- Eläkeläisenä ja ruotsin valinnaisuuden kannattajana huomautan, että nimenomaan iäkkäillä vahvimmat perusteet kannalleen. Heillä on vuosikymmenien kokemus ruotsintaitonsa turhuudesta - noin yksi käyttökerta / 10 vuotta, ja silloinkin englanti olisi ajanut asian.
Tässä iässä tietää mikä olisi ollut tarpeellista ja mikä jokseenkin turhaa itselle ja valtaosalle muista suomalaisista.
Kun taas viikon päästä lähden Saksaan, kiroan taas hartaasti sen, että saksan opiskelu ei ollut aikanaan mahdollista - käytännössä pakkoruotsin vuoksi.
Työiässä ei muun opiskelun ja yli 60-tuntisten työviikkojen päälle ollut saksan opiskeluun enää keskittymiskykyä.
Englannista poiketen saksa, ranska ja venäjä eivät ole tipoittain opittavia kieliä. Oppiakseen on niihin syvennyttävä säännöllisen perusteellisesti ja alussa opettajan avulla.
Siksi täytyy voida opiskella valinnaisia kieliä koulussa nykysurkeuden sijaan.
Ymmärrän kyllä että osa 25-35-vuotiaista on kyselyssä myönteisiä pakkoruotsille.
Siihen on kaksi pääsyytä:
1 / Vahingon on kierrettävä: Koska heidät pakotettiin, pitää nuoremmatkin pakottaa.
2 / 25-35 -vuotiaana pakkoruotsi on juuri kokonaisuudessaan suoritettu.
Ei sitä voi enää vaihtaa tarpeellisemmaksi osoittautuneeseen kieleen.
Eikä tee mieli kuulutella tulleensa petetyksi kieliopinnoissa! - Det är viktigt och brottom också, att gå vidare med valfrihetsexperimentet och dess funderingar, för att iaktaga olika ungdomars och olika arbetsuppgifternas olika kunskapsnivåbehov.
Mellanskolan borde garantera tillräckliga kunskaper i de väljda språken, för kunna lära sig själv mer efteråt (via egna studier, medelst sommararbetet etc.).
Gymnasiestudierna i det väljda andra språket troligen kräver mer undervisning än idag.
Detta och obligatoriska studentprovet kan endast bli accepterat knuten till två väljbara obligatoriska språken (så ungdomen behöver inte välja svenskan, om hen väljer andra två språken).
Och det måste finnas engelskan, svenskan och MINST 1 (helst 2 eller mera) andra språken att väljas. - Vastavuoroisuutta. Kun RKP haluaa tukea, SE-ministeri soittaa FI-ministerille tai SE-kabinettisihteeri FI-kansliapäällikölle.
- Työväki oli vailla poliittista edustusta valtiollisesti ja kunnallisesti, joten luonnollisesti se vaati yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta kiivaimmin.
Myönteisesti, mutta ei välttämättä voimaperäisesti asiaan suhtautuivat vanhasuomalaiset (myöntyväisyysliike) ja aloitteleva Maalaisliitto.
Passiivisesti suhtautuivat nuorsuomalaiset, kielteisesti ns. perustuslailliset ja äärimmäisen vihamielisesti ruotsalaiset. Kielteisesti suhtautuvien tukena oli Senaatti ja hallinto.
Venäjän lakkoliikkeestä mahdollisuutensa saanutta Suomen suurlakkoilua 1905 johti Suomen työväenliike varsin onnistuneesti ja hyvällä tuurillakin.
Siitä syntynyt paine pakotti siihenastiset säätypuolueet taipumaan täydelliseen valtiopäivuudistukseen valtiollisissa (autonomisissa) asioissa.
Valitettavasti Nikolai II, varsinkin vahvistuttuaan uudelleen 1908 vaiheilla, piti Eduskuntaa vain neuvoja tarjoavana elimenä, jonka päätöksistä vain mieluisat tarvitsee vahvistaa ja jonka voi halutessaan hajottaa. Tuli sitten sapelisenaatin (jossa Venäjältä haalittuja puolisuomalaisia) ja Seynin aika.
