yksinkertainen.blondi
Varattu täti-ihminen, joka höpötteli aikoinaan Miehen Logiikassa. Nyt poikkeaa joskus ihmettelemässä, missä tutut luuraa.
"Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä yksinkertaisemmaksi. " A.E.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia43 aloitusta · 13022 kommenttia
- Joo, itse vanhempana tietää, että omilla kasvukäyrillä mennään ja jos lapsi on aina ollut ns. alipainoinen, niin jos käyrä nousee, mutta omaan tapaan, lapselle normaalisti, niin ei ole hätää. Pikemminkin, jos paino yhtäkkiä nousisi rankasti, olisi jotain hämminkiä. On hullua, että asiaa pitää ihmetellä ääneen, kun ei se pieneksi tai hoikaksi kommentoiminenkaan mieltä ylennä. Siitä tulee nuorelle helposti olo, että on epänormaali ja "lapsellinen", Kun ei sille sirolle koolle aina mitään voi. Etenkin kun on suvussa (tässä tapauksessa isän suvussa) pelkkiä hoikkia naisia.
- Joo, ja hassua, että nämäkin joille huomautellaan Suomessa pienuudesta, olisivat Aasian maissa ihan normikokoisia, elleivät hiukan isohkoja. Ja monissa Euroopan maassakin. Suomessa arvostetaan sitä, että on riski ja voimakas. Muuten on vähän epäilyttävä, ehkä joku sairaus vaivaa tms.
Itsehän en nuorena tästä siis kärsinyt, kun olin kooltani silloin keskiverto. Kun "kaikki"olivat silloin sitä kokoluokkaa. Hiukan honteloita ja laihanlaisia. - Heh, mitähän Sanna sanoisi, jos joku oikeasti menisi sanomaan "keinovaginamies on fani" 😅 Taitaisi turvamiehet ainakin valpastua..
- Luulisin, että uusi normaali on noin kymmenisen- viisitoista kiloa painavampi kuin vaikka mun nuoruudessa 80-90-luvulla. Olin tuolloin mielestäni normaalipainoinen, enkä kokenut olleeni esim. keskivertoa hoikempi n. 55 kiloisena. Nyt olen ilmeisesti sitten normaalia kevyempi ikäisekseni, koska olen 59-60 kg. Pituus on tuo n. 166cm. Ikäni puolesta olisin tuon jutun mukaan keskiverto yli 74 kiloisena.
Tässä tietyn koon normalisoinnissa on myös toinen puoli, mitä harvoin tuodaan esille. Tyttäreni olivat molemmat koulussa keskivertoa pienempiä (pituus ja paino), kuten olivat olleet syntymästä saakka ja ovat yhä. He ovat aina saaneet kuulla siitä, että ovat "anorektikkoja" ja luuviuluja, vaikka olisivat halunneet olla isompia. Ja koska voivat syödä mitä vain lihomatta.
Myös liikunnanopettaja (nainen) saattoi tölväistä molemmille aina mitä sattuu pienestä koosta. Että, koska ovat niin pieniä, eivät muka jaksa varmaan tehdä tätä, tai kykene varmaan tuohon. Ei ihme, että heillä kouluaikana tuli vastenmielisyys liikuntaa kohtaan. Opettaja suosi siis isoja ja lihaksikkaita tyttöjä, koska he miellyttivät enemmän hänen silmäänsä (=olivat vähän kuin hän itse). Onneksi nyt ovat löytäneet liikunnan ilon uudestaan, kun ei ole koko-syrjijää enää morkkaamassa. Liikunnassa pitäisi ottaa huomioon, että eri tyypit sopivat eri lajeihin. Omilla tyttärillä on vartalotyyppi enemmän taitoluistelijan, kuin vaikka lentopalloilijan saati kuulantyöntäjän tyyppiä.
