- Peruskunnostettu 30 vuotta vanha Volvon 200hv diesel maksaa 15 000 euroa. Ne hinnat on ihan hulluja. Etenkin Volvon tarkoitus taitaakin olla myydä koneita lähinnä ensiasennuksena. Veistämöt varmaankin maksaa paljon pienempää hintaa.
- Puhe olikin isotehoisesta "80-luvun koneesta". 6 tonnin uusi kone on 10-15-heppainen, 12 tonnin kone 50-heppainen.
- Puhe olikin isotehoisesta "80-luvun koneesta". 6 tonnin uusi kone on 10-15-heppainen, 12 tonnin kone 50-heppainen.
- Onhan se helppoa, mutta 200hv dieselkone halvemmilla merkeillä maksaa 20-35 000 euroa. Bensaversio maksaa 15-25 000 euroa. Sillä rahalla uusit 30-jalkaisessa purjeveneessä purjeet ja moottorin. Ja puhallat ja maalautat pohjankin vielä ehkä.
- Olisihan se aivan loistavaa, että pääsisi eroon vanhenevan lyijyakun hiipumisoireista, kuten pienenevästä kapasiteetista, äkillisestä sähköttömyydestä. Sähkön suhteen erittäin tärkeää on luotettavuus. Ei ole kiva kokemus luonnonsatamassa havahtua siihen, että startti jaksaa pyöräyttää konetta vain kolme kierrosta ennen kuin startti vain naksuu. Tai siihen, että jääkaappi on lämmennyt yöllä. Lyijyakun ainoa etu tässä on todellakin hinta.
- Tällainen voisi olla ratkaisu. Toisaalta, keulan lasikuitu kestää todella kovia pohjakosketuksia. Vaikka ajaisit rantakallioon 5 solmua, tuskin tulisi vuotoa. Paklattavaa kyllä. Moottoriveneillä rantaudun ihan huoletta ajamalla hiljaa rantakivikkoon ja hyppäämällä sitten maihin.
https://kipparilehti.fi/pikakokeessa-keelshield-kolisuoja-raudaton-laake-rantautumishuoliin/ - Hieno kirjoitus, kiitos siitä!
- Litiumakun kanssa siis voisi kannattaa isompi laturi. Oheisessa taulukossa, jos se näkyy, on listattu eroja lyijyakun ja LiFePO4-akun välillä. Litium-akun kanssa voi käyttää tunnin pikalatausta. Jos tunnissa haluaa 100Ah akun täyteen, pitäisi olla vähintään 100A laturi. Tuossa taulukossa self-discharge ilmoitetaan litiumille suuremmaksi, toisessa lähteessä oli toisin päin.
https://ieeexplore.ieee.org/mediastore_new/IEEE/content/media/8241143/8257212/8257424/8257424-table-1-source-large.gif
Taulukko on tästä lähteestä. Se on varmaan maksumuurin takana.
https://ieeexplore.ieee.org/abstract/document/8257424/references#references
Mielestäni on selvää, että hinta on lyijyakun ainoa etu. - Purjevenekäytössä on tärkeää nopea alkulataus moottorilla. Usein ajetaan puolen tunnin pätkiä moottorilla pari kertaa päivässä, eikä välttämättä ole älylaturi yön yli kiinni. Mikä akku on silloin paras?
- Onhan se osin noinkin, mutta purjeveneessä on kaikki osat halvemmin yksitellen vaihdettavissa. Kone tai purjeet maksaa vain muutaman tonnin, jos molemmat on pilalla, on se tietysti kova paukku. Moottoriveneissä taas musta Pekka voi olla omassa kädessä. Isotehoinen 80-luvun sisäkone kun laukeaa, niin vene muuttuu kerrasta arvottomaksi. Molempia voi vaiheittain ylläpitää isommalla tai pienemmällä rahalla, mutta lopulta se kone hajoaa tai se 80-luvun 2-tahtiperämoottori käy älyttömän kalliiksi käyttää ja rasitteeksi veneelle. Ja sitä ennen saa olla kädet rasvassa korjailemassa vähän väliä. Jos kone on epäluotettava, veneilyn riskit on isompia. Purjeveneessä ne hommat on yleensä miellyttävämpää touhuilua, ainakin omasta mielestä.
- Saa sellaisen, jolla nelihenkinen perhe käy Gotlannissa asti. Vuosittaiset kulut, matkakulut poislukien, on minimissään 400 euroa, jos et maksa laituripaikasta mitään.
- Myös North Sails Niiniranta ompelee Suomessa ainakin osan purjeistaan. Miksi tilata purjeet Virosta, jos ne samat purjeet voi tilata suoraan Kiinasta?
- Esimerkiksi tästä ilmoituksesta löytyy linkki lisäkuviin.
https://www.nettivene.com/purjevene/elan/766187 - Ei kun jos on ilmoitus vaikka nettiveneessä, sinne voi laittaa tekstiin http-linkin, josta löytyy lisäkuvia ja -tietoja.
- Voihan laittaa linkin jollekin omalle sivulle tai kuvapalveluun, missä on enemmän ja parempia kuvia.
- Tässä ammattilaisten tekemä eristys puolivalmiissa alumiiniveneessä.
https://www.devalk.nl/images/thumbnails/website/dijkstra-50-251092_22e.jpg
https://www.devalk.nl/en/yachtbrokerage/251092/DIJKSTRA-50.html - 50-luvulla punkkeja oli paljon ihmisten lähellä, koska silloin karja vielä laidunsi metsissä. Lehmät lakkasivat olemasta isäntä-eläimiä, kun niitä alettiin pitää enimmäkseen sisällä. Mene vaikka Nauvon Boskäriin katsomaan, miten karjan ulkolaidunnus vaikuttaa. Jokuhan sai siellä koiraansa hetkessä 200 punkkia, kun se juoksenteli lehmäniityllä.
- Kuinka monella sitten on tuo edistynyt muoto? Entä kuinka moni on saanut vaikkapa keuhkoahtaumataudin kaupungin saasteiden takia? Varmaan välttelet Helsinkiä näiden molempien syiden takia.
- Huvikseni tsekkasin, mikä on borrelioosirokotteen tila, ja sen kehittämisessä on nyt pisimmällä ranskalainen Valneva. Kliiniset kokeet on kesken, mutta aikaisintaan 4-5 vuoden kuluttua se olisi valmis. Tietysti homma voi kusta noissa kokeissa, mutta käynnissä on monta hanketta ja luvassa on miljardien palkinto onnistujalle. Jos kokee, että borrelioosin pelko alentaa mökkien hintoja paljon, niin nyt voisi olla hyvä aika ostaa mökki.
https://www.healthline.com/health-news/lyme-disease-vaccine-update#The-bottom-line- - Suomessa on niin vähän todellisia massikeisareita, että vanhojen Swanien pitäminen huippukunnossa tulee jatkossa olemaan harvinainen harrastus. Autoharrastajia on satakertainen määrä, koska se ei ole niin kallista ja niin monella on auto. Ei kukaan autoharrastajakaan laita sataa tonnia auton kunnostamiseen. Näin ollen niiden veneiden kysyntäkin on pientä. Sen sijaan Bavarian säilyvyyttä en ainakaan minä osaa ennustaa. Se riippuu veneiden kysynnästä ja kehityksestä.