- Toisessa ketjussa oli kyllä viesti, mutta olin laittanut sen erään toisen henkilön viestin perään lähelle alkupäätä. Eräs leikittelee meillä kuurupiiloa kätkemällä juttunsa ovelasti muiden sekaan, ei loppuun.
- Minä en kuonokoppaa ota. En sen läpi pysty hengittämään astmani kanssa.
Tulipa kuunneltua Vihriälän raportti, osassa pysyin kärryillä, osassa en. Tuli vaan elävästi mieleen firman neljännesvuosikatsaukset, joissa pääjohtaja, historian vieriessä kuka kulloinkin, kävi läpi ne mahdottoman tarkat luvut ja numerot yksitellen. Unilukkaria olisi tarvittu kuten ennen kirkossa, siis henkilöä, joka pitkällä kepillä sohi uupuneita hereille pitkän saarnan aikana.
Kyllä tämä korona varmaan opettaa yhtä ja toista, mitä kenellekin. Teille esim. sen, että kaiken maailman kilikalivenkulat eivät ole "sulkeneet" yrityksiään, vaan entistä suuremmalla innolla haravoivat maaseutua rahaksi muutettavan arvotavaran toivossa tai muuten vain ilkeyttään mellastavat tyhjillä mökeillä. Ymmärrän, että uhriksi joutuminen masentaa. Joskus kesällä yksin mökillä kökkiessäni - ja koirien ollessa poissa kesätarhassaan - mietin miten voimaton olisin jos joku saisi päähänsä rämpiä sinne pahoissa aikeissa. Tyttärellä taas ei ole mitään pelkäämistä karvaisen vartiokaartinsa suojassa. Eilen hän lähetti kuvan yöpymisestään omalla laavulla ilman ovia ja lukkoja. Nuotion ääressä pikkupakkasessa hän siellä näki ja kuuli lintujen aamuöisen kevätnäytelmän koko riehakkuudessaan. - Huomenta
Tuntuipa alussa oudolta, ettei yön aikana ollut ilmestynyt solvauksia. Mutta ei hätää: tyyppi onkin muuttanut taktiikkaa. Yhden pitkän saarnan tilalla on joukko pikku piikkejä siroteltuina eri ketjuihin. Mutta kädenjälki on varma. Negatiivisuus erottaa hänet muista kirjoittajista aina ja aina.
Tämän kerron siltä varalta, ettei kukaan luule/toivo/pelkää sankarin ns. kaatuneen kentälle. - Noitten "huomenien" huumoriarvosta voi olla montaa mieltä, mutta ainakaan kovin katkeria riitoja ei vielä tuolloin ollut.
Kukahan se tämänkin ininän nosti esiin? Olisiko robo siepannut 'come backin'? - Metsä tekee hyvää paitsi mielelle myös keuhkoille. Entisaikaan tuberkkeliparantolat perustettiin juuri havumetsiin.
Tuo VIHREÄ... Oiskohan noin rivo sentään? - Kahdeksi vuodeksi se Eliquis muistaakseni kirjoitettiin. Haen sitä apteekista aina 3 kk satsin kerrallaan. Oma osuus maksusta on siltä ajalta 90 e. Toisena lääkkeenä niihin sydänjuttuihin on Bisoprolol, joka vastaavasti on halpa. Hyvin ovat flimmerin pitäneet poissa.
Vielä noista penkeistä joista a-mummukin puhui. Täällä tuntuu olevan tapana että ulkopenkit pannaan paikoilleen äitienpäivästä alkaen. Niillä onkin hyvä istahtaa kauppamatkoilla. Ne ovat jykevää tekoa ja pintakin sellainen, etteivät töhryt tartu. Kauppamatkan varrella on myös kiva suihkulähde jonka reunalla seisoo komea tukkilaispatsas seudun metsätalouden historiaa ilmentämässä. Siitä pojat olivat katkaisseet viime kesänä keksin roikkumalla siinä. Keksi = tukkimiesten pitkä sauva jolla tukkeja uitossa eroteltiin (jos ei joku tiedä). - Kai aatellaan, että mummot on
sairaanakin niin sitkeitä,
että eivät ikiuneen vaivukaan,
vaan jäävät sängyn pohjalle potemaan
muiden rahoja tuhlaamaan.
Siksi mummot on hyvä pitää terveinä,
eikä heitä saa häiritä.
Viis siitä vaikka yksinäisyyteen nääntyvät,
tekemisen puutteessa räytyvät
ovathan poissa jaloista ja silmistä.
