mielipidepankki
Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen.
Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia2068 aloitusta · 26323 kommenttia
- Niin maksaa. Mutta koitapa arvata, miten ne keräävät rahat sinun ja minun eläkkeiden maksuun. Minä voi auttaa, koska ehkä et tiedä etkä edes arvaa. Nykyisin työssä olevat palkansaajat ja heidän työantajansa maksavat työeläkemaksuja palkasta. Ne ovat veronluonteisia pakollisia maksuja. Ne siis heikentävät palkansaajien ostovoimaa ihan samalla tavoin kuin verojen korotukset. Työläkevakuutusyhtiöt eivät saa rahojaan mistään ilmasta repimällä. Suuri osa näistä kerätyistä eläkemksuista menee meidän eläkeläisten elättämiseen eli ne ovat vanhuuden sosiaaliturvaa. Osa rahastoidaan pahan päivän varalle tasoittamaan väestösuhteen vinoutumia.
Sinä kirjoitit nimenomaan niin, että eläkkeitä voitaisiin korottaa, koska ne kasvattavat valtion verotuloja. Niin ne tekevätkin, mutta samalla ne heikentävät palkansaajien ostovoimaa, koska heidän veronluonteisten menojensa määrä vastaavasti lisääntyy. Vaikutus on sama kuin korotettaisiin tuloveroa. Tämähän tarkoittaa, että kannatat tällaisia palkansaajien verotuksen tiukentamisia. Eikö niin? - Itse olen suhtautunut myönteisesti Ruotsin mallin mukaiseen blokkivaaliin. Siinä äänestäjä valitsee vaaleissa samalla myös tulevan hallituksen. Äänestämisen kuluttajansuoja toteutuu ja puoluevalta vähenee.
Siirtyminen blokkivaaliin olisi oman näkemykseni mukaan vihervasemmistolle nyt hyvä tilaisuus nostaa kannatustaan. Tällainen mahdollisuus se oliisi erityisesti SDP:lle. Blokkivaalisysteemi nostaa esiin kaksi pääpuoluetta eli molempien blokkien kärkipuolueet Kokoomuksen ja SDP:n. Ruotsissahan se on tarkoittanut SDP:n yli 30 prosentin suosiota. Näin myös Suomessa saattaisi käydä. Ruotsin mallin kipikohta ovat Ruotsidemokraatit, jotka ovat muodostaneet kolmannen blokin ja jonka kanssa muut eivät halunneet olla yhteistyössä. Nyt tähän on tullut särö Tidå-sopimuksen myötä mutta edelleenkään laitaoikeistoa ei ole päästetty siellä hallitukseen.
En usko, että Kokoomus haluaa Suomessa siirtyä blokkivaaliin. Juuri nyt se olisi valtava riski Kokoomukselle. Persut siihen tietysti haluavat siirtyä, koska heille oikeistohallitus on ainoa vaihtoehto. Kuten sanottua SDP:lle se voisi olla suuren tasohyppäyksen mahdollisuus ja Kepulle totaalinen kauhukuva. - Kysymykseen mikä meni pieleen selvä vastaus. Avauksessa kaikki meni pieleen. Valhetta valheen perään. Välillä Marinin hallitus otti velkaa 41 miljardia ja heti perään luku vaihtuikin 50 miljardiksi.
Kiinnostavaa oli se, että Natoon liittyminen nähtiin avauksessa suurena mokana. Avaajan mukaan Natoon ei siis olisi pitänyt liittyä.
