- Pitää paikkansa, tästä säädettiin tieliikennelain uudistuksen yhteydessä. Liikenteenohjauslaitteiden käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (379/2020) 6 § 1–2 momentit:
"Suojatie ja pyörätien jatke, joka sijaitsee enintään 100 metriä ennen valo-ohjatun risteyksen pääopastinta, tulee varustaa liikennevaloin, jos suurin sallittu nopeus tiellä on yli 50 kilometriä tunnissa. Muu tie tulee varustaa liikennevaloin, jos suojatie tai pyörätien jatke sijaitsee enintään 60 metriä ennen liikennevalo-ohjatun risteyksen pääopastinta.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske suojatietä tai pyörätien jatketta tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa sekä joka sijaitsee valo-ohjaamattomassa risteyksessä tai jolla on enintään yksi ajokaista kumpaankin suuntaan pyöräkaistaa lukuun ottamatta. Se ei myöskään koske suojatietä tai pyörätien jatketta tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa, vaikka samansuuntaisia ajokaistoja on enemmän kuin yksi, jos ajokaistat on erotettu korokkeella toisistaan. Suojatie ja pyörätien jatke, joka sijaitsee enintään 30 metrin etäisyydellä valo-ohjatun risteyksen lähimmästä reunasta, on kuitenkin aina ohjattava liikennevalolla."
Digiroadissa tuohon kohtaan on merkitty 70 km/h nopeusrajoitus, mutta se ei varmaankaan pidä paikkansa, koska heti poistumistien erkanemisen jälkeen tuskin on nykyisinkään nopeusrajoitusmerkkiä. - Kokonaisvaltainen, vastuullinen ajotapa syntyy nimenomaan tieliikennelakia noudattamalla. En ihan hahmota, miten turvavyön käytöllä kikkailu ja tietoinen selkeää säädöstä vastoin toimiminen olisi jotain kokonaisvaltaisesti hyvää ajamista.
- En ole aivan varma, mitä tällä YLEn linkillä haettiin, mutta on keskeistä ymmärtää, että rattijuopumus ja henkilökohtaisen turvalaitteen käyttämättä jättäminen perustuvat eri lakeihin. Rattijuopumuksesta on säädetty rikoslaissa (39/1889) ja turvalaitteiden käyttövelvollisuudesta tieliikennelaissa (729/2018). Tieliikennelain soveltamisala rajautuu tiehen (paitsi niiltä osin, kun laissa erikseen säädetään toisin), rikoslain ei. Oikeuskäytännössä yksityisten asuinkiinteistöjen pihoja ei yleensä ole katsottu kuuluvaksi tieliikennelaissa määritellyn lain soveltamisalan piiriin.
"Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;"
Tien määritelmä on mielenkiintoinen ja rajaus ajoittain hankalaa, mutta voimassa olevan lain esitöissä (HE 180/2017 vp) sitä on taustoitettu varsin kattavasti:
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170180 - Voisit laittaa tähän muutaman ennakkotapauksen mainitsemastasi toisesta käytännöstä. Lain esitöissäkään tämä ei ole mitenkään yksioikoinen asia.
- Voimassa oleva tieliikennelaki (729/2018) ei ole romuttanut liikenteenohjauslaitteiden (tai liikennesääntöjen) merkitystä. Lain pohjana oleva hallituksen esityksen (HE 180/2017 vp) lähtökohta on tämä:
"Ennakointivelvollisuus ei sulje pois keskeisen tieliikenteen periaatteen, luottamusperiaatteen, merkitystä. Luottamusperiaatteen mukaan liikennesääntöjä noudattavalla tienkäyttäjällä on oikeus luotaa, että myös toinen tienkäyttäjä noudattaa liikennesääntöjä." - Joo aika kauas meni aloituksesta, mutta tieto ja keskustelu on hyvästä.
- Ei se mitään sekoita. Vanhassa laissa vasemmalle kääntyvän väistämisvelvollisuus vastaantulijaa kohtaan perustui liikennesääntöön myös kärkikolmiolla (ilman lisäkilpeä) varustetuissa liikennetilanteissa, koska pelkän merkin 231 määräämä väistämisvelvollisuus koski risteävää liikennettä. Tämä rakennelma on kuitenkin poistettu uudesta lainsäädännöstä, siksi "väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja" -muotoilun aiheuttamia "molemmat väistää" -tyyppisiä tilanteita on ratkaistu sisällyttämällä liikennesääntö merkin määritelmään.
- Pääosa kommentistani on sitaatteja hallituksen esityksistä, joten niiden osalta joudut osoittamaan palautteesi suoraan esityksen antajalle. Perusteluissa harvoin on kommentoitu kaikkea mahdollista toimintaa, jota säädös koskettaa.