Kehopositiivisuus pitäisikin laajentaa myös pienikokoisiin ja ns. liian laihoihin. Tuntuu väärältä, että heille saa sanoa mitä vain vaikka painosta tai pienuudesta. Suurinta osaa sellainen loukkaa. Ja joillakin sanojilla se lienee tarkoituskin. Nuorilla ihmisillä ylipäätään oma koko on usein omasta mielestä "väärä", vaikka se jonkun mukaan olisikin ihanne. Ollaan siis hiljaa toisten ihmisten koosta, oli ne pieniä tai isoja tai vaikka ihanteellisia. - En ole ollut koskaan mikä Macy Gray-fani, mutta pidän hänen lauluäänestään. Kyllä mulla voisi joku fanittamani henkilökin lakata olemasta fanituksen kohde, jos ihan hulluja alkaisi puhua.
- Mä olen tainnut nähdä tuon leffan vain tv.stä. Päättäväisyys on periaatteessa hyvä ominaisuus, mutta tässä tapauksessa ei ;)
- Juu, itekään tiedä, mikä on naisiaan, jos näin voi tässä yhteydessä sanoa:D Aina tykännyt hänen laulustaan kyllä :) Hyvää yötä !
- Joo, ehkä noin, mutta tavallaan julkisuudessa olevan ihmisen luulisi olevan varautunut siihen, että kysymyksissä on aina viittaus johonkin laajempaan esillä olevaan aiheeseen. Ettei ihan vaan kysytä, että millainen susta on nainen. Tuosta jo monet murrosiässä olevat cis-teinitytötkin mielensä pahoittaa, jos rinnat on vielä vaiheessa :)
- En ole lukenut ketjua kokonaan, mutta mulla meni vähän Macy Graysta maku, jos hän noin on sanonut.. :/ Tulee vähän sama fiilis kuin J.K Rowlingista, että halutaan kerätä pisteitä näiltä perinteisiä arvoja ja perinteisiä sukupuolikäsityksiä puolustavilta, että "minähän uskallan sanoa ja olla totuuden torvi." Ei sitten transnaisten lisäksi ajateltu edes niitä, jotka on vaikka syövän takia menettäneet rintansa tai leikkauttaneet ne pois syövän pelon takia.
Mutta toisaalta, tuonhan voi käsittää myös niin, että transnainen, joka on asennuttanut itselleen rinnat ja leikkauttanut naisen sukuelimet, on sitten Macystä nainen.. Pelkäänpä vain, ettei hän kuitenkaan oikeasti sitä tarkoittanut.🤔 - Jaa niin, ja sitten nää yhdennäköisyydet.. Miehen logiikassa kerroin joskus aikoinaan, kun joku nainen siihen aikaan (n. 2010?) tuli sanomaan mulle baarissa (Uudessa Apteekissa tarkemmin sanoen), että hänellä menee kylmät väreet, kun katsoo mua, koska muistutan niin kovasti Käsi joka kehtoa keinuttaa- elokuvan karmaisevaa lastenhoitajaa eli päähenkilöä esittävää Rebekka de Morneyta .
https://www.youtube.com/watch?v=wjtfG8r14Uk
En ollut tästä edes imarreltu, koska minusta tuo eukko on kamala :D
Noo, sitten myöhemmin olen kuullut mm. oman miehen suusta, että muistutan uutislukija Pia Pasasta, se on jo mukavampaa, vaikka ei mulla ihan niin klassinen tyyli ole kuin hänellä.
Sit tavallaan on mukava seurata näitä suunnilleen saman ikäisiä julkkiksia, kuten Katariina Souria ja Katja Ståhlia. Etenkin Katja Ståhlilla on samanlainen huumorintaju kuin itsellä ja minusta hän on sellainen jalat maassa-tyyppi muutenkin. - Noo, miksi kehuskelisin. Tunnen monta mua romanttisempaa ja herkempää miestä.
- Tähänhän kuuluisi tietysti sanoa, että samaistuu ja muistuttaa jotain hemaisevaa filmitähteä, kuten Marilyniä.