Kepulainen sotemalli on susi syntyessään. Se on valitettava hinta siitä, että Kepu saatiin mukaan hallitukseen. Siinä kohdin voi olla samaa mieltä. Koska tällainen hajasijoitusmalli tehtiin Kepun toiveiden mukaisesti, siihen olisi pitänyt liittää vastaava itsenäinen rahoitusmalli eli jokaisen hyvinvointialueen olisi tullut vastata omasta rahoituksestaan eikä siirtää kuluja valtion avoimeen piikkiin. Susi-sote on tyyppiesimerkki kepulaisen aluepolitiikan tuhovaikutuksesta koko maalle. - Vasemmistolaisuus ei näyttäisi olevan kuoleva aatesuunta. Kun nyt tarkastelee tämänkin vaalikauden aikaista kehitystä, niin erityisesti demarien kannatus on kasvanut ja puolue on nousemassa vauhdilla Suomen suurimmaksi puolueeksi. Tämä on kaiketi jäänyt sinulta huomaamatta.
Aika hurja ja täysin perusteeton on väitteesi siitä, että Ruotsin demarit olivat Suomen Kokoomusta oikeistolaisempi puolue. Ruotsissa demarit ovat kyllä pyrkineet huolehtimaan valtion budjetin kestävyydestä Suomea paremmin, mutta ei se vielä tee heidän politiikastaan oikeistolaista. Jos tarkastellaan Suomen EU-historian aikaista politiikkaa, myös meillä Paavo Lipposen johtamat demarihallitukset pitivät hyvin huolta julkisen talouden kestävyydestä. Asiat olivat silloin siinä paremmalla tolalla kuin koskaan muutoin EU-aikana.
On erikoista, että kerrot demarien Ruotsissa suhtautuvan maahanmuuttoon realistisesti, kun persut ovat erityisesti ja usein pitäneet juuri Ruotsia maahanmuuttopolitiikan suurena epäonnistujana. Työmarkkinapolitiikan osalta Suomen tulisikin seurata Ruotsin kehitystä. Ruotsissa työntekijäpuolen edut ovat ylivertaiset Suomeen verrattuna. Keskeiset erot koskevat yritysdemokratiaa ja työntekijäpuolen etuoikeutta tulkita työehtosopimuksia. Nämä kaksi etua ovat lopettaneet lakot Ruotsista lähes kokonaan. Ay-liike vaikuttaa olevan siis varsin tyytyväinen Ruotsin työmarkkinapolitiikkaan. - Poliiitikot puhuvat omassa asiassaan, minä taas olen vain poliittinen tarkkailija, joka en kuulu mihinkään puolueeseen. Väittihän Soinikin, että persut ovat työväenpuolue.
Persut eivät ole Kepusta irtaantuneet. Väitteesi on samaa tasoa kuin sanottaisiin, että Suomi on Venäjästä irtaantunut ja sen vuoksi edelleen samaa porukkaa. Soinin johtama persupuolue voitiin vielä jollain lailla yhdistää vanhaan maalaisliittolaisuuteen, mutta Halla-ahon johdolla persut muuttivat kokonaan poliittista kurssiaan ja puolue alkoi muistuttaa enemmän entistä IKL:ää. Nyt hallituspolitiikkaa katsellessa on täysin selvää, että persut ovat monelta osin Kokoomustakin oikeistolaisempi puolue. Ja varsinkin konservatiivisempi.
Poliittinen keskusta on hyvin pieni, jos sitä nyt edes on olemassa. Sellaisen keskustan varaan ei ainakaan hallituksia voi rakentaa, koska ne eivät ole lähellekään enemmistöhallituksen leimaa. Suomea johtaa nyt ja tästä eteenpäin joko Kokoomus tai SDP. Aivan kuten Ruotsissakin on jo pitemmän aikaa ollut. Ruotsissa Keskustan valtakausi päättyi kuin kananlento vuonna 1982 Torbjörn Fälldin ollessa pääministerina pariin otteeseen vuosien 1977 - 1982 välillä. Vuodesta 1982 lähtien Kepu on ollut naapurisamme vapaassa pudotuksessa eikä kukaan ole halunnut tarttua putoavaan puukkoon. Ruotsi on ollut käytännössä Kepuvapaa valtio jo noin 45 vuotta. - Kirjoituksesi sisältää taas kerran valtavan kasan virheitä ja valheita. Tilastot eivät näytä lainkaan sitä, minkä väität niiden tekevän.
