dfxx
Lempikirjat: Da Vinci Code
Vapaa-aikanani: lenkkeily, Kalastus
Kotieläimet: kissoja
Ruoka & juoma: kaikki grillattava
Linkit: http://www.farmit.net, http://www.irc-galleria.net, http://www.kauppalehti.fi
Kotimaa: ---
Koulutus: Ammattikorkeakoulu
Ammatti: Talous/hallinto
Siviilisääty: Sinkku
Lapset: Olen ylpeä vanhempi
Email: dfxx@suomi24.fi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 31 kommenttia
- Mul on kaks kissaa noin 8 vuotiaita, leikattu narttu ja kolli. Ensimmäiset 3 vuotta ne olivat puhtaasti sisäkissoja kaupungissa. SItten muutin maalle, siellä ne ny on enemmän pihalla, kuin sisällä, eikä ne lähde kauas tontilta. Syövät hiiriä, myyriä ja joskus pikkulintuja ulkona ollessaan. Kyl ne pihalla kesäaikana viihtyy välittömästi...
- Mulla tuntuu et on paljonlaisesti ongelmia kuntoni kanssa ja ainoa diagnoosi, mitä lääkärit ovat löytäneet on niska ja hartiajäykkyys. Fysikaalisessa hoidossa olen 20 kertaa käynyt lyhyen ajan sisällä ja ehkä se vähän on auttanutkin.
Mulla on ollut useita vuosia pistämistä ja kipua kylkiluiden välissä, hengenahdistusta, huimausta, näköhäiriöitä (mustia salamoita näkökentässä), väsymystä ja ajoittaista päänsärkyä. Päätetyössäni tilanne ei ole yhtään parantunut.
Epäilin itse et mul on varmaan refleksitauti, ku polttaa sisuksiakin välillä enemmän välillä vähemmän, mut ei sitä gastrokopiassa todettu, ainoastaan ohutsuoli oli hiukan "erikoinen", mahdollisesti keliakia, mut ei ollut sitäkään. Astmaa on tutkittu todella monesti, ei ole sitä. Keuhkot on kuvattu. Heinäallergia mul on todettu 12 vuotiaana.
Olen käynyt parikin kertaa päivystyksessä huonon oloni takia ja siellä on sydänkäyrät otettu, mitkä olivat normaalit. Välillä olen käynyt lääkäris ku pää on puutunut, lääkkeeksi fysikaalista (kannatti kuitenkin käydä ni sai mielenrauhan et ei ole halvaantumassa). Seuraavaksi pää magneettikuvataan...
Ku oireita on useita vuosia ja tutkittu on vuosia, niin ajattelee et ei tää voi olla ku joku syöpä, mitä ei vaan ole huomattu. Ja hoidan kuntoani suhteellisen paljon venyttelen niskoja ja hartioita, vahvistan niiden lihaksia jne.
Voiko jäykkä kaula, niska ja yläselkä, aiheuttaa noita kaikkia oireita, mitä luettelin? Onko jollain muulla samankaltainen tilanne, et oireita on paljon, mut syylliseksi on ilmoittautunut vain niskat ja yläselkä? - Kilpailutuksella tehdään tili itselle. Paras kilpailuttaja on Mhy, koska siltä löytyy laajaa näkemystä lähialuuen puunmyyntimarkkinoista.
Case: Mhy tiesi, että naapurimetsässä oli tehty puukauppasopimus. Oman leimikkoni, tarjouksista parhaimman rahallisesti, antoi naapurin puut ostanut firma. Tätä etua en varmasti olisi ikinä saanut omin voimin hyödynnettyä.
Mutta, toisaalta ei se huono vaihtoehto ole myydä suoraan puufirmoillekaan, silloin osakkeen omistajille ja työntekijöillekin, jää jotain mistä tapella... :)
Palvelu on ollut erittäin hyvää Mhy:ssä. - Katso palveluapaja.net -osoitteesta, siellä on puinnin tarjoajia alueittain. Pohjanmaalla niitä on melko paljon... Palveluapaja.net :ssä voi jättää myös tarjouspyynnön palveluiden tarjoajille ilmaiseksi, jos kaipaa kilpailutusta ja tingittyä hintaa työstä.
- Kansantalouteen vaikuttaa merkittävästi, että pieni viljelijöiden joukko tuottaa halpaa huippuraaka-ainetta kotimaisille suurehkoille elintarvikeyrityksille. Pellot pitää olla viljelykuntoisia aina, kun EU- tukia on hakenut. Ruokaa ei välttämättä voida ostaa mistään, jos tulee kriisi, eli ihan hyvä olla varmuusvarastoja eli peltoja, joissa tuottaa sapuskaa tarvittaessa.
Pienillä peltotilkuilla ajaminen on hidasta, siksi siihen tarvitaan isot koneet, ottaen huomioon aikataulut, mitkä ovat tiukat Suomen oloissa kasvinviljelytöille. Puhuit Skånesta, siellä voi varmaan onnistuakin saman kokoisen tilan hoito pikkutraktorilla, ottaen huomioon mainitsemasi lohkokoko ja paikan sijainti, josta seuraa liikkumavaraa töihin. - Pikku G:n kaltaisia nuoria tarvitaan politiikassa, jotta nuoretkin kiinnostuisivat yhteisistä asioista. Ei kansanedustajan tarvitse kaikkea tietää, koska virkamiehet tekevät pohjustukset. Edustajan on tärkeää olla oikeudenmukainen, myös kehityskelpoinen...
- valitsee kansa, ei tutkimukset, onneksi.
