
Komeita statusukkoja on maailma pullollaan, mutta hänen kohdallaan ei mielestäni ollut kyse siitä. Eihän hän mikään erityisen komea ollut, etenkään vanhoilla päivillään, ehkä jopa monesta ruma. Statuskaan ei ole yhtä korkea jollain Uuno Turhapurolla kuin vaikka sankarirooleja tekevällä suositulla näyttelijällä.
Luulen tai melkein tiedän, että kyse oli siitä, että hän osasi jotenkin voimallisesti ja vetoavasti tuoda esille tunteitaan naisia kohtaan. Hän ei peitellyt sitä, että rakasti naisia, fyysisessä ja henkisessä mielessä. Tuskin hän silti toi sitä esiin vonkaamalla, vaan muilla keinoin, olematta imelä tai kliseinen. Lisäksi hänessä oli paljon fyysistä karismaa, sellaista joka vetoaa miehistä tykkääviin naisiin.
Tunnen pari sellaista miestä, jotka ovat aina olleet kovasti naisten suosiossa, vaikka heillä ei sitä statusta tai ulkonäköä juuri olekaan. Heissä vain on jotain samaa kuin Loirissa. He eivät koskaan puhuu pahaa naisista, eivät ilkeästi tai vähättelevästi. Kunnioitus, arvostus ja fyysinen kiinnostus ovat kai avainsanoja. Ja karisma, joka muodostuu mm. noista edellisistä asioista heidän kohdallaan. - Jaa kummalla? ;) On mulla tullut vuodesta -97 varmaan kolme-neljä kiloa lisää. Miehellä kymmenisen kiloa... Mutta ei ne kilot, vaan ne polvet;)
- No joo. On muakin kannettu joskus. Vaikkapa just tuossa tilanteessa. Hääsviitti sattui olemaan vielä korkean kartanon ylimmässä kerroksessa. Miesrukka joutui (tai ei joutunut, mutta halusi) kantamaan mut kierreportaita ylös, sviittiin asti. En tiedä onnistuisko enää ;)
Mutta vaikka olenkin häntä yli 10 cm lyhyempi, niin tuskin se pituus paljon vaikutti asiaan. - Enpä tiedä, onko mun kohdalla. Tuosta tulee kyllä mieleen yksi nuoruuden poikaystävä, jonka kanssa "kuherreltiin" n. 16-17v.vuotiaana koko se aika kun viikonloppuisin nähtiin. Se oli aikaa ennen varsinaista seksiä. Ei siinäkään kyllä mitään runsasta verbaliikkaa ollut, kunhan "kyhnytettiin" ja pussailtiin. Jotenkin sen jälkeen kun seksi tuli kuvioihin muiden poikaystävien kanssa, niin se sellainen varsinainen kuhertelu loppui. En tiedä, oliko hyvä vai huono juttu. Nykyään se kuhertelu helposti on sitä ennen ja jälkeen seksin-läheisyyttä. Viikottaista nyt kumminkin silti. On kyllä kokemusta lyhyesti sellaisesta toisestakin kuhertelevasta tyypistä, mutta pitkää suhdetta siitä ei tullut. Se kuhertelu hänessä oli kyllä ihan parasta, kieltämättä:)
En oikein silti osaa ajatella enää, että olisin sellaisen ihmisen kanssa, joka koko ajan haluaisi kyhnyttää kainalossa tai halailla tai rapsuttaa, saati "keskustella" loputtomiin. Etenkin lasten imetysten jälkeen sellainen jatkuva iholla olemisen tarve loppui, muiden kuin lasten suhteen. Luulen, että tulisi tarve sanoa "irti", kuin jollekin koiralle, sellaiselle aikuiselle :/ En pidä esim. hieronnasta, jos sen suorittaa joku läheinen. Ammattilainen on eri asia. En liitä sitä mitenkään kuherteluun enkä varsinkaan seksiin. Minusta olisi myös sietämätöntä, jos olisi kumppani, joka haluaisi olla koko ajan samassa tilassa. Tarvitsen paljon omaa aikaa eikä esim. viikonloppusuhde olisi mikään ongelma. Onneksi nykyinen kumppani on touhukas ulkoilmaihminen:) Saan olla rauhassa kotona tai missä olenkin :D Totta kai siitä erikseen sitten yhteiset tekemiset (mukaan lukien seksi) ja harrastukset. Silloin en halua olla rauhassa. - Miksi naista pitäisi kannella paikasta toiseen? 🤔 Tai no, tietysti siinä tapauksessa, jos ihastuu aina naisiin, joilla on taipumusta ottaa "vähän" liikaa.
- Mikä sitten on mukava mies? Sinusta sellainen, joka kehuu naisen ulkonäköä? Yleensä naisista mukava mies on sellainen, jota kiinnostaa naisen ajatukset ja tekemiset. Ihanne olisi jos mies sanoisi, että olet kaiken lisäksi MYÖS ihan kivan näköinen minun silmiini. Ja että nainen ajattelisi samoin miehestä, häntä kiinnostaisi miehen ajatukset ja tekemiset, mutta mies miellyttäisi myös naisen silmää sopivasti.