Talous kukoisti ja siitä hyötyvät ryhmät (etenkin ruotsalaiset ja entiset perustuslailliset) olivat hyvin tyytyväisiä roskaväen kurissa pitävään sapelikomentoon ja Pietarin tien sileyteen.
Etenkin nämä tahot suhtautuivat vihamielisesti sosiaalisiin uudistuksiin (joita Venäjä viisaasti olisi halunnut edistää). Suurodan alettua 1914 nämä suhtautuivat vihamielisesti jääkäriliikkeesen ja pitivät mielettöminä suunnitelmia Suomen itsenäistymistymiseksi.
Ahneuden ja ylimielisyyden sokaisemina nämä olivat yhtä sokeita lähialueilla ja omassa maassa tapahtuville muutoksille, kuin myöhemmin Koivisto vuoden 1990 vaiheilla.
Silmiänsä ja korviansa pitivät avoinna lähinnä sosialidemokraatit, ns. aktivistien pieni joukko ja maalaiset. Kun itsenäisyyden avaimet jo olivat hallussa hajottiin riitoihin. Epäjärjestystä ehkä synnytti eniten työväestö. Pääsyyllisiä siihen olivat kuitenkin siihenastiset hyötyjät, jotka estivät yhteiskunnan ongelmien korjaamisen 1907-1917.
Nikolai II (Venäjä) sinänsä oli halunnut korjata yhteiskunnallisia ongelmia, mutta heikkona yksilönä hän tukeutui hallinnossaan maamme vanhoillisimpiin ryhmiin.
Toivon kaikkien lukevan Matti Klingen Keisarin Suomi -historiikin (Schildts, 1997, 542 s.).
Se kuvaa koko autonomia-ajan jäntevästi, tasapuolisesti ja syvimmällä tuntemuksella.
Silläpä svekomaanit tuomitsivat kirjan syvimpään unohdukseen, kuten myös Venäjää inhoavat. - Yo-pakkokirjoittaminen luo toki paineita oppimiseen.
Ihmettelen siksi Teitä ruotsikiihkoilijoita.
Miksi Te vastustatte kahden valinnaisen kielen pakkokirjoittamista, kun valinnaisiin kuuluisi yhtenä ruotsi (suomenkielisille ja suomi ruotsinkielisille) englannin JA VÄHINTÄÄN yksi muu kieli (saksa, venäjä, ranska ..) ???
Tällaisen ratkaisun Eduskunta saattaisi hyväksyä Suomen kieliosaamisen yksipuolisuuden korjaamiseksi. - YLE:n uutistoimitus löysi Etelämantereelta pingviinin, joka aivan ilmeisesti oli rasisti.
Syyte sitä vastaan nostetaan kun on selvitetty Suomen exterritoriaalioikeudet Etelämantereella.
Epäillään nimittäin paikallisten oikeusistuinten aktiivisuutta tuomitsemisessa.
Useat suomalaiset kannattavat pingviinin välitöntä huostaanottoa.
Ylimääräinen Uutisvuoto järjestetään vastatoimeksi tämän uuden rasismimuodon vuoksi.
Lisäksi asia nostetaan esille Euroopan parlailumentissä tuomio-päätöslausuman saamiseksi.
Kaikki parlailumentin oikeinajattelijat ovat hyvin tuohtuneita. - Valintansa saa tehdä itse, kun haluaa korostaa eriseuraisuuttaan.
Tiedämmehän että molemmat suosittelijat Freudenthal ja Sohlman olivat rasismissaan vihapuhujan huippuesimerkkejä.
Muistettakoon myös, että finländska (vs. finska) trupper ja finländare (vs. finne) tarkoittavat Venäjän keisarikunnan suomenmaalaisia joukkoja ja niiden sotilaita.
