kuinka monta askelta on kivun kärjestä kuljettava läpikäytävä pimeää ennen kuin löytää lumenvalkeaan ja taivaanvalon risteykseen ? kuulla kuinka puhut minulle äänellä jonka tunnen kirjoitat kirjaimilla jotka kuin villiv…
älä säpsähdä virttyneitä kansiani niiden alla elää paljon väkevää kyynelin läpikäytyä karikkoa mutta on siellä tatuointeja hellyydestäkin uumille unohtuneita suudelmia vartalolle kietoutuneina karheita silti hellän vaat…
kun kerran en osaa rakkaudesta kirjoittaa niin tehdään se sitten toisin etikkaisia, hapokkaita kirjaimia elämästä katkeruudesta ja unohdetaan mansikoiden makeus siirapoitu runous jokin minussa kuitenkin pitää otetta väk…
eläisin ellen olisi kuvaannollisesti jo menehtynyt jäänyt niin monien silmien taakse unohduksiin laskemattoman ajan nauraisin jos puhe vaatettaisi minut sanat silottaisivat pintani Luojan luomana olla tulevaisuus ja eil…
Minä muistan mutta muistatko Sinä vielä ajan kiiruhtamisen sitä oli aina liian vähän. Mutta nyt se on kääntänyt selkänsä pysähtynyt ja kaikkialla on vain menneisyys. Olemmeko ajautuneet jäädäksemme tämän aution rannan m…
aika ei pysähdy kello takoo kylmiä sekunteja seinään ja hiljaisuus muodostaa varjoja kaikki sanat on takertuneet sisimpääni kädet puhuu runsain sanoin tavoittelee unieni tulta jotka haluaa muistaa hellyyden ummistettuje…
hämmennystä kyyneleitä intohimoa harhaa; olen ja en ole täällä ei helvetti ! vaikka heittäisin jokaisen rantakiven leiviksi veteen hämäykseksi, unohdukseksi että jäisi vain sileä, valkoinen hieta olet siltikin minussa k…
Tämän kylän nimessä vihainen sointi, silti se on lempeämpi muita jotka vielä muistan kulkeneeni. Et ole kokenut tätä rauhaa ja tyyneyttä täällä asuvaa, et kosken pauhua kuullut tai kaislikon suloista hyrinää. Et kokenut…
Kerro, kerro kuvastin ja peilikuvani kuin jonkun vieraan pelko kuultaa hahmoni läpi silmissä surun koti. Oletko paennut maailman äärelle ettei katseeni Sinua tavoittaisi ja käteni Sinuun liian lyhyet yltäisi. Mutta älä …
Olen viipynyt lohduttomuuden laaksossa matkannut janoisena läpi aavikon rohtunein janoisin huulin ja kantanut kirvelevää kaipausta sydämessä. Pala palalta sieluani kuitenkin hoidettiin korvieni kuulla, silmieni nähdä ku…
Kirjoitan janan elämää nuoruuteni jolloin poskeni hehkuivat kuin syksyn karpalot. Silmäni säihkyivät ja puhe se helisi kuin vaskikello mutta elämä muuttuu. Pilvet jo painavat silti odotan iholleni aamun kehrää kuumaa ky…
Flyygelillä Sinun kapeat sormesi koskettimilla hapuilet jotakin ajatuksissasi - huomaan. Minun on tässä hetkessä suljettava sanani keskityttävä kuuntelemaan mitä sielusi sävelin tänään kertoo. Kiitos että tässä haikeude…
Toivon että edes hetkeksi olisin jäänyt katseeseesi unelmiisi unohtunut ja käsiesi uurteiseen kaarnaan. Sinun jäljiltäsi mikään minussa ei muuttunut ja silti kaikki. Liekutit kuin lasta sylissäsi ja luomet puoliavoimina…
jos haluat minut mieti mieti tarkkaan kannattaako se sillä joskus tuntuu kuin kantaisin koko ihmiskunnan murheita harteillani toki, toki on minussa se pehmeäkin puoli äitihahmo hoivaaja ja villi rakastajatarkin siltikin…
ei se taivaan kirjaimissa ollut ei veden viileällä ohimolla ei hiljaa nyyhkivissä tammissakaan mutta minussa se syntyi juurtui ja kasvoi sivalsi ilkkuen hymyn ja jätti lukemattoman määrän kysymyksiä ymmärräthän nyt miks…
Sekö että kuolin unessani kun toiselle puolelle jäi elämä. Vaiko se että kipuni ytimessä kuoren murtuessa itkin tyrehdytti minusta kaiken. Rakkauden ja todellisuuden tuskaa. Anna minulle edes hetken tasapaino myöskin sy…
pitäisi antaa nimi tyhjyydelle odotukselle ja epävarmuudelle joka minussa asuu ihmesalva se olisit Sinä pyyhkimällä sen kaiken pois levittäytymällä tuoksullasi minuun naurattamalla silmät kyyneliin ilmentämällä kiihkeyd…
Haluaisin pysäyttää ajan päivien lyhetessä, kun kosken ärjyntä yltyy ja tummuvat rannat täyttää kylmän väreilevä usva. Kurkiaura etenee, vaeltajien vapaa tavattoman pitkä matka alkaa. Sydän vaeltaa, etsii emmekä mekään …
ei en se minä ollut vaan elämä se kirjoitti itse itsensä ja Kohtalo koversi kilpeni Ilotar pehmensi huuleni hymyyn meri huuhtoi hiekkani niin ettei ollut enää piirrospintaa oli vain karheat kasvot pölyttömiä lähes kuulu…
On minua sivallettu henkisesti molemmille poskilleni haavoitettu sieluun asti. Syyskuulaissa päivissäni siivekkäiden hyvästijätöissä tunnen olevani kuin riisuttuna altis tuulien tuutuun. Kuiskaan hiljaa kipeydessäni iha…
