- Tapasin eilen psykiatria. Lääkkeistä aripipratsoli vaihdettiin 50mg pitkävaikutteiseen ketipinoriin. Mitään ei siis vähennetty. Toivottavasti tämä muutos kuitenkin parantaisi tilannetta. Kovin toiveikas en ole. Huomenna on taas ketamiinihoito, ja toivon että se kannattelee taas seuraavaan viikkoon. Pääsen ehkä myös osallistumaan sellaiseen tutkimukseen, jossa saisin vuodeksi terapiaa. Se ei ole kyllä vielä yhtään varmaa, sovellunko edes kyseiseen tutkimukseen.
- Kävin tänään ketamiinihoidossa, ja olo on heti helpompi. Sain jopa aloitettua pullien leipomisen. Vaikutus lienee väliaikainen, mutta jospa tulevat lääkitysmuutokset toisivat myös helpotusta oloon.
Itselleni keskusteluapu on ollut tärkeää jaksamisen kannalta. En pysty puhumaan esimerkiksi vaikeasta olostani ystävilleni. Ilman keskustelutukea en varmaan olisi enää hengissä. - Lääkitykseen tulee ensi viikolla jotain muutoksia. Ketamiinin olisi tarkoitus auttaa "kärsimään" nämä muutokset seuraavien viikkojen aikana. En haluaisi käyttää näin paljon lääkkeitä, mutta toisaalta haluan pitää hoitosuhteen. Yritän sanoa tästä asiasta psykiatrille ensi viikolla.
- Kiitos <3
- Olen kyllä työpsykologin kanssa läpikäynyt uupumisen syitä. En niitä nyt tässä ala erittelemään. Minua on myös fyysisesti tutkittu vuosien varrella ja verikokeita otettu. Aivotkin on kuvattu.
Sain nyt huomiselle ajan ketamiini-infuusioon. Siitä on ollut aiemminkin apua vaikeaan oloon. Toivottavasti hoito tehoaisi nytkin. Lääkäri sanoi, että voidaan myös tehdä lääkitysmuutoksia ketamiinihoidon turvin. Ensi viikolla olisi pidempi lääkäriaika, jolloin katsotaan myös lääkitysasioita. - Ei ole todettu kuin vaikea-asteinen masennus. Nuo lääkkeet on määrätty lisälääkkeiksi tehostamaan masennuslääkkeen vaikutusta. Pitää keskustella vielä nykyisen psykiatrin kanssa voisiko jotain muutoksia tehdä. Jos ei, niin harkitsen lääkärin vaihtoa, jos se nyt jotenkin on mahdollista. Varaa ei oikein ole yksityiseen. Olen niin väsynyt, että tänäänkin nukuin 23-13.30.
- Ikävää, jos tämmöistä tapahtuu :(
- Menin kesäkuun alussa kuumeen, yskän ja hengenahdistuksen vuoksi terveyskeskukseen. Alun odottelun jälkeen olin aivan häkeltynyt miten nopeasti asiat etenivät. Tilasivat ambulanssikyydin päivystykseen, epäilynä keuhkokuume ja sepsis. Mitään ei puhuttu mt-diagnooseista. Siitä vietinkin sitten 5 päivää sairaalassa keuhkokuumeesta toipuessa. Muuten en ole juuri fyysisen puolen juttuja tarvinnut viime aikoina terveydenhuollosta.
- On näitäkin mm. kontrolloitu. Viimeksi kesäkuun alussa kun sairastin keuhkokuumeen. Kilpirauhasarvoja myös seurataan.
- Muuten voisin omatoimisesti kokeeksi lopetella lääkkeitä, mutta esim. Liton lääkeaineoitoisuutta seurataan säännöllisesti verikokein. Jäisin heti kiinni syömättömyydestä. Osastolla on otettu verikokeita muidenkin lääkkeiden pitoisuudesta, varmaan hoitomyöntyvyyden seuraamiseksi.
- Em oikein edes osaa sanoa miksi on paha olla. Olen eronnut alle kaksi vuotta sitten, sairastunut työuupumukseen vuonna 2019, kokenut häpeää siitä että olen työkyvytön. Lisäksi tunnen itseni usein yksinäiseksi.
- Tietääkseni kriisikeskus löytyy. Pelottaa kyllä sekin, että olisin kokonaan ilman lääkkeitä ja kieltäytyisin hoidosta. Jotenkin on niin surullinen olo tämän kaiken takia. Lääkkeettömyys kiinnostaa, mutta pelottaa.
- Näin ei ole suoraan sanottu, mutta ajatukseni lääkehaitoista on kyllä torjuttu lääkärin toimesta.
- En tiedä mikä muu voisi olla hoitotaho. Tällä hetkellä se on psykiatrian poliklinikka. Ehkä pitäisi itse uskaltaa enemmän kyseenalaistaa käytetyt lääkkeet kun tapaan lääkäriä. Hoitajalle olen kyllä mahdollisista haitoista puhunut Ennen psyk. polia kävin työterveydessä, mutta siellä ei kai ole keskusteluapua tarjolla. Kerran viikossa olen helpottanut oloani muutamalla alkoholiannoksella. Se on auttanut vaikeaan ahdistukseen.
- Vaikea sanoa johtuuko lääkkeistä. Yhtä lääkettä ilmeisesti ollaan ajamassa alas juurikin väsymyksen takia. Toivon että se auttaisi tähän väsymykseen. Vaikea kyseenalaistaa lääkitystä, jos haluaa pysyä hoidon piirissä.
- En kaipaa edes parisuhdetta edellisen jälkeen. En usko, että tulisin löytämään enää oikeaa rakkautta. Mitään hupisuhdetta en halua, vaan oikeasti itselle sopivan kumppanin. Sen löytyminen taas on epätodennäköistä, ainakin jos miettii Tinderin tarjontaa.
- Tunnen kyllä itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi elämässä. Syytän itseäni tapahtuneista, kuten erosta ja työuupumuksesta. Minulla olisi ilmeisesti nyt mahdollisuus palata töihin 1 päivä/viikko, mutta en tiedä olenko työkykyinen edes siihen. Yritän kyllä hyväksyä itseni ja tapahtuneet, mutta hankalaa se on. Vielä tämä fyysinen uupumus kaiken päälle hankaloittaa asioita.
- En pode erosta huonoa omaatuntoa, vaan suren menetettyä parisuhdetta. Olen kuitenkin hyvissä väleissä ex-puolison kanssa. Kuntoutustuella olosta kyllä poden vähän huonoa omaatuntoa tuntoa ja häpeän asiaa.
- Syitä varmaan on yksinäisyys, ero, työelämästä pois joutuminen ainakin. En sitten tiedä ovatko ne syitä masennukseen, koska masennus alkoi työuupumuksesta jo ennen kun kyseiset asiat tulivat elämääni.
- Taas yhdestä päivästä selviydytty. Olo on hirveä. Otin juuri 2 ketipinoria ja yhden opamoxin, ja toivon että lääkkeet auttavat pahimpaan oloon. En ole jaksanut käydä suihkussakaan yli viikkoon. Makaan vain. Lapsi tuli tänään luokseni ja sain tehtyä ruoan.