Siis ei-suomalaisia joukkoja, jotka palvelivat Suomessa. Sotilaat olivat usein osaksi inkerinsuomalaisia ja virolaisia, mutta pääosin kylläkin venäläisiä, kirgiisejä ym.
Joten siitä vaan. - Kiihkosta huolimatta kannattaa lopettaa älytön haikailu pakkoruotsin yo-pakkokirjoittelun paluusta. Sellaista ei voi mitenkään perustella, ei valtakunnan kielitarpeiden perusteella, eikä yksittäisten opiskelijoiden tarpeilla.
Jospa siis hillittäisiin kiihkoa. Todettaisiin silloin, että eteenpäin pääsee puoltamalla kahta pakollista valinnaiskieltä peruskouluun, lukioon ja yo-kirjoituksiin.
Pelkät ruotsin yo-pakkokirjoitukset eivät siis ikinä palaa.
MUTTA kahden valinnaisen kielen yo-pakkokirjoittamisen saattaa Eduskunta hyväksyä.
Valittavissa olevia kieliä kuitenkin oltava vähintään neljä. Näistä vähintään kaksi pitää valita.
SIIS :
- ruotsi (suomenkielisessä koulussa) tai suomi (ruotsinkielisessä koulussa)
- englanti
- 2 kieltä vaihtoehdoista: saksa, venäjä, ranska, tai koulukohtaisesti sopien joku muu kieli.
Tällä tavalla pääsisimme yhdessä eteenpäin ja kielirauhakin palautuisi!
Me tarvitsemme monipuolisemmin kieliä osaavia. Näin Heitä saisimme nuorisosta! - Kieliopintotilastoja ja kielitaitotarpeita ovat monet näitä asioita ymmärtävät analysoineet.
Heidän johtopäätöksensä ja suosituksensa ovat vastakkaisia aloittajan huvittaville väitteille.
Sitäpaitsi otsikkoasiaa, kieliopetuksen valintoja tarkastellaan parhaillaankin useassa etusivun sanomaketjussa .
Keskustelun näissä sanomaketjuissa jo hävinneet tuovat kumotut väitteensä aina uuteen sanomaketjuun. Tällä kerralla siis tähän sanomaketjuun. - Ja millähän käänteisellä logiikalla valinnaisuutta ajavat olisivatkin fanaatikkoja?!!!!
Ja MUIDEN MÄÄRÄILIJÄT olisivat joustavia ja suvaitsevia?!!!!
Hyvä periaate on pakottaa ITSENSÄ KEHITTYMÄÄN omien arvojensa hyväksi.
Ja SALLIA MUIDENKIN KEHITTYÄ heidän omien arvojensa hyväksi.
Tällainen ihmiskunnioitus ei kaipaa mitään liittoja, se on sivistyneisyyttä, suvaitsevuutta ja demokraattisuutta.
Ja hakeutukaa aktiivisesti nuorina kesätöihin kielitaidon aktivoimiseksi, niinkuin minäkin tein toistuvasti.
Ja täydentäkää aktiivisesti perustutkintoanne laadukkailla ulkomaisilla jatkotutkinnoilla, niinkuin minäkin tein toistuvasti.
Näin toimien Tekin menestytte, ettekä taannu tunkkaiseksi muiden määräilijöiksi, kuten tälle "Uudistus-Mieliselle on käynyt". - Et+ole+lukenut+tai+ymmärtänyt+edellä+todettuja+yksiselitteisen+selviä+silloisia+päätössyitä.++
- Ei Ankdaminkaan hyvin kehittynyt ylpeys kestä moittia Peppu-Reinon ongelmajätöksiä.
Todellisuudessa Ankdamkin mieluusti edesauttaa pölvästimäisiä kirjoituksia "todisteeksi" palstan useimmiten harhaanosuneen sensuroinnin välttämättömyydestä.
Lämpimikseen Ankdam ylläkin kirjoittelee - korjaan sydämen kyllyydestä! - Varmaankin on niin. että iäkkäät vastustavat voimakkaimmin pakkoruotsia. Heillä on elämänkokemusta pakkoruotsin haitallisuudesta ja kanttia tunnustaa se itselleen ja muille.