- ovat hyvät. Korvataan oikeudenmukaisesti juurikkaanviljeljöille menetykset kansallisista varoista. Sen jälkeen ei pitäisi olla isoa ongelmaa.
- antoi tukea äänestää Mattia, joka tarvitsee näköjään ääniä.
Nyt on aika miettiä toisen kierroksen kysymyksiä, oli siellä sitten ketkä hyvänsä. :)
Ei kiinnosta äänestää ay-liikkeen voimakkaasti tukemaa ehdokasta...
Haluaisin toisella kierroksella kysyä Halosen osallisuudesta Stasi -piireihin... :) - Puuta on helpompi käyttää kattilassa näin aluksi...
- ,vaikka kaikki tuen saajat ilmoitettaisiin tukisummineen julkisesti. Ei se ketään hetkauttaisi.
- Susia pitäisi olla tasaisesti myös, etelä-suomessa ja taajamissa, mikäli niitä lisätään. Valtion pitäisi maksaa kunnon korvaukset,kun susi raatelee tai vie hengen kotieläimiltä.
- Kyllä on ainekset kannattavaan tilanpitoon. 50 kilometrin matka pelloille on suuri ongelma. Ei mitään kannatusta ajaa omilla koneilla noin kauaksi. Teetä työt urakoitsijalla 50 kilsan päästä auttaa, mutta ei pellosta kannata kummiskaan paljoa maksaa. Tuet ovat laskevia ja samoin tuotteista saatavat hinnat, mutta voit tuottaa kannattavasti maataloustuotteita tarkalla taloudella ja riskin otolla.
- Varastoinnin onnistuessa, mitä jos joku tuholainen pääsee tekemään reiän suursäkkiin, siinä meni 10 prossaa pienemmäksi kerta heitolla.
- Pellosta voidaan maksaa ns. ylihintaa monestakin syystä. Kilpailu myynnissä olevista pelloista nostaa hintaa, mutta yksi suuri syyllinen on myös maatiloille hankittu ylimitoitettu konekapasiteetti. Taloudellisesti on järkevää käyttää mahdollisimman paljon konetta vuodessa ja käyttömäärän lisääminen ei välttämättä onnistu urakoitsemalla, koska sekin on kilpailtu ala. Syntyy ketjureaktio ja monet haluavat yhtäaikaa lisää peltoa, nostaa hintaa.
Tuet eivät todennäköisesti nouse tästä tasosta eikä tuotteista saatavat hinnatkaan, jolloin ennen pitkää pellon hinta laskee ja historiallisesti katsottuna se tekee sen suhteellisen nopeasti nousun jälkeen. Eu: hun liittyminen aiheutti nopean laskun, nyt on noustu kovaa kyytiä...
Toisaalta ei tilanne toivotonkaan ole viljelijän kannalta, konekustannuksissa voi säästää käyttämällä urakoitsijoita jne.. Tavoitella suurta taloudellista käyttömäärä niille koneille, jotka omistaa.
Ei pellosta kannata maksaa ylihintaa, mutta toisaalta, jos joku maksaa niin ei se muita haittaa. Ylihintaisen pellon ostajan kädet ovat todennäköisesti sidotut pitkäksi aikaa peltomarkkinoilla, jolloin yksi vähemmän tulevaisuuden mittelöissä... - Tilasokeuden välttämiseksi voi käydä naapureissa kylässä, sillä parannetaan tilannetta. Tanskassa käytetään asiantuntijoita suurilla tiloilla, vaikka itsellä olisi hyvä asiantuntemus. Sitä on vaikea sanoa löytyykö Suomesta riittävän päteviä henkilöitä neuvomaan isäntiä? Peruutuspeiliä ei kannata käyttää tuotannon suunnittelussa, muuten tehtäisiin hevosella vieläkin työt.
"Samoja asioita he kertoilevat mitkä itse on joskus 3-40 vuotta taaksepäin kantapään kautte oppinut.
Ei ne asiat miksikään ole muuttuneet, vanhan tunkion kääntelemistä ja 15 vuoden syklillä nostetaan ne vanhat ja hylätyt perseelleen menneet jutut esiin niikuin ne olisivat jotain uusia keksintöjä. "
Vanhan tunkion kääntelyn isännät osaa parhaiten eli käytännön työt se on ihan selvä. tai urakoitsijat :) - Tietoa kannattanee hankkia itse, mutta omalla tilalla ei helposti nää puutteita. Ulkopuolisen ammattilaisen silmin nähdään kehitettävää, ei tiputa kärryiltä.
- 5 euroa kilo ryöpättynä, puhdistettuna ja suolattuna. Suolaa reilusti mukana. (Haaparousku)
Markkinat rajalliset, mutta kummiski. - riippuu kuinka paljon elannoksi tarvitset rahaa. Mutta varmaan joutuu jalostamaan itse tuotettaan 10 hehtaarin alalla, vaikkapa poimia marjat ja tehdä niistä jotain myytäväksi, jolloin tuotteesta saa enemmän. Mutta riskinsä aina jalostuksessaki on, mutta missäpä ei olisi. :)
- moi! voisit pistää pläntilles vaikka herukkaa tai tyrniä. Hallanarkuuden vuoksi pensasmustikka tai vadelma ei ehkä onnistu. Porkkanat ja muut naposteltavat on kivoja... Voit kysyä jonku paikallisen urakoitsijan kasveja suojelemaan, syksyllä on hyvä laittaa glyfosaattia, ni kuolee rikkakasvit ja on sitte keväällä helpompaa tehdä kylvöksiä.