- Lienee selvä kuka on väistämisvelvollien. Ennen kuin mennään väistämissääntöihin on kuitenkin muistettava meriteiden säännöt tähystyksestä ja yhteentörmäyksen vaarasta. Näiden mukaan jokaisen aluksen on tähystettävä sekä arvioida onko yhteentörmäyksen vaara olemassa. Näitä sääntöjä ei noudatettu kummassakaan veneessä.
Aikaisempi kirjoittaja mainitsee että hitaampi alus olisi voinut helposti väistää. Olen samaa mieltä, ehkä ei helposti, mutta kuitenkin. Edellytys olisi ollut että väistöliike olisi aloitettu 5 sek ennen törmäystä! Saattaa olla että tähystystä on laimilyöty vain vaivaisten 10 sek ajan, kohtalokkain seurauksin.
Tämä osoitaa kuinka tärkeää on jatkuvasti tähystää joka suuntaan. Tiedän että se helposti hetkellisesti laiminlyödään, katsotaan merikarttaa, seurustellaan matkustajan kanssa tai muuten vaan ajatukset käy muualla.
Tämä ja vastaavat onnettomuudet, antaa meille syyn olla entistäkin valppaanpana merellä. Se voi olla pienestä kiinni.
Ottakaamme tästä oppia. - Polttoainekulu on yleensä hyvin pieni osa veneilyn kokonaikustannuksista.
- No,
Säästöjen mukaan ei saa painaa tangenttia, muuta hätä ei tunne lakia!
Pari vuotta sitten VHF kurssilla kouluttaja sanoi; että kun on hätä ei haeta tyylipisteitä, eikä väärin tehdystä hätäkutsusta rankaista.
Tämä on vähän niikuin se tapaus kun VPK sammutti tulipalon ja varsinainen palokunta saapui paikalle ja palopäällikkö totesi että väärin sammutettu. - Kompass näyttää kompassisuunnan. Tyypillisesti aina oikeaa kompassisuuntaa, jos ei sita olla kompensoinnilla "säädetty".
Kompassiin vaikuttaa veneen oma magneettikenttä sekä maapallon magneettikenttä, Eri puolella maapalloa magneettikenttä vaikuttaa omalla taballa. Tätä kutsutaan erannoksi, suomenladella karkeasti 7-9 astetta. Erannon määrä selviää merikartasta ja muuttuu jatkuvasti.
Veneen oman magneettikentä huomionita varten tehdään venekohtainen eksyma taulukko, josta seuraa eksymä eri kurssilla. Veneen oma magneettikenttä muuttuu ajan kanssa, joten eksymätaulu tulisi tarkistaa vuosittain. Varsinkin jos veneeseen on tehty muutoksia jotka voi vaikyttaa magneettikentään.
Lähtökohtaisesti kompassi ei osoita pohjoiseen. Kompassi näytää kompassisuunnan. Lisäämällä tähän eksymän, saadaan magneettisuunta joka osoittaa on suunta maapallon magneettiseen pohjoiseen suhteen. Lisäämällä tähän vielä eranto, saadaan oikea ns. tosisuunta joka on sama kuin suunta pohjoisnavan suhteen.
Oli sitten teräsvene tai joku muu, tulee nämä ottaa huomioon. Teräsveneessä eksymä voi olla yllättävän pieni kuin taas lasikuituveneessä paikkallinen häiriö aiheuttaa suuren eksymän.
Suunnan saamiseksi tarvitaan kompassi, eksymätaulukko ja tieto erannosta. - Vene voi olla vaikka kuin vakaa ilman köliä.
Vakaus riippuu rungon muodon nosteesta ja veneen painopisteen muodostamasta momentista. Purjevene tarvitsee köliä lähinnä sorron minimoimiseksi.
Painon laittaminen kölin alareunaan on näppärä tapa alentaa veneen painopistete. Sama vakauttava vaikutus saadaan runko muotoilemalla niin että nosteen keskipiste saadaa ylöspäin.
Kyseessä on kompromissi eri ominaisuuksita; lisäämällä painoa köliin myös uppouma nousee, lisäämällä leveyttää hydrodynamiikka kärsii. Molemmissa tapauksissa vastus kasvaa.
Hydrodynaamisesti pitkä vesilija yhdistettynä kapeaan runkoon on optimaali, mutta vaatii paljon kölipainoa. Leveä runko pärjää ilman lisäpainoa mutta hydrodynamiikka kärsii.
Toisaalta leveä runko voi nousta plaaniin, joka on taas oma juttunsa.