Nuoremmille pakkoruotsi usein esiintyy helppona lönköttelyaineena, koska siinä ei aseteta tiukkoja vaatimuksia. Rima on alhaalla koska mukana joudutaan pitämään myös vähiten kiinnostuneet ja kielipäättömät.
Lisäksi vahinkohan on jo tapahtunut, sillä alle kymmenvuotiaat on jo sidottu pakkoruotsiin.
Monen nuoren mielessä lienee siksi myös vahingon kierrättäminen jälkeen tuleville. - Kan Ni svenskspråkiga gratulera er svekomaniska representanter Peppu-Reino och suoraansanoen om dessa så typiska svar till finskspråkigas saklika kommenter om tvångsvenskans skadlighet?
Kan Du, eller är även Du mycket skamsen? - Ja Finlands Svenska Folkting, Svenska Folkskolans Vänner ynnä muut ovat polittisesti sitoutumattomia kansalaisjärjestöjä.
Oleellinenn ero FSF:n ja SL:n välillä on toki FSF:n noin tuhat kertaa suurempi valtiontuki.
Ja tunnetut puolueita ja vaaliehdokkaita tukevat Stiftelset ovat poliittisesti sitoutumattomia säätiöitä, joiden johdossa ei ole erään puolueen ex- tai nykyjohtoa. - Edellä olleita painavia perusteluja ja muitakaan täälläkin olevia perusteluja ette siis voi kieltää, mutta olette silti vastaan.
Suomenkielennekin on jo opittu, kuten lähes kaikilla muillakin ruotsinkielisillä.
Kuitenkin pakotatte suomenkielisiä löysään ajanviettoon pakkoruotsitunneilla - monelle heistä tarpeellisemman muun kielen sijaan - peruskoulusta yliopistoon asti.
Ettekä soisi edes palkintoa tästä !
Toki köökkiruotsista, siis pakkotasoisesta puutteellisesta osaamisesta ei pidäkään palkita.
Mutta harvoin palkitaan hyvääkään osaamista ansaitulla urakehityksellä, sillä syntyperäisesti kieltä osaavat yleensä ohittavat tällöin, niin sukuansioilla kuin tulemalla omasta joukosta.
Niin, kaikki ruotsinkieliset eivät yli-ihaile ja kaikki yli-ihailevat eivät ole ruotsinkielisiä.
Kukin saa toki valita ihanteensa. Kunhan se ei häiritse maamme kielitarpeiden ratkaisemista. - Pakkoruotsilla rangaistaan myös esimerkiksi insinöörikoulutusta, sillä seuraamuksella että saksan opiskelijoita ei ole ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan ja lukiopohjaltakin osaavia hyvin vähän.
Kuitenkin saksa on esimerkiksi koko kone- ja autotekniikassa tärkein ammattikieli. Jos välttäväkin taito on hankittu, pääsee hyvään kesätyöhön Saksaan ja Itävaltaan helposti.
Kesätyöjaksolla vahvistettu taito antaa valmistuessa lähes varmasti hyvän työpaikan.
Silti Grahn-Laasonen ja OPM edistävät pakkoruotsilla insinöörienkin työttömyyttä.
Sama pätee muillakin amk- ja yliopistokoulutuksen aloilla. Kaikin keinoin pitää estää kielitaitoisten ammattilaisten tulo suomalaistuotteiden vientiä toteuttamaan.
Kato koskee muidenkin keskeisten kauppa- ja kulttuurikielten osaamista.
Silti se ei ruotsikiihkoa lannista, ei huolta aiheuta eikä Grahn-Laasosia herätä.
Vasenoikeen väite haahuilusta on tuulesta temmattu. Jo peruskurssit mahdollistavat aktiiviselle kehittävän kesätyön kyseisenkielisissä maissa ja valmistuneena hyvän työpaikan sekä tarvittaessa sujuvan jatko-opiskelunkin näissä maissa.