Ostovoima ei romahtanut, työllisyys parani ja pysyi hyvänä. Koronavuosi toi talouteen notkahduksen, mutta tllanne parani heti seuraavana vuonna. Valtion velkaantuminen johtui pääosin koronasta, kun yrityksiä pelastettiin konkursseilta. Kokonaisvelka ei noussut 50 miljardia Marinin kaudella vaan noin 40 miljardia. Olet laittanut Orpon hallituksen aikana tapahtuneen 10 miljardinkin nousun Marinin piikkiin.
Velkahan on noussut nyt Orpon-Purran hallituksen aikana vielä enemmän. Työttömyys on kasvanut, alijäämät ovat kasvaneet, Suomi on joutunut tarkkailuluokalle, hallituksen suosio on romahtanut. Tämä kaikki on tapahtunut nykyiselle hallitukselle, ei Marinin hallitukselle. Itse asiassa Marin on niitä harvoja poliitikkoja, joiden suosio kantoi vielä hallituskautta seuraavissakin vaaleissa.
Marinin hallituksen aikana maaliskuussa 2022 saavutettiin Suomen matalin työttömyysaste vuosina 2010 - 2026. Se oli 6,3 %. Orpon hallituksessa taas korkein eli 12,6 % toukokuussa 2026. Ero on valtava ja kertoo siitä, että Marinin hallitukaudella työllisyysluvat olivat huomattavasti parempia kuin nykyisin.
https://stat.fi/fi/tilasto/tyti#graphs - Ei Keskisarja nyt ihan väärässäkään ole. Englannin kieli on rynninyt ehkä paljon myös sellaiseen, mihin se ei perustellusti istu. Englantia tarvitaan kansainvälisissä yhteyksissä, mutta ei pelkästään Suomea koskevissa asioissa ja yhteyksissä.
Itse havaitsin tämän muutospaineen erityisesti 2000-luvun yliopistomaailmassa. Kaikkea mahdollista alettiin julkaista vaiin englanniksi, vaikkei suomalaisilla ollutkaan siinä välttämättä mitään kv. kontribuutiota. Tiedettä ei tehdä vain kansainväliselle yleisölle vaan myös kotimaata varten. Lääketieteessä on selvää, että julkaisukieli on muu kuin suomi, koska lääketieteen agenda on pääosin kansainvälinen. Mutta yhteiskuntatieteissä tutkimuskohteet voivat olla pelkästään kotimaisia. Silloin voi käydä niin, että englanniksi julkaistuja tutkimuksia ei lue kukaan eli ne hukkuvat vaan massaan. On myös tärkeää popularisoida tiedettä eli tuoda kiinnostavia tietoja kansan pariin. Suuri osa politiikan tutkijoista on toki mieltänyt tämän aspektin tärkeyden. He myös osallistuvat julkiseen keskusteluun, mikä on hyvä. Tieteen tekijät ajattelevat omaa profiloitumistaan ja se on yhteiskunnan näkökulmasta virhe. Yliopistojen pitäisi miettiä tässä suhteessa asemaansa eli kuinka tärkeää niille on hyödyttää tutkimustoiminnassa myös kotimaista yhteisöä niissä tapauksissa, joissa tutkimuskohde on puhtaasti kotmainen. Englannin munkkilatinanomainen käyttö voi eriyttää kansaa eliitistä, minkä ei pitäisi koskaan olla tavoite.
