hexi
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia14 aloitusta · 599 kommenttia
- on vinjentoinnin väheneminen ja toinen pehmeesti piirtävät reuna alueet jäävät pois.
- "Et taida amis tietää mihin kaikkeen niitäkäsittelysoftia käytetään"
Kyllä tiedän, mutta ei yksinkertaisesti ole aikaa tuhertaa kuvankäsittelysoftien kanssa. kuvan käsittelyä tarvitaan perin harvoin. Lähinnä räpsijöiden kuvien korjaukseen.
Pitää opetella kuvaamaan kunnolla niin ei tarvi softien kanssa tuhertaa. Kyllä digienkin aikana värisuotimilla on edelleen käyttöä. On paljon helpompi laitta suodin linssin eteen kuin korjata tuhat kuvaa jollakin softalla. - kalliin ja halvan välille on kestävyydessä. Harrastelija runkot on mekaaniselta rakenteeltaan heikompia kuin kalliit ammattilais mallit. Toki joitain ominaisuuksia puuttuu halvoista mitä on kalliissa.
Kuvan laatu yleensä riittää halvemmissakin harrastelija käyttöön mikäli opjektiivit on kelvollista laatua. Optiikalla on paljon suurempi merkitys kuvan laatuun kuin itse kameralla. - Ammatti kuvaaja kuvaa tarpeen mukaan joko jpg tai raw formaattiin. Toisekseen ammattikuvaaja tarvii vähemmän kuvan käsittelysoftia kuin tavallinen räpsijä, koska hän osaa valottaa oikein.
Urheilukilpailuista kuvattaessa on pakko ottaa paljon kuvia, koska et voi tietää ennakkoon milloin tulee huippusuoritus. Jpg:nä voi ottaa pidemmän sarjan, jolloin jokin kuva on juuri h-hetkellä otettu.
Ammattikuvauksessa ratkaisee kuvan laatu johon kuuluu myös sisältö. Ei yksin miten virheetön se on teknisesti. - on vikakoodi ja se tarkoittaa, että zoom ei siirry kuvaus asentoon. Todennäköisesti pudotessa siirtynyt pois paikoiltaan. Korjaus on sen verran kallis, että uuden saa halvemmalla.
- on ilmaisofta ja sillä pystyy värejä muuttamaan. Siitä on versiot linuxille ja windowsille.
- Tuohon parhaat kamerat luettelon ykköseksi kuuluu vieläkin laakafilmikamerat. Niillä saa huomattavasti laadukkaamman kuvan kuin yhdelläkään digijärkkärillä. Hasselin 645 tosin pääsee aika lähelle. Nikonin D3 jää tosi kaus laakafilmikameroiden kuvan laadusta.
Tekniikan kehittyessä varmaan kennojen koko tulee pienenemään, mutta ammattilaisille jää edelleen suuremman koon kamerat. - Siitä mitä tulevaisuudessa on mahdollista en lähde arvailemaan. Optiikan lait tulee ainakin vastaan jossain vaiheessa. Ne ei muutu miksikään tekniikan kehittyessä. Zoomien ongelmana on ollut vääristymät. Mitä suurempi zoom kerroin sitä enempi virheitä.
Kohina kylläkin voi pienissäkin kennoissa vähentyä huomattavastikin. Olen kuullut tyystin eri tekniikalla toimivista kennoista. Niiden pitäisi olla huomattavasti kohinattomanpia, mutta ne ovat vielä proto asteella.
Tuohon kompaktikameran koon yleistymiseen en kyllä usko, sillä jo nyt osa kompakteista on aivan liian pieniä. Niillä on hieman hankala kuvata pienuutensa takia.
Vaikka kamerojen koko on vuosikymmenten saatossa huomattavasti pienentyneet ja keventyneet raja tulee siinäkin vastaan. - Kyllähän mittaetsin kameroita saa myös digitaalisena. Niissä mittaetsin digeissä taitaa olaa hinta aika suolainen. Ainakin Leica M8 on sellainen. siihen käy M-sarjan opiskat.
- Olumpukselle käy myös Leican panasonic järkkäreihin tehdyt opiskat. Ne ovat myös laatu laseja.
http://www.panasonic.fi/servlet/PB/menu/1250275_l16/index.html - Meinaatko, että auton suunnittelu ei ole tuottoisaa työtä. Ferrarin koko nykyinen mallisto on suunniteltu linux ohjelmilla.
Linuksia käyttää F1 talleista ainakin: Ferrari, McLaren, Williams, Renault. Mikäli Windows olisi ylivoimainen käyttis eivät kilpatallit muuta käyttäisi. Siihen miksi ne käyttävät linuxia pitää olla jokin perusteltu syy. - DRM suojauksista kärsii vain rehelliset. Ne jotka ovat käyttäneet piraatteja käyttää jatkossakin niitä suojauksista huolimatta.
Ongelmia tulee silloin kun vaihtaa osia tietariin tai vaihtaa koneen kokonaan. Kun vaihtaa jonkun osan koneeseen useimmat DRM härpäkkeet tulkitsee sen eri koneeksi. Silloin joutuu ostamaan pahimmassa tapauksessa kaiken sisällön uudestaan.