Itse jatkoin huipputason brittikorkeakoulun maisteriopintoihin. Se toki palveli urakehitystä ja avarsi. Silti vastaavan tason opiskelu Saksassa olisi ollut työnantajilleni kirkkaasti hyödyllisempää ja edullistakin. Saksan opintojen puuttuminen oli ylittämätön este.
Vårdpersonalin kommentti Norjan töistä on paikallaan pakkoruotsin passivoimien nuorien herättämiseksi. MUISTAKAA, että KUKAAN ei vaadi vapaaehtoisesti opiskeltavan ruotsin poistamista. Se sisältyy tulevaisuudessakin valittavissa oleviin opiskelukieliin.
Keskikouluruotsilla kesätyöllä pääsin itse aiemman (nykyistä paljon suuremman) Volvo-yhtymän organisaatiossa jo neljännelle tasolle, kerrosta pääjohtajan huoneen alapuolelle.
Palasin koska ruotsalaisia suosittiin ylennyksissä vaativiin tehtäviin. Hassua että sama ruotsalaisuuden suosiminen ja yli-ihailu on voimissaan Suomessa (kuten vasenoikee, paatuneimpina tietysti Grahn-Laasonen ja RKP:n johto) - Kielialoite keräsi yli 60000 nimeä ja meni Eduskuntaan. Ylimielinen silloinen enemmistä haistatti sille puoluejohtonsa määräyksestä. Vain rajattu kokeilu tuli hyväksytyksi, mutta senkin haittaamiseksi Grahn-Laasonen ja OPM ovat tehneet kaikkensa parhaassa svekohengessä.
Merkitsihän aloite kiusallista ristiriitaa mitalistiPaavolle (Freudenthal) sekä lukuisten ehdokkaiden vaaliavustussitoumuksiin ja puolueiden Svenska Folkskolans Vänner- ja vastaavien apurahojen määräyksiin nähden.
Aloitteen uudistaminen oli siksi väärä keino, enkä siksi itsekään siihen osallistunut.
Ei loukattu hae oikeutta toistuvasti anelemalla, jos havaitsee aloitteen vastaanottajan halveksuvan omaa kansaansa. - Vaativammissa kielissä, kuten saksassa ja ranskassa kouluopetus auttaa pääsemään kielioppikynnyksen yli. Sen jälkeen omatoiminen opiskelu on ylivoimaisesti tuloksellisempaa kuin epäonnistumaan tuomitut opetteluyritykset kylmiltään.
Koulun peruskurssien jälkeen voi myös mennä kesätöihin asianomaiseen maahan. Kylmiltään sekään ei ole mahdollista. Joten peukut pystyyn pikaiselle kielten valinnaisuudelle!!!!!!!!!! - Ajatuksenne eivät juokse, ei kirkkaasti eikä edes sameasti. Ei Georgia miehittänyt Baltiaa, vaan Neuvostoliitto.
Isonvihan kauheus oli tuomittavaa, mutta valitettavasti se edusti aikansa sotimistapaa :
Jos maata ei liitetä pysyvästi itselle, se pyritäänn hävittämään autioksi, arvoesineet ryöstämään, miehet tappamaan ja naiset lapsineen ottamaan itselle.
Ruotsalaisten sotiminen Saksassa ja Puolassa oli tunnetusti ajoittain vielä julmempaa ja tietysti suomalaissotilaat joutuivat osallistumaan näihin veripitoihin, kunnes punatauti tai luoti tappoi.
Bolsuvallankumoukseen tarvittiin juutalaisia aivoja, latvialaisia kivääreitä ja venäläisiä aaseja.
Tässä tunnetussa sanonnassa latvialaisilla kivääreillä tarkoitettiin kurinalaisia latvialaisosastoja (joiden päätavoite oli Latvian itsenäistyminen), kuten Leninin henkikaarti.
Siitä huolimatta juutalaisuutta tai latvialaisuutta ei voi syyttää bolsuvallankumouksesta.
Venäläisiä aaseja kylläkin.