- Moi vaan, Ballotelli.
Siis olet kesäkursseilla? Ilmeisesti tarkoituksena on, että oppisit hieman laskemaan. Sitä ei tapahdu, ellet yritä itse.
Mitä siis et ymmärrä näissä laskuissa? Nämä ovat aivan peruskamaa - ota kirja käteen ja katso sieltä esimerkkejä miten homma menee. Itse suosittelen, että tee aina yhtälö ajatuksella - älä opettele kaavoja ulkoa. Paljon muuta ei tarvitse muistaa, kuin että prosentti on sadasosa eli 0,01. Yhtälöllä
prosenttikerroin x alkuperäinen luku = prosenttiosuus
pääsee jo pitkälle. Nyt kynä käteen ja paperi sauhuamaan.
Jos saat vastaukset: ensimmäiseen 133,38€ ja toiseen 2811,38€ sekä 646,62€, niin olet päässyt jo hyvään alkuun.
Kerro jos ei onnistu ja laita laskut mukaan. Sitten on mahdollista, että neuvomalla sinne päähänkin menisi jotain, jos sinulla on tapahtunut edes hieman ajattelutyötä ensin. - Eipä se äkkiseltään ajatellen ole mahdollista. Energiaa ei ole enempää käytettävissä nousuun, kuin lähtötilanteessakaan oli potentiaalienergiaa.
Tosin pienellä kikkailulla tämäkin onnistuu. Lisäpotkua pomppuun saat esimerkiksi sillä tavalla, että tiputatkin yhden pallon sijasta kaksi. Laita ne päällekkäin ja päästä irti. Tällöin alempi antaa osan liikemäärästään ylemmälle pompahduksessa ja ylempi nousee korkeammalle mitä lähtökorkeus oli.
Tuo suluissa oleva lause ei kylläkään minulle nyt aukene.. - Tyhmä kysymys: mikset sinä tee avausta? Ylpeyttä? Jos tiedät, mitä haluat, niin voisi kannattaa joustaa.
- Kerronpa oman tarinani.
En tiennyt minulla ongelmaa olevankaan, kunnes eräänä päivänä entinen naisystäväni tiputti pommin: haisin kuulemma välillä aivan hirvittävästi. Olin enemmän kuin järkytyksessä, puhtaus ja hygienia ovat minulle varsin tärkeitä asioita.
Pikku hiljaa aloin kerätä ajatusta ja lähdin ilmeisimmästä liikkeelle, joten tilasin ajan hammaslääkärille. Siellä viesti oli, että jos tämä hammaskalusto on syynä, niin sitten pitäisi kyllä kovin monen muunkin haista. Lääkäri oli mielestäni melko perusteellinen: hän jopa veti kieltäni ulos noin 15 senttimetriä (ainakin siltä tuntui) nieluun nähdäkseen. Olin sekä huojentunut että huolestunut. En siis ollut turhaan pessyt hampaitani aamuin illoin ja langoittanut päivittäin viimeistä 25 vuotta. Hampaani ovat olleet siitä lähtien ilman reikiä ja kiveä. Mutta se huoli: mikä sitten oli syynä?
Eikun kovemmat otteet käyttöön. Seuraavaksi oli vuorossa mahalaukun tähystys kolmesta mahdollisesta syystä: refluksi (läppä vuotaa), piilotaskuja ruokatorvessa (pahoittelen etten tiedä virallista nimitystä) tai helikobakteeri. Kokemus sekin tilanne, mutta ei apuja. Mitään ei näistä löytynyt. Ehkä aavistuksen verran avoinna oleva reitti mahalaukusta ohutsuoleen, mutta siihen ei lääkäri reagoinut mitenkään, eli sen ei uskottu olevan syynä. Sen sijaan sain reseptin närärstykseen, eli happosalpaajaa.
En ollut henkisesti tasapainossa tämän lääkityksen kanssa. Ensiksikin läppä vaikutti tutkimuksen perusteella toimivan, toiseksi minua ei oikeastaan koskaan närästä ellen tosissani ole sitä aiheuttanut ja kolmanneksi mahassa pitää olla tietty happamuustaso toiminnan kannalta. Hapon kuuluu esimerkiksi olla suojana haitallisia pöpöjä vastaan, mitä voi tulla ruoan mukana. Mutta sillä lääkityksellä tuntui kuitenkin olevan jotain vaikutusta, tosin hajua lähti aika ajoin pahastikin, mutta harvemmin.
Aloinkin seurata kaikkea mahdollista mikä voisi liittyä asiaan. Löysin ajan kanssa mielestäni kolme selvää altistajaa: väsymys, kahvi ja kermavaahto ja näistä viimeinen toimii aina! Tästä sainkin ajatuksen ja siirryin laktoosittomaan ruokavalioon ja sillä on ollut selvä vaikutus. Tosin se ei voi olla perussyynä, koska vain jotkin maitotuotteet tekevät kiusaa, esimerkiksi juustot tai hapatetut tuotteet eivät vaikuta mitenkään.
Kuitenkin olen ruokavaliolla saanut asian kontrolliin ja olen lopettanut happosalpaajien syönnin. Tuntuisi siltä, että paljolla makean syönnillä olisi myös jotenkin vaikutusta, mutta siitä on vielä tutkimus kesken. Tämä vaikuttaa sen verran monisyiseltä asialta, että tri Housellakin olisi kyllä miettimistä.
Lopuksi haluaisin korostaa, että hajun aiheuttaja on täysin tietämätön omasta löyhkästään. Se ei tunnu mitenkään omaan nenään, niin hullulta kuin se ulkopuoliselta voi vaikuttaakin.
Ja vielä lisäksi: itse olin todella pahoillani, koska naisystäväni ei tullut ensimmäiseksi minun kanssani juttelemaan asiasta. Tuntuu siltä, että olin hänen tuttavapiirissään se viimeinen, joka sai tietää. Kyllä asioista pitää pystyä puhumaan, jos ollaan parisuhteessa.
Lykkyä teille kaikille kärsiville läheisille ja rohkeasti vain asian kimppuun!