- Miten se työperäinen maahanmuutto nyt on muuttunut riivatuksi, ja Perussuomalaisten vastustamaksi? Minulle on vuosikausia kerrottu, ettei Perussuomalaisilla ole mitään työperäistä maahanmuuttoa vastaan. Milloin asia on muuttunut?
- Työperäinen maahanmuutto on täysin eri asia kuin humanitäärinen.
- Nimenomaan. Sitä kuulee väitteitä, että mitään ei ole tehty. Nimenomaan on, ja toimet näkyvät parantuneissa tilastoissa. Se ei tarkoita, että tarpeeksi olisi tehty, mutta ei voida väittää, että mitään ei oltaisi tehty.
- Eivät he sitä kuitenkaan ehdota kaadettavaksi, vaan parempaan ajankohtaan ja / tai pienimuotoisempana. Populistisesti tosin näyttää unohdetun muut seikat ja puhutaan vain sukupuolineutraaliudesta, ikään kuin olisivat edellisessä hallituksessa siitä ja vain siitä syystä olleet muutosta käynnistämässä.
- Nämä eivät sulje toisiaan pois. Mutta siinä tarvitaan melkoisesti resursseja, jos niitä kymmeniä tuhansia hanhia on pidettävä kurissa vain metsästämällä samalla, kun varmistetaan, että niille on ruokaa vain pelloilla, joilla ne aiheuttavat tuhoja. Miksi ne pitäisi ehdoin tahdoin houkutella juuri sinne, minne niitä ei haluta?
Hanhet syövät sitä, mitä niille on tarjolla. Jos ruokintapellot ovat niin järjenvastainen ajatus, miksi se toimii muualla? - "– Viime vuonna yksikään väkivaltaan koulussa syyllistynyt ei ole uusinut tekoaan Vintiö-keskustelun jälkeen.
Poliisin mukaan toimintamallia ollaan nyt ottamassa käyttöön koko Kaakkois-Suomen alueella.
– Malli on toiminut hyvin. On ollut ilo huomata, että henkilöt, jotka ovat olleet mukana Vintiö-ryhmässä, eivät ole uusineet tekojaan, sanoo vanhempi rikoskonstaapeli Joni Mukala Kaakkois-Suomen poliisista. "
Kyllähän lapsiin voi suhtautua sinunkin tavallasi. Jatkuvaa epäilyä, valvontaa, rangaistuksen uhkaa ja pelkoa. Jotkut kasvattavat kotonakin lapsia sillä tavoin. Nämä ovat kuitenkin suhtautuneet lapsiin toisin, ja tulokset puhuvat puolestaan. - Vuotuisissa hiilidioksidipäästöissä kolmen kärki on Kiina, Yhdysvallat ja Intia. Kumulatiivisissa Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä.
Mutta tietenkään sinä et aja takaa vertailua, aiheuttaako 1 440 000 000 ihmistä (Kiina) tai 1 339 000 000 ihmistä (Intia) enemmän päästöjä kuin 5 500 000 ihmistä (Suomi), sillä sehän olisi naurettavaa. Järjellinen vertailu ovat tietysti päästöt henkilöä kohden. Kärkikolmikko on silloin Qatar, Trinidad & Tobago ja Kuwait. Suomi on sijalla 29, Kiina sijalla 39 ja Intia sijalla 114.
https://www.gapminder.org/tools/#$state$time$value=2014;&marker$select@$country=usa;&$country=can;&$country=aus;&$country=rus;&$country=fin;&$country=jpn;&$country=kor;&$country=swe;&$country=deu;&$country=nor;;&opacitySelectDim:1&axis_x$which=co2_emissions_tonnes_per_person&spaceRef:null;;;&ui$presentation:true;&chart-type=barrank - Luotatko sinä siihen, että yritykset huolehtivat ihmisistä?
- Kahteen ensimmäiseen en kommentoi, kun ovat Sipilän hallituksen aloittamia muutoksia.
Mitä tulee valkoposkihanhien ruokintapeltoihin, niin miten sinä ratkaisisit ongelman paremmin?
Huumeiden laillistamista vastustan, ja toivon, että se kaatuu viimeistään eduskunnassa. Meillä on pyritty päinvastaiseen kehityskulkuun, eikä sitä ole syytä muuttaa. - Arkijärki voi väittää niin. Mutta miksi sitten koulukiusaaminen ei ole loppunut maissa, joissa kouluissa on vatijoita? Ja miksi puhumisen malli sen sijaan on toiminut?
"Onko tässä ratkaisu kouluväkivaltaan? Kymmenissä kouluissa otettiin käyttöön uusi malli, joka hyydytti hakkaajat: "Yksikään ei ole uusinut tekoaan""
https://yle.fi/uutiset/3-11560824 - Todennäköisesti olisi. Sehän tässä on ollut yksi ongelma; koulukiusaamisen vähättely - ihan jo sillä, että sitä kutsutaan kiusaamiseksi.