Yöt ja päivät mummot elävät
elämän välitilassa kummassa,
varjossa tummassa,
tuonen portilla,
sisään suistumatta,
takaisin pääsemättä,
koska häiritä ei mummoa saa. - Puoli viikkoa takana,
puoli viikkoa edessä
siihen kun ainoan juttukaverin tapaan.
Ymmärrän hyvin norppaa,
joka lähellä Saimaan torppaa
pärskähtelee yksinään ja kaipaa
Nestori Miikkulaista,
samanlaista erakkoa,
että voisi keväästä haastella
ja välillä kroppaansa kastella.
Miksei yksinäisistä mummoista
oo lauluja?
Kai me ollaan niin harmaita tauluja,
ettei kukaan innostu maalaamaan
tai ystävyyttä rakentamaan. - Minun viimeisin kontaktini terkkariin taisi olla marraskuussa. Ei ole kutsuttu mihinkään kokeisiin enkä minä liioin sinne pyrikään oma-aloitteisesti. Oletan että ehkä kutsu tulee verikokeisiin ensi keväänä, kun kahdeksi vuodeksi määrätyt tietyt lääkkeet loppuvat, tai ehkä niidenkin uusiminen käy omakannan kautta. Kumma kun tänne muutettuani sain laukata alvariinsa kokeissa.
- Mainitussa kirjoituksessa 72-vuotias kysyy, poistaako hän itse hammaskiven. Virkkuukoukullako?
Tottakai hammaslääkäri saa olla ottamatta riskin hoitaa vanhusta. Eihän hän siinä menetä kuin muutaman kympin. Sen sijaan asiakas joutuu elämään huonojen hampaidensa kanssa tai käydä läpi paikkakunnan hammaslääkäriluettelon, josko joku huolisi hänet potilaakseen. - Kyllä yleinen mielipide on se, että pysykööt vanhukset kotonaan. Vaikka täällä koko maakunnassa ei ole kuin jokunen kymmen tartuntaa, kaupassa jotkut keski-ikäiset katsovat pahasti, kun minä sauvoineni onnun ovesta sisään. Kaikki mikä ei ole suoraan kiellettyä, ei ole myöskään hyväksyttyä. En tykkää tulla leimatuksi tartuttajaksi, jos en tiukimman päälle seuraakaan vanhuskaranteenia. Tuo lievennys, että kaupassa ja apteekissa saa vanhakin käydä, pitäisi laittaa enemmän näkyville. Mieluiten isona kylttinä kaulaan tai rollaattorin sarviin roikkumaan, heh.
Mutta kyllä tuo penkkien poistokin kertoo, että tervetuloa vain hyväjalkaiset nuoret. Mietin, mietin pääni puhki, mitä teen. Uskallanko kauppaan, kun perunatkin ovat lopussa. No, onhan iso paketti kauraryynejä. - Huomenta
Meidänkin apteekista, joka on suuren marketin yhteydessä, on tuolit ja jopa reseptilääkenappula poistettu. Tarkoitus on tietysti, ettei sinne jäädä oleskelemaan, mutta jos on tullut jalkaisin kilometrin päästä, haluaisi mielellään istahtaa hetkeksi. Myöskään itse marketissa ei ole penkin penkkiä.
Vähitellen minäkin alan huomaamaan pakollisen karanteenin harmit. Tytär käy kerran viikossa minulle ruokaostoksilla, mutta enempää en voi vaatia koska hän asuu kaukana ja käy töissä päinvastaisella suunnalla. Toinen viikoittainen auttamismatka tietäisi hänelle 100 km ylimääräistä ajoa. Eikä sille ainoalle matkalle muista millään laittaa kauppalistaan kaikkea mahdollista, joten joudun rikkomaan karanteenia jos minulta äkkiä poksahtaa tärkeä lamppu tai paristo tai tarvitsenkin laastaria pikku haavaan. Kaupunkilaisena ja aina lähellä kauppoja asuneena en ole tottunut siihen, että kaikki mahdollinen tarvekalu pitäisi olla kotivarastossa.
Mediassa vouhkataan vain sitä, kuinka karanteeni estää vanhuksia halailemasta lapsenlapsiaan ja toisiaan. Minä voin hyvin olla halaamatta yhtään ketään, mutta jos minulta puuttuu tärkeitä tarvikkeita, menen ja ostan, sillä siisti.
Eilen oli muuten ensimmäinen kaunis kevätilta. Onneksi voin koirineni oleskella hiljaisella kerrostalon takapihalla. - Perinnöllisestä hölmöydestä puheen ollen: kukas se olikaan syntynyt Etelä-Karjalassa. Ei Hesaan muuttaminen sinusta hesalaista tee.