- Jes jes jes, gallup! Jossain näin juhannuksen tienoolla xenankin jonkun gallupin ja piti vastata, mutta se sitten katosi, kun en ehtinyt ihan juhannuksena palstailla :(
Linkin naisista kaikki näyttivät tummana mun silmiin nätimmältä. Johtuisko osittain siitä, että taisivat kaikki olla luonnostaan tummahiuksisia ja -piirteisiä. Muutenkin keskimäärin tummat naiset on omaan silmiin usein nätimpiä, siis luonnostaan tummat.
Monica Bellucci, Salma Hayek, Sophia Loren, Audrey Hepburn, Rooney Mara...
Ja niin taitaa olla pitkälti myös noiden muiden suhteen.. :D Tai ehkei sittenkään.
Kahvi- no joko jotain makeutusta tai sitten maitoa, eli sitä en ihan mustana yleensä "vedä".
Suklaa- ei maitoa suklaaseen, liian makeaa, kaakaovoita ja kaakaopitoisuus saa olla korkea, muttei mitään 70-90 % sentään, mistä taas mun vanhemmat tykkää:/
Grillimakkara- bratwurstia sen olla pitää, mutta ei mitään tulista versiota. Saa grillata tummaksi, muttei mustaksi.
Viini- Valkkari ehdottomasti, punaviinistä tulee päänsärkyä (no kyllä valkkaristakin, jos riittävästi juo..)
Olut- En juo, koska keliakia, mutta vaaleasta tykkäsin enemmän aikoinaan.
Mies- pisimmät suhteet on olleet ristiveristen kanssa, vaikka nuorena ihastuin aina tummahiuksisiin :) Silmistä ruskeat on keskimäärin viehättäneet eniten, sitten vihreät. Sinisilmäisen kanssa ei koskaan ole ollut suhdetta, outoa... Vaikka itsellä on (tumman)siniset silmät.
Joo semmosta, gallupit on suosittuja, kun ihmiset rakastaa kertoa itsestään :D - Hiukan epäilen tuota :D Harva edes tietää enää tätä mun nikkiä, kun en ole täällä kauheasti lähivuosina kirjoitellut ja tuskin silloin harvoinkaan ihan niin ihania tekstejä, että oikein ihastusta olis herättänyt. ;)
- Ymmärtääkseni aika terävää ja hauskaa yhteiskuntasatiiria? :) Jotenkin ajattelin, että vois natsata just tähän aikaan. Jos vaikka auttaisi ymmärtämään jotain venäläisistä? Itsellä on inkerinsuomalaisia sukujuuria ja sitä kautta tietynlainen jännitteinen/varautunut suhde Venäjään jollain lailla. Näistä elossa olevista sukulaisista kukaan ei siis asu enää Venäjällä eikä sinne todellakaan kaipaa.
Mut nyt saunaan, olen mökillä ja saunan lämpeämistä odotellessa eksyin palstailemaan :D - Joo täytyypä aloitella. Mulle on tuohon "saatanaan" viitattu eri yhteyksissä aina jostain parikymppisestä asti, kun opiskelin omaa alaa. Ehkä aloitan äänikirjana, kun nykyään tulee eniten kuunneltua, varsinkin kävelylenkeillä.
No mitä pidit kirjasta? - Eiköhän niitä ole ainakin se kuusi ollut, joita mulla on ollut yhteensä suhteita: lyhyitä tai pidempiä. Ainakin alussa on ollut ihastusta ja tarkemmin ajateltuna lopussakin, ehkä joskus liikaakin.
Sitten on lisäksi pari sellaista, joista olen kuullut kautta rantain, toisen ihmisen kautta. Nämä ovat olleet työkuvioissa. Joku kolmas on kertonut, että ihastuneella on ollut vaikea olla mun kanssa yhteisessä projektissa, kun ihastuksen tunne on ollut niin voimakas. Tämä on ollut kyllä itselle aika ällistyttävä tieto. Hyvin ovat osanneet piilottaa ihastuksen, tai sitten olen aivan puusilmä. - No vähintäänkin on ollut B eli on ollut tärkeää se, että lukee jotain järjellistä. Tavalla ei väliä, kuunteleeko vai lukee silmillä, mutta ihan mikä tahansa ei kelpaa. Jos lempilukemista on Nacci Tranbergin tai Jere Karalahden muistelmat, niin melkein parempi ettei lue mitään :) Tietokirjat on jees, esim. vaikka luontoon liittyvä, mutta olisi mukavaa jos jotain kaunokirjallisuudeksikin laskettavaa olisi mukana. Mitenkään kovin samanlainen kirjallisuusmaku ei tarvitse olla, esim. itse en välitä juurikaan kauas historiaan, esim. keskiajalle sijoittuvasta kaunokirjallisuudesta, mutta kumppanille se on ollut mieluista.
Toisaalta ihmisillä on lukukausia ja lukemattomia kausia. Kunhan on joskus edes jotain lukenut, niin sekin on aina plussaa.