Esimerkiksi nuorisotutkija Kiilakoski vuonna 2010:
”En pysty vastaamaan kysymykseen, koska meillä ei ole Suomessa luotettavia tilastoja kouluväkivallasta. Edes raskaammista tapauksista kuten puukotuksista ei ole valtakunnallista tilastoa, tieto pitää raapia kasaan erilaisista lehtijutuista. Se tiedetään, että koti ja koulu ovat ne kaksi paikkaa, joissa nuoret kokevat eniten väkivaltaa.”
”Tämä on ongelma, jota ei ole tunnistettu, ja kouluväkivallan käsite on verrattain uusi ja löyhämerkityksinen. Sellainen käyttäytyminen, mikä armeijassa olisi simputusta tai nakkikioskilla törkeä pahoinpitely, kirjataan koulussa kiusaamiseksi. Sikäli kuin ylipäätään kirjataan.”
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nuorisotutkija-tomi-kiilakoski-kouluvakivaltaa-vahatellaan/ - Tai sitten sitä huomaa, mitä haluaa huomata. Johan sitä on puhuttu muutama vuosikymmen vapaan kasvatuksen hedelmistä, jotka saavat tehdä mitä tahtovat, ja että vanhempien kuuluisi kasvattaa ne lapsensa eikä sallia kaikkea. Usein näkee myyjienkin kommentoivan, että muksut kiipeilevät vaarallisesti liukuhihnoilla, napsivat karkkeja mitä milloinkin, eivätkä vanhemmat kiellä sanallakaan. Ei tämäkään ole väristä kiinni.
- Uusia ilmiöitä varmasti on, mutta koulukiusaus, sisältäen väkivallan, ei sellainen ole.
- Mietitään. Hanhet eivät jätä tulematta tänne, vaikka emme haluaisi niiden tulevan. Kun ne tulevat, ne syövät. Jos kaikki niille kelpaava ruoka on pelloilla, jotka on tarkoitettu ihan muuhun asiaan, niin ne syövät juuri niiltä pelloilta. Taloudellisista tappioista on puhuttu paljon. Jos sen sijaan niillä on ruokaa muuallakin, ne syövät muualtakin.
Tälläkin hetkellä niitä hätistellään, ammutaankin, mutta määrä on suuri ja ne palaavat syömään sinne, missä ruokaa on. Jos jatkossa on paikkoja, mistä niitä ei hätistellä, ne suosivat näitä paikkoja, kuten muuallakin.
Näinhän se äärimmilleen yksinkertaistettuna menee. Riittää sitten naudoille ruokaa, että nälkää näkevät ihmiset saavat lihaa. - Aikahan tuon näyttää, miten tämän asian kanssa käy. Ehkä elvytyspaketti muodostuu ja elämme sen kanssa, tai sitten se kaadetaan ja elämme sitten sen tilanteen kanssa. Halvalla emme tästä joka tapauksessa selviä.
- Siinäkään ei ole mitään uutta. Valitettavasti. Kun tästä yritetään tehdä uusi, poikkeuksellinen ja monikulttuurisuuden tuoma ilmiö, samalla vähätellään ja vaiennetaan ongelman laajuutta ja sen uhreja. Eiköhän sitä maahanmuuttoa voi vastustaa muullakin tavoin.
https://yle.fi/uutiset/3-5064752
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nuorisotutkija-tomi-kiilakoski-kouluvakivaltaa-vahatellaan/ - 10 miljardia omaan käyttöön kuulostaa tietysti kivalta. Mutta kun viennin arvo viime vuonna oli 96 miljardia. Tavaraviennistä 60 prosenttia suuntautui EU-alueelle ja palveluviennistä 50 prosenttia. Viennin suhde maamme bruttokansantuotteeseen on 40 prosenttia. Sillä 10 miljardilla ei kauaa lämmitellä, jos vienti sakkaa pahasti.
Tämän ainoan kotiplaneettamme hyvinvoinnillakin on vaikutuksensa elämäämme, vaikka sen haluaisi jättää huomiotta. Me suomalaiset olemme vain pikkuinen osa maapallon kokonaisväestöstä, mutta henkeä kohden päästömme ovat sellaisella tasolla, että siinä ei ole ylpeilyn varaa. - Nykyisin, kuten aina ennenkin, meitä ihmisiä on laidasta laitaan. Jokaisessa meissä on sekä maskuliinisia että feminiinisiä piirteitä ja niitä ilmennetään paitsi yksilöllisin, myös yhteisöllisen käytännön pohjalta.
Sanoisin, että tasapainoisen ihmisen ei tarvitse ottaa esimerkiksi voimakkaan maskuliinista roolia miehisyytensä korostamiseksi, vaan hän voi olla vapaammin oma itsensä. Silloin ei varmaan myös tarvitse kokea voimakkaita tunnereaktioita siitä, ovatko muut tarpeeksi 'miehen roolissa', millaisena sen nyt itse sitten näkeekin. - Katsopa uudelleen. Edellinen hallitus pisti asian vireille ja työryhmä aloitti selvitystyönsä 2017. 2018 tuli väliraportti, ja ryhmä sai tehtävänsä valmiiksi tämän vuoden keväällä.
- Maalaisjärki ei ole tilastotietoa. Lainauskin on ihan kiva, kiitos siitäkin, mutta linkkiä tilastoon minä tosiaan aloittajalta kyselin.