Suomessa pitäisi olla luonnollisesti oikeus saada kaikkea palvelua suomeksi. Sen ymmärtää, että osaaminen ja kielellinen oikeus eivät aina käytännössä kohtaa, mutta se ei tarkoita sitä, että kielellisistä oikeuksista pitäisi luopua. On ymmärrettävää, että ihmisiä ärsyttää se, etteivät he saa Suomessa palvelua suomeksi. Itseänikin ärsyttää esim. kauppakeskusten nimeäminen vierailla kielillä. Se on lähinnä mautonta. Ihan kuin ulkomaalainen ei löytäisi elintarvikekauppaan, jos se ei ole nimetty englanniksi.
Englannin kielen ja muidenkin kielien osaamista tarvitaan ja sitä pitää edistää, mutta se ei tarkoita, että Suomesta pitää tehdä englanninkielinen sellaisissa yhteyksissä, missä se ei ole mitenkään tarpeellista tai tavoiteltavaa.
Kielelliset valmiudet muuttuvat ajan myötä. Kun 1990-luvulla tai neukkuaikaan vieraili Vrossa, suomenkielellä pärjäsi mainiosti. Virolaiset ymmärsivät sekä puhuivat suomea ihan sujuvasti. Osaaminen oli paljolti seurausta Suomen tv-lähetysten lattomasta katselusta neukkuaikana. Uudempi sukupolvi osaa Virossa englantia, mutta harvemmin enää suomea. Tilanne on tältä osin muuttunut. - Poliittiseen keskustaan luettavilla puolueilla on eduskunnassa 32 paikkaa, mikä vastaa 16 prosentin kannatusta. Tämä jää selvästi jälkeen oikeistopuolueiden ja vihervasemmiston kannatuksesta. Keskipuolueiden suosio on jatkuvasti vähentynyt eikä sille kehitykselle loppua näy. Keskipuolueet ovat kuitenkin ratkaisevassa asemassa sen suhteen, saadaanko aikaan oikeistolainen vai vasemmistolainen hallitus. Ruotsissa Kepu on aika vakiintuneesti siirtynyt vasemmiston leiriin, Suomessa molemmat päärintamat kelpaavat. Kepulle on kuitenkin käytännössä vaikea mennä samaan halltukseen persujen kanssa. Tulevien vaalien jälkeen Kepun ainoa mahdollisuus lieneekin vasemmistopohjainen hallitus, jos se haluaa hallitusvastuuseen päästä. Jos ei, niin sitten hallitus yritetään koota sinipunan pohjalta.
- Osittain tuo pitää paikkansa. Kyse on ollut lisä-äänien saamisesta. Kepun muuotos tässä mielessä alkoi 1980-luvulla, kun Liberaalinen kansanpuolue fuusioitiin Kepuun. Siinä kaupassa mukana tuli yllättäen myös liberalistista ajatusmaailmaa, jonka pääedustaja oli ensin nuorisopoliitikko Olli Rehn ja käytännön poliiitikkona Matti Vanhanen. Tämä uudisti Kepua moderniin suuntaan, mutta suhteellisen maltillisesti. Seuraava liike tapahtui sitten 1990-luvun jälkipuoliskolla, kun Anneli Jäätteenmäki nousi puoluejohtajaksi. Hän vei Kepua enemmän vasemmalle kuin yksikään kepujohtaja ennen häntä tai hänen jälkeensä. Jäätteenmäki oli sosiaali- ja tasa-arvopoliitikko, joka vetosi erityisesti uusiin naisäänestäjiin. Kannatus nousi. Tämäkin uudisti Kepua edelleen suhteellisen maltillisesti eli liike oli onnistunut. Kepussahan mietittiin jatkuvasti sitä, kuinka Kepu voisi levittää kannatustaan suuriin kaupunkeihin.
Kolmas peliliike oli Sipilän "Suomi kuntoon" talouspolitiikka, joka sai kannatusvaiheessa suuren suosion. Kun kannattajat sitten näkivät, että tällainen politiikka vie Kepua jopa Kokoomuksesta ohi oikealta, se koettiin huonoksi ja puolueen kannatus romahti.