Tätäkö pidät hyvänä asiana. - Croppi kertoimelle tarkoitetaan maksikokoisen kennon ja olevan kennon suhdelukua. Tämä ei koskaan voi olla alle yhden. tämä luku ei vaikuta mitenkään polttoväliin, mutta kuvakulmaan kylläkin.
Kannattaa muistaa, että kinikoolle suunnitellut opjektiivit eivät käy keskikoon järkkäreihin. Vaikka ne saisi sopimaankin ( esim. pentax kierteiset ). Mikäli käyttää keskarissa kinokoon opiskaa sillä saa valotettua vain 42,67 mm halkaisijaisen osan filmistä tai kennosta. Reuna alue jää valottamatta.
Kinokoko ei ole mikään ainut standardi. Kuvitteletko sen olevan käytössä viela sadan vuodenkin päästä. Luulempa, että koot ovat pikemminkin pienenemään päin. Kinokoon yleistymisen ylivoimaisesti tärkein syy oli aikoinaan sen pieni koko. Opjektiivi sisään vajotettuna se mahtiu paidan taskuun.
Sinulle, joka kirjoitit tämän Matematiikkaa kirjoituksen sanon seuraavasti: Älä kommentoi tai kirjoita asioista mistä et tiedä mitään. - Filmejä on ollut useita kokoja. Täten ei voi sanoa 24*36 kokoista kennoa täysikokoiseksi. kysymys on mihin sitä verrataan.
Yleisiä kokoja ovat olleet 24*36mm (kinofilmi)
Rullafilmistä 45*60mm , 60*60mm , 60*70mm ja 60*90mm
Sitten vielä on olemassa 13,5*18mm filmi. Tätä olen kuullut kutsuttavan 4/3 kooksi.
Unohtaa ei sovi myöskään laakafilmejä. Niitä käytetään palkkikameroissa ja ne ovat yleensä suurikokoisia.
Se että usein ilmoitetaan polttovälin kino vastaavuus johtuu kyseisen koon yleisyydestä. Paras tapa on verrata lävistäjän suhdetta polttoväliin.Kun kinokoossa suhdeluku on 2 polttoväli on tällöin 87mm vastaava 645 koossa polttoväli on 150mm . Tällöin kummassakin tapauksessa on kuvakulma sama. - Missähän kamerassa on vajaa kenno. mun tietääkseni ei missään. Koko tietysti voi vaihdella. Kamerassa jota pääsääntöisesti käytän kennon koko on 36 * 48mm .sen kroppi kerroin on täten 1,25 . Siitä huolimatta sen kennon pinta-ala on kaksi kertaa suurempi kuin kinokoon kamerassa voi olla. Olen nähnyt vieläkin suuremmalla kennolla varustettuja kameroita.
- Kuvataan mille tahansa väärällä herkkyydellä se pitää ilmoittaa kehitykseen vietäessä.
Vaikka negatiivi ei olekkaan yhtä armoton valotus virheille kuin diafilmi kyllä sekin pitää valottaa oikein.
Kun ylivalottunut negafilmi alikehitetään silloin ei huomaa välttämättä mitään virhettä kuvissa.
Mikäli näin ei tehdä tulos näkyy aivan varmasti kuvissa. Pitää muistaa, että ylivalotettaessa valkoinen palaa puhki herkästi ja sitä ei pysty sitten millään virheettömäksi korjaamaan. - voi korjata virheen. Väri negoja ja Dia filmejä voi ali t. ylikehittää noin 2 aukkoa. Tämä koskee vain koko filmiä. Yksittäistä kuvaa ei tietenkään voi muuttaa. Mikäli filmi on valotettu väärin se pitää kertoa millä asa lukemalla kuvattu kun vie kehitykseen.
Olen joskus käyttänyt alivalotusta hätä ratkaisuna Dia- kuvauksessa kuvasin asa 400 asa 1600 arvoilla. tulos oli kelvollista, mutta huonompaa kun vastaavalla asa 1600:lla olisi tullut.
Juuri näinpäin sitä yleisemmin tehtiin, koska herkkiä filmejä oli heikosti saatavilla. Alivalotetun filmin ylikehittämisestä käytettiin nimitystä prässäys. - Kummatkin suotimet on tehty samaan tarkoitukseen. Niiden suoratus tehoissa on eroa. Näistä A:ssa on suoratus pienempi.
Tuota UV ja Skylight yhteis vaikutusta ei ole tullut kokeiltua. Nämä soveltuvat kumpikin vähän eri tarkopituksiin. En usko, että sillä olisi merkitystä kumpi on ensinmäisenä. - Vinjetointi on optinen ilmiö. Kennon t. filmin koko ei vaikuta siihen mitään. Useimmiten vinjetointia esiintyy laajakulmilla ja zoomien laajakulma päässä.
Asiaa tutki ensimmäisenä Carl Zeiss 1850-luvulla.
Ketjun aloittajan kertomat ongelmat johtuvat juuri vinjetoinnista. Reunojen pimentyminen ja mustan tukkoon meneminen ovat suuren vinjetoinnin seurausta. Tämä tarkoittaa, että optiikka on kehnon puoleista. Hyvässä optiikassa ei juuri vinjetointia esiinny. - Tuo reunojen tummeneminen on optinen virhe. Sitä voi vähentää himmentämällä. Tämä tulee esiin erityisesti täydellä aukolla kuvattaessa.Tää haittaa sisällä ja salamalla kuvamista.