Suomi24 Keskustelut | Tanskanjukka

Meille tuli kolme vuotta sitten kaksi terhakkaa norjalaista metsäkissaa. Toinen oli pahnanpohjimmainen ja hieman veljeään pienempi. Kaikki meni hyvin kunnes toisella meni loppiaisena aamulla takatassu nurinpäin kävellessä ja ihmeteltiin mikä mikä. Epäiltiin murtumaa kun tämä rotu kiipeilee mielellään. No tassu oikeni mutta kissa oli voimaton ja hengitys alkoi rohista. Käytiin tiistaina lääkärissä ja kyllä, jalka oli kunnossa mutta röntgenkuvissa näkyi nestettä keuhkoissa ja hieman laajentunut sydän. Saatiin lääkkeitä, rohina väheni ja kissa virkistyi kunnes koitti torstai. Aamulla kissa veti peräpäätään ja huusi suoraa huutoa ja olimme aivan tolaltamme. Heti aamulla pääsimme lääkäriin ja lääkäri totesi lähes heti. : Tällä kissalla on kardiomyopatia eli sydänlihaksen paksuuntuma josta seurauksena kammiovärinä ja siitä veritulppa takapäähän takajalkoihin johtavien valtimoiden haaraumaan. Hapeton kudos on erittäin kivulias. Aloitan hänelle kipulääkkeen tsup, verenohennuksen tsup tsup ja nesteenpoiston tsup. Neljä neulaa nahkaan. Kissa päivän tarkkailussa, olo parani hieman. Saimme kissan kotiin illaksi ja kunto romahti uudestaan. Nyt huuto oli aivan hirveätä ja teimme lopetuspäätöksen. Kissa kuoli matkalla lopetettavaksi. Jos kissalla on ko diagnoosi, ei kannata päätöstä pitkittää koska edessä on joka tapauksessa jokapäiväinen lääkitys eikä elämä jatku montaa vuotta. Yhteistyöhalukkuus jatkuvaan pillerien syöntiin voi olla huono. Sen verran kaamea oli ystävän lähtö ettei moista soisi kellekään.21.04.2020 17:38