Edellä mainitut ovat faktuaalisia muutoksia puolueen politiikassa, välillä liberaaliin, välillä vasemmistolaiseen ja välillä oikeistolaiseen suuntaan. Se kielii vahvasta uudistumisen tarpeesta. Eli Kepussa on ollut ymmärrystä siitä, että muuten he irtaantuvat vähitellen reaalimaailmasta. Yritykset ovat poukkolevia kuten on nähty. Kaikenlaista on yritetty kokeilla, mutta loppujen lopuksi pysyvää onnistumista ei ole tullut.
Kepun politiikan toinen suunta on ollut opportunistinen, mitä se on aina harjoittanut. Sen vuoksi se on sujahtanut mihin tahansa hallitukseen mukaan. Kepulle on siinä tärkeintä huolehtia vain siitä, että se tavoitteita toteutetaan. Se on ollut sitä perinteistä sulle-mulle -jakopolitiikkaa. Tässä Kepu on onnistunut selvästi parhaiten vasemmiston kanssa. Oikeistoyhteistyö on sen sijaan tuottanut yleensä vaalitappion seuraavissa vaaleissa. Tämä opportunismi on ollut Kepussa sotien jälkeen sisäänrakennettua ja johtuu paljolti Urho Kekkosen valtapolitiikasta. - Itse näen vuoden 2015 vaalit onnistuneena "huijauksena". Tämän huijauksen pääarkkitehti oli Juha Sipilä, joka rahoittikin puoluetta omista varoistaan. Sipilä edusti ei-kepulaista uutta linjaa, missä talouspolitiikka asetettiin ensi kertaa Kepun perinteisten tavoitteiden edelle. Se oli pyrkimystä irti kepulaisuudesta kohti puhdasta oikeistolaista talouspolitiikkaa. Sipilä alkoi sitten toteuttaa sitä talouspolitiikka, mitä hän kyllä osittain rehdisti ennen vaaleja kertoi aikovansa toteuttaa. Tämä tuli silti aika suurena yllätyksenä Kepua äänestäneille. He eivät tajunneet vielä siinä vaiheessa, että se tarkoittaisi myös heiltä vyön kiristystä. Silloin puhuttiin yleisesti, että Sipilän Kepu ajoi Kokoomuksesta oh oikealta aivan samalla tavoin persut ajavat nyt ohi oikealta.
Kepulla ei ole mitään uutta annettavaa, ellei se muuta likimain kokonaan poliittista linjaansa kuten Sipilä teki. Toki sen tekivät aiemmin jo Esko Aho, Olli Rehn ja Matti Vanhanen. He veivät puoluetta liberaalimpaan suuntaan. Juuri tästä Paavo Väyrynen kirjoittaa ja puhuu toistuvasti. Hän sanoo, että tämä porukka muutti ja tuhosi puolueen. Ajatus on siinä se, että politiikan sisältö riistetään peruskannattajien käsistä. Toisin sanoen Kepulla voi olla annettavaa, jos se muuttuu ja naamioituu joksikin ihan muuksi, jota sen äänestäjät slltä odottavat. Ja ne peruskannattajat odottavat maatalous- ja aluepolitiikan keskisyyttä. Tämän politiikan täysiverinen edustaja oli Katri Kulmuni, mutta hänen kautensa jäi lyhyeksi.
El olet oikeassa siinä, että syy kannatusmenetykseen oli Sipilän harjoittama politiikka. Se oli ihan muuta kuin kannattajat osasivat odottaa. He ajattelivat, etteihän tämä ole se Kepu, jota he ovat tottuneet äänestämään. Sipilähän oli politiikkansa suhteen paljon enemmän kokoomuslainen kuin kepulainen. - Niin, tämä on toki määrittelykysymys. Itse vedin rajoja enemmän perinteisen kaavan mukaan. Siinä talouspolitiikka ja yhteiskunnalliset tulo- ja varallisuuserot jakavat puolueita pääsääntöisesti eri leireihin. Tässä mielessä luen Vasemmistoliiton samaan kategoriaan Kokoomuksen ja SDP:n kanssa. Muiden puolueiden perusta ja agenda perustuvat taas muunlaisin asioihin kuten kielitaustaan, ympäristöpolitiikkaan ja uskontoon.