Tällä erää joudumme vain tyytymään siihen, mitä laissa ja sen esitöissä on kerrottu. Uusikaan laki ei ole ongelmaton, mutta lakeja voidaan muuttaa. Kolmiot eivät mitenkään maagisesti kumoa toisiaan, vaan liikenteenohjauslaitteella annettu määräys pitää sisällään sen, mitä määritelmään on kirjattu.
Esimerkiksi merkin käyttöön liittyvä sääntely sekä tien ja risteyksen määritelmät antavat viitekehyksen asian pohtimiselle. Ei muuta kuin lukemaan, tämän aloituksen alkuperäiseen kysymykseen tämä keskustelu ei liity enää mitenkään. - Ennen nykyisen tieliikennelain (279/2018) voimaan tuloa laissa ilmeni erinäisistä syistä puutteita, jotka oli korjattava ennen lain voimaan tuloa. Esitys tieliikennelain korjaamisesta (HE 17/2020 vp) annettiin maaliskuussa 2020, mutta sen lisäksi tammikuussa oli annettu toinen tieliikennelain muuttamista koskeva esitys (HE 109/2019 vp) liittyen kotihoidon pysäköintitunnuksiin. Poikkeusoloista ja tiukoista aikatauluista johtuen kriittisimmät osat "korjauspaketista" sisällytettiin tuohon aiempaan esitykseen ja hyväksyttiin sen mukana. Loput osat korjauspaketista käsiteltiin vasta nyt syksyllä. Esitykset löytyvät Finlexistä, mutta niiden vaiheita on ehkä helpompi seurata käsittelytietoineen Eduskunnan verkkosivuilla:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_17 2020.aspx
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_109 2019.aspx
Alkuperäinen liikennemerkin B5 määritelmä kesällä 2018 hyväksytyn tieliikennelain säädösliitteessä alkoi seuraavasti:
"Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja."
Tämän perään lisättiin korjauspaketissa lause: "Risteyksessä käännyttäessä on lisäksi noudatettava 24 §:n 2 momentissa säädettyä väistämisvelvollisuutta. "
Korjauspaketin esityksessä (HE 17/2020 vp) tätä korjausta perusteltiin näin:
"Liikennemerkkiin B5 (Väistämisvelvollisuus risteyksessä) sisältyvää väistämisvelvollisuutta täsmennettäisiin niin, että risteyksessä kääntyvällä ajoneuvolla on lisäksi 24 §:n 2 momentissa säädetty väistämisvelvollisuus. Väistämisvelvollisuutta on tarpeen täsmentää tilanteissa, jossa vastakkaisille liikennesuunnille osoitetaan sama väistämisvelvollisuus joko liikennemerkillä B5 tai B6 vasemmalle käännyttäessä, sekä oikealle käännyttäessä, jos liikennemerkki B5 tai B6 velvoittaa sekä suoraan jatkavaa pyöräilijää tai mopoilijaa, että suoraan ajavaa ajoneuvoa. "
Keskeinen kärkikolmion määritelmän lähtökohtaero aiemman tieliikenneasetuksen (182/1982) ja nykyisen tieliikennelain liitteen välillä on se, että aiemmin vastaava merkki 231 oli määritelty suhteessa risteävältä tieltä (tai etuajo-oikeutetusta suunnasta) saapuvaan liikenteeseen, nyt risteyksen muuhun liikenteeseen. Tältä osin asiaa on avattu hallituksen esityksessä (HE 180/2017 vp) näin:
"Merkin B5 (väistämisvelvollisuus risteyksessä) tarkoitusta muutettaisiin niin, että merkki velvoittaa väistämään ajoneuvoja riippumatta siitä, mistä suunnasta ajoneuvot ovat risteykseen saapuneet. Muutoksella yhtenäistettäisiin merkin tarkoitusta erityyppisissä risteyksissä." - Liikenteenohjauksen hierarkian (8 §) yhteydessä on lisäksi hyvä muistaa, että käytössä on myös liikennemerkkejä, joiden määritelmiin on sisällytetty liikennesääntöjä. Näin on nykyisessä laissa esimerkiksi B5:n (väistämisvelvollisuus risteyksessä, "kärkikolmio") kohdalla, kun 24 § 2 momentin mukainen väistämisvelvollisuus lisättiin merkin uuteen määritelmään hallituksen esityksen 17/2020 ("korjauspaketti") mukaisesti, tosin lopulta osana hallituksen esityksen 109/2019 käsittelyä.