Keskustelun avauksessa mainittu vene on kompromissi. Heikompi hydrodynamiikka vaikutta negatiivisesti vauhtiin ja todennäköisesti luovimiseen. Mutta voi olla hyvä myötätuulessa. Nostokölin ansiosta sillä pääsee sellaisiin paikkoihin minne muilla veneillä ei. Pullea runko tarjoaa hyvät sisätilat. Joten voi olla mainio matkavene perheelle. Raaseri se todennäköisesti ei ole.
Nostokölissä on hyvänä puolena se että sen saa myötäosuudella nostettua, oikein suunniteltuna se kääntyy taaksepäin osuessa. Miinuksena on lisääntynyt huoltotarve ja vikaherkkyys.
Voi olla hyväkin vene itämerellä. - Mistä tällainen sähköautointo yhtäkkiä tuli? Samat henkilöt jotka puuhaa autokannan sähköistämistä, vastustaa talojen sähkölämmitystä. Asuntoja pitäisi lämmittää oljyllä!
Äkkiseltään tuntiusi helpommalta muuttaa nykyiset öljykattilat sähköllä toimiviksi kuin erillaisten kulkineuvojen (ja pienkoneiden) muuttaminen sähkökäyttöisiksi. Akkuteknikkaa ei tarvita sähkölämmityksessä.
Mutta kun taloja ei voi lämmittää kivihiilellä tuotetulla sähköllä, ne on lämmitettävä öljyllä. Loogisesti sähköautoa ladataan jollain muulla sähköllä, kuin mitä talojen lämmittämiseen käytetään! Mutta se on politiikkaa eikä tekniikkaa. - Ehkä se on niin että moni veneilijä ei ymmärrä kartan päälle.
Henkilökohtaisesti pidän navigointia plotterin avulla hankalana. Pieni näkymä josta kokonaisuuden hamottaminen on hankala. Laitetta joutuu zoomaaman edestakaisin. Helpompi suunnitella reitti valmiiksi kartalla, sekä lisätaä mahdolliset kurssit suoraan kartaan. Karttaan suunniteltua reittiä on sitten helppo ajaa. Suunnitelmaan voi myös tehdä nopeasti ja helposti muutoksia matkan aikana esim. sään tai mietymysten mukaan. Muutosten tekoon karttataso on hyvä olla.
Kuten keskustelun avaja totesi, harvassa veneessä on toimivaa karttatasoa. Usein kyseessä on tilanpuute. Omassa veneessäni on karttataso, mutta se on turhan korkealla, joten istuessa ei kartan seuraaminen oikein luonnistu. Yleensä minulla on katta tästä syystä sylissä. Eli karttatasolla pirrän ja mittaan, suunnitelmaan mukaan ajan kartta sylissä.
Plotterissa on se hyvä puoli että siitä saa koordinaatit ja suunnan ja antaa näinollen varmistuksen omalle navigoinille. Mutta se nyt vaan on työkalu, niinkinn kompassi ja harppi. - Taas unohtui tähysytys.
Vaikuttaa siltä että kovien sotaharjoituksien jälkeen kokenut miehistö on vetäytynyt messiin ja laivan ajo satamaan on jätetty varusmiehille. Siinä plotterin mukaan ajaessa ei olla huomattu vastaantulevaa. Siinä vaiheessa kun VTS ottanut yhteyden, sillalla on syntynyt pieni paniikki. Toivottavasti olen vääsässä! - Oikeasti se on ns bulbi. Käytännössa sen aiheuttama aalto kumoaa rungon keulan aiheuttaman aallon. Vähentää näinollen laivan vastusta.
- Riippuu peralaudan kulmasta. Alla arvot 290 korjaamokäsikirjassa.
Transom angle. Instrument indication
10° -2
11° -3
12° -4
13° -5
14° -6
15° -7 - Olen ajanut tyhjäksi. Eli vesiletku irti, suutin irti ja noin minuutti tyhjänä ajoa. Näin tyhjenee riittävästi. Tietenkin jäätymisriski on olemassa, mutta ehkä minulla vaan on ollut onnea. Mutta näin olen kuitenkin toiminut jo monta vuotta.
Olen joskus ennen kokeillut glykoolia pesuriin, mutta paineventtiili on oikutellut sen jälkeen. Kumiosat turvonneet? Joten olen glykolista luopunut. - UnAbleBodiedSeaman in kokemus on täysin linjassa 200g/kWh kanssa
- Henkilökohtaisesti suhtaudun varauksin kosketusnäytöllisiin laitteisiin veneissä. Keikkuvissa olosuhteissa voi olla hankala osua sormella oiken, etenkin käsineet kädessä. Lisäksi roiskeet voivat vaikeuttaa käyttöä. Kunnon napeissa on parempi tuntuma.