- Jos Suomessa katsellaan poliittisia blokkeja, niin oikeistokoalition muodostavat Kokoomus, persut ja kristilliset. Vihervasemmistolaiseen ryhmään kuuluvat SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Mitään poliittista keskustaa ei oikeastaan edes ole olemassa, mutta väljästi tulkiten siihen voisivat kuulua Kepu ja RKP. Ruotsissahan Kepu on luettu kuuluvaksi demerien johtamaan vasemmistoblokkiin. Suomessa Kepu pyrkii liittoutumaan milloin oikeiston, milloin vasemmiston kanssa. Kovin linjakasta politiikkaa ei silloin kykene harjoittamaan.
Suomen siirtyminen Ruotsin malliin olisi minusta toivottamaan. Silloin äänestäjät pääsisivät vaaleissa päättämään siitä, mikä on vaalen jälkeinen hallitus. Suomessa se on enemmän tai vähemmän arpapelia. Blokkivaali tarkoittaisi siirtymää puoluevallasta kohti kansanvaltaa. Se on syy, miksi monet puolueet vastustavat ajatusta. - Kepu ei saa kannatustaan takaisin. Tällainen tavoite vähän sama, kun sanottaisiin, että miten sääty-yhteiskunnan osapuolet eli aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpokaissääty saisivat valtansa takaisin. Näistä vain porvaristo on onnistunut säilyttämään valtansa ja sitä myös lisäämään.
Kannattajia ei voi saada takaisin, koska emme voi palata edeltäviin yhteiskunnallisiin oloihin, vaikka jotkut puolueet kuten persut sitä havittelevatkin "Suomi takaisin" haihatteluillaan. Kepun perinteisestä kannattajapohjasta liukenee koko ajan väkeä haudan lepoon. Kuolleille sieluilla ei ole Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa yhtään ääntä.
Sen vuoksi että kysyttäisiin, miten Kepu voi saada kannattajiaan takaisin, oikeampi ja realistisempi kysymys voisi olla se, että miten se pystyisi pitämään kiinni edes nykyisistä kannattajistaan.
Ruotsissa Kepun kannatus on 5 prosentin tuntumassa. Se on realistinen kiinnekohta myös Suomessa, vaikka tulemme yleensä Ruotsia 10 - 20 vuotta kehityksessä jäljessä. Ruotsissahan demarit on selvästi suurin puolue joka puolella Ruotsin maata. Meillä Kepu on pohjoismaisittain katsottuna aika kummallinen jäänne ajoilta, jolloin maamme oli vielä maatalousvaltainen. Ehkä vielä omituisemmaksi tilanteen tekee se, että meillä oli yhteen aikaan jopa kolme puoluetta, jotka halusivat edistää maatalouden harjoittamista Suomessa. Näistä kaksi eli Pientalonpoikien puolue (SMP) ja TPSL keskittyivät pienviljelyn edistämiseen, mikä oli tietysti suurinta mahdollista hulluutta. Tanskassakin Venstren kannatus on vain 10 %, vaikka Tanskan taloudessa maataloudella on sentään myös merkitystä.