- Laista viestiminen on haasteellista, se ei liene yllätys kellekään. Ei ole ihan yksinkertaista selittää lain sisältöä auki niin, että viesti varmasti sisältää kaikki asiat juuri sellaisenaan, kuin ne laissa lukevat. Aina voi toki siteerata lakia sellaisenaan, mutta merkkimäärää sillä tavoin harvoin saa supistettua. Lakitekstissäkään ei toki välttämättä aina löydetä kieliopillisesti oikeaa ja lainsäätäjän ajatusta vastaavaa esitystapaa. Jos tästä haluaa esimerkin, suosittelen kurkkaamaan tieliikennelain (729/2018) 32 § (Ohituskiellot) 1 momentin ja pohtimaan, missä sen perusteella ei saa ohittaa. Hallituksen esityksessä (HE 180/2017 vp) onneksi kerrotaan, mitä pykälässä on yritetty sanoa.
Hallituksen esityksen pykäläkohtaisissa perusteluissa kyllä on selkeästi erikseen avattuna aina-sanan merkitys, mutta kääntyvän väistämissäännön selittämistä on hieman ankea lähteä sotkemaan tiputtelemalla 24 § 3 momentin piiriin kuuluvia liittymiä paikkoihin, joissa niitä harvoin esiintyy. Erikoisia tilanteita kyllä saadaan, kun vain keksitään. On melkoisen vaikeaa liikennesuunnittelua piirtää sen kaltaisia risteyksiä, joiden läheisyydessä käytännössä päädytään toteuttamaan 2 ja 3 momentin välistä lakiin kirjattua priorisointia. - Kiitoksia! Nimimerkin osalta täytynee vastata, että tosissaan kieli poskella ja ehdottomasti ehkä. :) Jotain piti keksiä ja kamalasti pidempi ei mahtunut.
- Ei siellä aivan tuollaista kerrota, mutta tarkoittanet tienkäyttäjän ennakointivelvollisuutta (4 §):
"Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi."
Ennakointivelvollisuuden osalta hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi (HE 180/2017 vp) on oivallinen apu periaatteen tarkasteluun. Esityksen pykäläkohtaisissa perusteluissa kerrotaan muun muassa seuraavaa:
"Ennakointivelvollisuus ei sulje pois keskeisen tieliikenteen periaatteen, luottamusperiaatteen, merkitystä. Luottamusperiaatteen mukaan liikennesääntöjä noudattavalla tienkäyttäjällä on oikeus luotaa, että myös toinen tienkäyttäjä noudattaa liikennesääntöjä. Näin ei kuitenkaan ole, jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on selvästi havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä, tai että toisen tienkäyttäjän kyky liikennesääntöjen noudattamiseen on alentunut. Näissä tilanteissa luottamusperiaate edellyttää ennakointivelvollisuuden noudattamista."
Myös aiemman lain nykytilan arvioinnissa asiaa on käsitelty erittäin kattavasti. Koko esitys löytyy esimerkiksi Finlexistä:
https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170180 - Täällä on joukossa jokunen oikeakin vastaus, mutta kerrataan vielä.
Voimassa olevan tieliikennelain (729/2018) 24 § 2 momentin 1 kohta kertoo, että ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Lainkohta itsessään ei ota mitenkään kantaa siihen, miten joku näistä on väistettäväksi päätynyt tai kulkeeko väistettävä suojatiellä tai pyörätien jatkeella vaiko ei. Kääntyvän väistämisvelvollisuutta on aiemman tieliikennelain (267/1981) vastaavan säännön aikana oikeuskäytännössä tulkittu varsin tiukasti, esimerkkinä tämä ennakkotapaus (KKO:2013:94):
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2013/20130094
24 § 3 momentti luettelee ne tapaukset, jossa väistämisvelvollisuus ei riipu ajoneuvon kääntymisestä. 4 momentti taas kertoo, että muuta liikennettä on väistettävä tultaessa ajoneuvolla pyörätieltä ajoradalle (myös suojatien kohdalla), jollei toisella tienkäyttäjällä ole väistämisvelvollisuutta 2 tai 3 momentin perusteella.
Lain 18 § 6 momentti taas vahvistaa, että ajoradan voi ylittää suojatietä pitkin myös ajoneuvolla, mutta tämä ei muuta väistämissääntöjä mitenkään. Aiemman lain aikaan pyörätien jatkeen olemassaolo aiheutti välillä hieman hämmennystä, mutta uudessa laissa pyörätien jatketta koskevaa sääntelyä selkeytettiin.
Kääntyvä ajoneuvo väistää, mikäli suojatiellä ajava pyöräilijä ylittää risteävää tietä. Jos suojatiellä ajava pyöräilijä ylittää samaa tietä, jota pitkin autoilija ajaa, on pyöräilijän väistettävä, ellei liikennemerkillä ole muuta määrätty.