Mut toisaalta mähän OLEN samaistunut n. 16-18-vuotiaana vahvasti marilyniin. Luin kaikki hänen elämänkerratkin, mitä silloin oli tehty. Se oli tietty herkkyys ja haavoittuvuus, mikä hänessä vetosi. Ja tietysti myös naisellisuus. Näyttelijätaito, loistava komedienne oli:)
Myöhemmin tuli sitten aika erilainen tapaus ulkoisesti eli Vanessa Paradis, vaikka hän oli mua muutaman vuoden nuorempi. Hänessä ihailin ehkä eniten tyyliä ja sitä ranskalaista eleganssia:) Laulua ja näyttelemistä myös. Ja perskeles, se meni vielä yhteen Johnny Deppin kanssa ja he sai pari lastakin :)
Anna-Leena Härkönen on myös ollut tietynlainen esikuva, noin 14-vuotiaasta. hän on aina ollut viisi vuotta vanhempi ja tehnyt asioita, joita itse ihailin; kirjoitti esikoiskirjan nuorena, 18v., oli nuori lupaava näyttelijä, hänellä oli räväköitä, mutta humoristisia mielipiteitä ym.
Eli nää on ollut jonkinlaisia esikuvia varmaan joskus. Tavallaan myös nykyään. Koska seuraan Vanessan ja Anna-Leena Härkösen tekemisiä edelleenkin.
. - Niin, en tiiä. En taida olla erityisen romanttinen, muttei miehen pituus, työssäkäynti ja sosiaalinen asemakaan ole ollut mitenkään kiinnostava juttu.
- No ny en ymmärtäny mittään. Miten tunnistettavuus liittyy oksiin ja männynkäpyihin ja ikäluokkiin? 😅
Ei mua haittaa, vaikka olisin tunnistettava. Sohastaan nyt vielä sen verran, että kerrotaan, että lähimmät työkaverit kutsui mua ysärillä jostain syystä Miss Dominaksi 😌 Huumorilla ehkä kuitenkin.. - Ööh, ysärillä, kun olin 20 , SM:stä, BDSM:sta jne. juteltiin ihan normaalisti, nolostelematta. Sehän oli suorastaan muotia. Eikä vaan juteltu. Tarkoitinkin tuolla vaan sitä, etten olen sub, vaan enempi dominoivampaa sorttia.
Hiukan pisti hymyilyttämään tuo "ikäluokat, joka lynkkaa..." Tietäisitpä vaan..😌 - Joo, itse en tukistamista harrasta omien lasten kohdalla. Tulee aina mieleen se oma tunne, inho, kun tukistettiin. Tavallaan vanhempi osoitti oman heikkoutensa silloin.
- Olen aina tykännyt siitä enemmän kuin etunimestäni :) Se on mun äidinäidin ehdotus mun nimeksi, kun näki mut ekan kerran syntymän jälkeen. Hän sanoi: tervetuloa Katariina! Nykyään asun isovanhempieni kodissa, kun heistä on aika jättänyt. Ympyrä on sulkeutunut. Pitäisiköhän ryhtyä kokonaan Katariinaksi.🤔
- En olisi edes muistanut, et mua on tukistettu, jos ei olisi ollut tätä kyselyä. Se oli silloin ihan normi kasvatustapa. Eli ei ole traumoja jäänyt 😊
- Mut joo, se suhde kipuun. Kipukynnys on korkea eikä näytä mielelläni näytä, että sattuu. Kun äiti tukisti, yritin pitää pokan ja silmää räpäyttämättä saatoin sanoa jotain: sori, ei tunnu missään. Etkö parempaan pysty. Tai asenne ainakin oli se.
- Äiti tukisti aika usein. Ei yleensä kuitenkaan satuttavasti. Isä ei koskaan kurittanut fyysisesti (eikä ehkä henkisestikään). Fyysinen kuritus sai aikaan uhman ja vihan. Ehkä siksi olen enemmän isän tyttö, kuin äidin.
Jos joku mies haluaisi läpsäistä tai ns. kurittaa, se nostaisi ensin pettymyksen, sitten raivon ja inhon. Tinttaisin takaisin. Joten ei, en ole masokismiin taipuvainen ☺