Puolueolomme ovat vähän kerrassaan oikenemassa vastaamaan nykyisen kaltaista yhteiskuntaa ja sen elinkeinorakennetta. Mutkia matkaan tulee ns. yhden asian liikkeiden vuoksi. Suomessakin näitä riittää. On kielipuolue, on uskontopuolue, on maahanmuuttovastainen puolue, on ympäristöpuolue ja on maatalous- ja haja-asutuspuolue. Kokoomus, SDP ja Vasemmistoliitto ovat ainoat selvästi yleispuolueiksi profiloituneet puolueet, vaikka niillä on tietysti tulonjakoon ja varallisuuteen perustuvat kannattajaprofiilinsa. Myös persut ovat alkaneet liikkua enemmän yleispuolueprofiiliin. - Lukusi ei kyllä paikkaansa. Noin 20 % veronmaksajista maksaa ehkä noin 65 % valtion tuloveroista. Nämä ovat niitä, joiden palkkatulot ylittävät 50 000 euroa vuodessa. Näin jos on uskominen Veronmaksajien keskusliiton julkaisemia tietoja. Jos tähän lasketaan mukaan pääomatuloveron maksajat, osuus kyllä supistuu. Noin 10 % veronmaksajista maksaa lähes 75 % pääomatuloveroista.
Missäkö loput lusmuilee. Osa on työttöminä ja osan palkkatulon peinehköt ja suurella osalla ei ole pääomatuloja. Helppo keino parantaa tilannetta olisi se, että työantajat palkkaavat suurilla palkoilla lisää työntekijöitä. Tällä tavoin ne lukusi alkavat parantua nopeasti.
Miksi enemmän veroja maksavien pitäisi saada päättää maksamiensa verojen käytöstä. Maailman demokratioissa noudatetaan pääsääntöisesti ns. mies ja ääni -periaatetta eli jokaisella äänestäjällä on tuloihin ja varallisuuden riippumatta yksi ääni.
Valtion tuloverojen tarvetta voitaisiin myös vähentää heikentämällä ns. lusmuilijoiden oikeuksia. Tässä yksi mahdollisuus olisi luopua kokonaan perintöverosta ja muuttaa perimysjärjestystä siten, että vain valtio voi periä kuolleen omaisuuden. Näin jokaisen olisi aherrettava oman elintasonsa eteen eikä voisi jäädä vain sen varaan, miten esivanhemmat ovat mahdollisesti ahertaneet kymmeniä ja satoja vuosia sitten. Perimysjärjestystä muuttamalla kaikki vapautuisivat perintöveron maksamisesta. Miltä kuulostaa? - Työeläkejärjestelmä on ansisiodonnainen. Eläkkeen määrään vaikuttaa kaksi asia. Työvuosien määrä ja työvuosina ansaitun palkan määrä. Mitä suuremmaksi molemmat nousevat, sen suurempi eläke.
- Tämä on yllättävä mielipide sinulta. "Valtiohan ei maksa työeläkkeitä". Ei maksa paitsi omien työntekijöidensä osalta. Valtiohan ei maksa palkkojakaan, paitsi omien työntekijöidensä osalta. Logiikkasi mukaan palkkojakin voisi huoletta korottaa, koska valtion verotulot kasvavat. Valtioko hyötyy siis niin eläkkeiden kuin palkkojenkin korotuksista? Niinkö se menee? Nytkö ay-liike sitten onkin ihan oikealla asialla?
Eläkkeet rahoitetaan pääosin niistä työeläkemaksuista, joita nykyisin työssä käyvät maksavat työeläkemaksuja. Sinun sekä minun eläkkeistä lasku menee siis suurelta osin nykyisille työantajille ja työntekijöille. He maksavat lakisääteisiä eläkevakuutusmaksuja. Se on veronluonteinen maksu eli tarkoittaa käytännössä verojen korotuksia ja palkansaajien ostovoiman heikentymistä. Nyt kun palkansaajien osuus väestöstä on selvästi paljon peinempi kuin esim. 30 vuotta sitten, laskun määrän kantavat yhä pienemmät hartiat. Eläkejärjestelmässämme on onneksi varauduttu hyvin tähän rahoitusepätasapainoon rahastomalla eläkevaroja. Kun siis väestösuhde pahenee, on mahdollista ja järkevä käyttää rahastoituja varoja, ellei niillä ole parempaa vaihtoehtoistuottoa. Tämä onkin yksi ongelma, tosin positiivinen ongelma. Eläkeyhtiöillä on nimittäin vaihtoehtoistuottoja, jotka ovat suhteellisen korkeat. Sijoitetut eläkevarat tuottavat hyvin, joten niitä ei kannata huolettomasti laittaa laskujen maksuun.