- Aloittaja saisi mennä tekemään ne etäopetusläksynsä ja painua nukkumaan täältä aikuisten seasta.
- Tuolla yhdellä tietämällämme ukonrahjuksella on oikein kostovaihde päällä. Aloituksia syntyy kuin liukuhihnalta. Kaikissa ketjuissa tekee parhaansa pilkatakseen minua, ehkä vähän edsoniakin. Höpö-Tintti ja pierulieksasta mesovat siellä. Ikävä kyllä ketjuihin on eksynyt vieraitakin, jotka eivät yhdy tähän vainoon. Kyllä osaa vanhaa ukkoa lapsettaa kuin koulupoikaa.
- Puolseiska saa kuitenkin kansan rakastetuimman emman tai ellan vuodesta toiseen. Tuohon kellonaikaan, kun ihmiset syötyään löhäilevät kylläisinä sohvalla, ei kovin terävää tai vaativaa ohjelmaa kantsi lähettääkään. Vähän sama Arton kanssa - lähetysajan suhteen - mutta toimittajalla on todella silmiinpistävän erilainen suhtautuminen miehiin ja naisiin. Miesten kanssa nauraa hekotellaan kaverillisesti, kun taas nainen yritetään grillata nurkkaan asiakysymyksillä.
Kekäläinen on joustava nykyajan mies, ehkä vähän lälly, kuten me savolaiset tupataan olemaan. Sen pariskunnan pitää ryhdissä pohjalainen susanna. - Kas kun maistuikin uni iltakahdeksasta aamukahteen.
Se kulkuneuvo joka pelastaa syrjäkyläläiset ainakin tuolla Lieksassa ja muualla P-Karjalassa on kaupungin tarjoama kimppakyyti, joka noutaa ihmiset kotioviltaan tiettyinä aikoina viikosta, vie kaupoille ja takaisin. Kannattaisi Ceen systerin alkaa ottaa selvää noista ennen kuin vanhenee lopullisesti ja menettää ajokorttinsa.
Nelikymppisellä, täysin terveellä tyttärelläni ei luultavasti ole pelkoa joutua mottiin vielä pitkään aikaan ja sitten saattaisikin kaupunki taas tulla avuksi kotihoitoineen. E:n läheisellä vaaralla sinnitteli ysikymppiseksi yksinäinen sokea nainen, joka pystyi liikkumaan tontillaan koska tunsi kivet ja kannot. Lopulta hän kuitenkin joutui johonkin hoitolaitokseen, jossa ikävissään kuoli melkein heti, kun itsenäisyys oli riistetty. Kyllä noita tervaskantoja sinnittelee maaseudulla siellä täällä kekseliään elämänmuotonsa varassa. Noissa "pienissä taloissa preerialla", minne naapurien valoja ei näy ikkunasta, on oltava omat konstinsa selvitä ja useimmiten hyvin vähällä rahalla. Toki puhelimet ja netit on hyvä olla. Tyttären arsenaaliin kuuluu toi myös moottorikelkka, jotta saa raivatuksi urat koiraharrastukselleen suoraan kotiportista. - Jostain luin uutisluontaisena asiana miehestä joka oli karanteenin takia lomautuksen vuoksi pudonnut peruspäivärahalle, 1400 netto oli vaihtunut päälle 800 euron tuloon. Kun kerroin tästä äsken lounastaessamme tytär totesi, ettei siinä ollut mitään ihmeellistä: uusi raha riittää hyvin jos järjestää asiansa, ennen kaikkea muuttaa pois Helsingistä.
Vaikka konserit ja teatterit jäävät kauaksi, tuskin ammattiliittoon kuulumaton niitä hyödyntäisi stadissakaan. Kela löytää syvimpäänkin korpeen. Luulisin minäkin, että sen kahden vuoden aikana, jonka koronan ennustetaan kestävän, moni älyää tajuavan autiotalojen Suomen mahdollisuudet. - "Uudet miesystäväsi".
Olenpa minä aikamoinen vamppi. Olet muuten ainoa niin vanhanaikainen, että sukupuolittaa näiden palstojen keskustelut. - Ceelle
Halusinpa sanoa sanaseni siitä romanttisesta mielikuvasta, että kaikki paitsi purjehdus on turhaa, ja että elää voi hyvin monenlaisilla tavoilla täyttä elämää ja jopa kerätä aivan omat tietovarastonsa mitä useammasta asiasta ilman että niitä pakkosyötetään väärältä taholta.