Kirjoituksestasi huokuu lähinnä se, ettet ymmärrä lainkaan eläkejärjestelmämme toimintaa. Tai sitten olet vaihtamassa puolta ja siirtymässä vasemmiston kannattajaksi. Onhan sekin tietysti mahdollista. - Yhdelläkään puolueella ei ole täällä mitään omaa palstaa eikä kellään muullakaan. Palstojen aiheet määräytyvät eri asioiden mukaan. Tällä palstalla keskustellaan Kepusta ja sen harjoittamasta politiikasta. Mielipiteitä voi esittää puolesta tai vastaan taikka siltä väliltä. Jos palstan aiheena olisi "ammattirikolliset", se ei tarkoita sitä, että keskusteluun voisivat osallistua vain tuon ammattirikollisten joukkoon kuuluvat ihmiset ja keskustelun pitäisi olla heidän toimintapojensa mukaista.
- Rantasta vituttaa pääministeri Orpo. Sehän voisikin olla persujen tuleva vaalislogan eli Orposta on päästävä eroon, kun se vituttaa meitä persuja niin pirusti.
- Eivät persut nyt sentään Ruotsin hallituksessa ole, kun ovat suomalainen puolue. Oletkos noin pöhnässä? Ruotsissa eivät myöskään demarit ole nyt hallitusvastuussa. Ruotsin hallitus on nykyisin Ulf Kristerssonin johtama vähemmistöhallitus, missä ovat mukana Ruotsin Kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit.
Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunutta, mutta eivät ongelmat koko maata koske. Ruosin ongelmallisin alue on paljolti Malmö. Jos huumejengien perusteella pitäsi välttää jotakin länsimaata, niin ylivertainen ykkönen olisi silloin USA. Ruotsin huumejengit ovat kevyttä tavaraa USAn vastaaviin verrattuna. Nalle Wahlrooskin muutti Ruotsiin enkä ole kuullut hänen katuvan päästöstään. - Tunnut tietävän asiat paremmin kuin valtionvarainministeri Purra:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4214333e-eb34-4895-afc0-9f660ef5f9f2
Rinteen/Marinin hallituksen aloittaessa velan määrä oli suunnilleen tuo 106 miljardia, minkä kerrot. Mutta hallituksen lopettaessa velkaa ei ollut 156 miljardia vaan noin 10 miljardia vähemmän. Velka nousi kyllä nopeasti 146 miljardista 156 miljardiin vuonna 2023, mutta tämä tapahtui Orpon-Purran hallituksen aikana. Hallitushan vaihtui kesän korvalla 2023 eikä vuoden lopussa.
Suomen Velkaantuminen alkoii pahentua Matti Vanhasen oikeistohallituksen aikana vuoden 2008 jälkeen ja on sen jälkeen pahentunut edelleen. Vanhanen sanoi tuolloin, että jakovaraa on ja rahaa sitten kulutettiin sen mukaan. Jyrki Katainen ol puolestaan huolissaan julkisen sektorin naisvaltaisten alojen huonoista palkoista ja sitten nähtiin oikein kunnon tason nosto palkkoihin. Nämä herrat eivät ole demareita. Viimeinen pääministeri, jonka aikana talous on kehittynyt nousujohtoisesti ja valtion talous parantunut on demari, Paavo Lipponen. Viimeinen valtionvarainministeri, joka on tehnyt ylijäämäisen budjetin on demari, Eero Heinäluoma Vanhasen I hallituksessa. Koittaisit edes vähän opetella asioita ennen kuin alat suoltamaan vääriä tietoja.