liekko
Opin kuusikulmiot isoäidin neliöiden sukulaiset. Tällainen villatakki tuli. On jämälangoista joten värikkyyttä piisaa.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia48 aloitusta · 3203 kommenttia
- Kiitos Hilla onnittelusta.
En vielä ole suurta muutosta huomannut olossani, kivut ja säryt eivät ainakaan ole vähentyneet. Mutta niihinkin tottuu Jos olisi hetki että ei mhinkään sattuisi yhtään alkaisi epäillä onko enää elossa.
Olen vaihtanut nikkiä ainakin kolme kertaa.
Mielikkimummo taisi olla yksi.
Eilen säikähdin tosissani, yht äkkiä unohdin pankkitunnukset. Ne on olleet mielessä ulkoa niin kauan että en ole edes laittanut mihinkään ylös.
Toivotaan että on väliaiaikaista.
Olin synttäreiden takia aika stresaantunut, jospa se vaikuttaa.
Nyt on onnellisesti sekin ohi. - Ilahduin kun näin nikkisi. Muistan sinut vuosien takaa.
Toivon että käyt täällä jatkossakin.
Kannattaa jättää huomiotta äreät tyytymättömät kirjoittajat. - Vaikka ei rekisteröityisi niin voisi laittaa viestin perään jonkun merkin että osaisi yhdistää kirjoittajan edellisiin vieteihinsä.
- https://www.youtube.com/watch?v=E438ZsGIKrQ
Alku on vähän nihkeää, mutta sitten alkaa tapahtumaan. Kannattaa odotella. Tykkään näistä kappaleista jotka taitavat olla meidänkin ikäluokkaamme vanhempia. Mutta
Andews sisaret osaa laulaa. - Kyllä elämäni on palstan ulkopuolella. En edes muista tällaista palstaa olevan kunnes avaan läppärin. En edes lue puhelimella tai tabletilla kun harvoin.
En halua lopettaakaan kirjoittelua kun olen käynyt keskustelupalstoilla 60+ ikäisistä lähtien.
Täällä on mukavia kirjoittajia joita jäisi kaipaamaan. - Sinäkin Tepa olet kissaihminen. Minulla on aina ollut kissa ja useampiakin kissoja. Aikoinaan naapuri ei leikkuuttanut kissaansa, teki pentuja läheiseen latoon. Mikä lie minussa koskettanut kissaemoa, eräänä päivänä tuli pihamme pennut rivissä perässään, luotti että autan. Olivat luonani koko kissan elämänsä, kaksi sai kodin muualta. Leikkuutin kaikki.
Tämä nykyinen tyttö oli kesän pihassamme eikä antautunut kiinni. Kun alkoi räntäsateet niin jätin mökin oven auki ja ruokakupin lähelle ovea. Hyvin varovasti kissa tuli syömään vilkuillen avointa ovea. Mutta jostain syystä sitten hyppäsi kamarin uunin päälle, uuni oli lämmin, mutta ei liian kuuma kissa tuli siihen tulokseen että täältä ei kannata lähteä.
Meillä on ainutlaatuinen läheisyys, Kissa on niin tärkeä että en lähde edes reissuun kun tiedän että se ei sopeudu vieraisiin.
Pärjää hyvin keskustassakin, käydään yhdessä ulkona. - Viime viikolla täytin 80v. Ihan samanlainen olo on kuten silloin kun ikäni alkoi numerolla 7.
Hyvä että olen kohtalaisessa kunnossa ikäisekseni.
Sitä katselen ihaillen, vähän kateellinakin kuinka paljon jaksatte ja viitsitte touhuta.
Olen tullut itsekkääksi, teen äkkiä pois pakolliset kotihommat, siis, todella pakolliset. Muun ajan touhuan kaikkea mistä todella tykkään. - En kuulu mihinkään rintamalinjaan.
Jos alkaa olla kiukkua ketjussa niin en osallistu.
Joskus aloittelijana pahoitin mieleni ja yritin puolustella itseäni kunnes huomasin turhaksi.
Ei minua ole kukaan pitkään aikaan mollannut erään henkilön poistumisen jälkeen.
Jotenkin pidin hänestä kaikesta huolimatta.
Toivottavasti nojatuoli/kahvipirtti palaa entisellään.
Ketjun vetäjä on hieno ihminen, harmi jos poistuu. - Muistelen että 4711 oli aika voimakkaan tuoksuista.
En käytä hajuvesiä, menee nenä tukkoon jos lähelläkään on voimakkaan tuoksuinen ihminen. - Voin olla väärässäkin. Mielipiteeni on, palsta eheytyy kun kirjoittajat eivät ole hankalia toisiaan kohtaan.
En tarkoita että pitääå hymistellä ja olla samaa mieltä kaikesta, voi sanoa jyrkästi olevansa eri mieltä silti loukkaamatta toista kirjoittajaa.
Toivottavasti en vaikuta kaikkitietävältä opettajalta.
Jos tietäisin lääkkeen "sekasortoon" niin kertoisin heti. - https://www.youtube.com/watch?v=P-1GoN5k1CY
Onkohan muistissa vikaa, en muista minkä valitsin . Selasin nin monia. - Ehkä eniten askarruttaakin juuri se, nykyisin ei tahdo apua saada.
Myönnän kyllä ihan suoraan, minun on vaikea pyytää apua.
Olen vain sellainen, mutta kai "Siperia opettaa" minuakin, kuten erä poliitikko sanoi aikoinaan. - Jotenkin tekstini vaikuttaa siltä että olen etuoikeutettu kun olen tyytyväinen elämääni.
Kun tietäisitten niin ei kukaan noin ajattelisi.
Ei tänne viitsi kaikkia vaivojaan ja sairauksiaan kertoa.
Sen voin sanoa että mietin aina nukkumaan mennessä antaako jalkaivut tänä yönä nukkua.
Usein poljen kuntopyörää aamuyöstä että alkaisi veri kiertää jaloissa, siitä on joskus apua.
En edes viitsi mennä lääkäriin enää, särkylääkkeitä on joka sorttia, ei ne auta jalkoihin.
Suosittelivat leikkausta erääseen vaivaan, nyt eivät enää leikkaa, johtuukohan iästä? Itse vitkuttelin, olisi pitänyt mennä silloin kun vielä ei ollut "haudan partaalla".
Olen silti kaikesta huolimatta tyytyväinen elämääni, en ole koskaan päässyt näin helpolla. - Olen suurimman osan ajasta kahden kissani kanssa. Mökilläni yli puolet vuodesta.
On kaveri joka käy viikonloppuisin ja lomillaaan, se riittää yksinäisyyden poistamiseen.
Ei koskaan pelota yksin mökillä vaikka naapuriin on matkaa.
Haaveilin ruuhkavuosina omasta rauhasta, nyt sitä on ja olen tyytyväinen.
Ei elämä tunnu tarkoituksettomalta, näillä kymmenillä ei kovin paljon virikkeitä kaipaa.
Olenkin sanonut että 80-vuotiaana pitää tehdä vain kaikkea mistä todella tykkää. Jos on intoa ja kuntoa niin sen mukaan.
On sitä elämänsä aikana pitänyt ottaa muut huomioon lähes aina ennen omia haluja.
Tietysti huomioin jälkikasvun, asuvat kaukana joten nähdään harvoin. En juuri puutu heidän elämänsä. Lämpimät välitä on heidän kanssaan.
Olen vähän pelollakin miettinyt että mitä sitten jos kunto yhtäkkiä romahtaa ja tarvitsen muiden apua.
Haluaisin että eutanasia olisi laillinen suomessakin jos ei enää paranemisesta ole toivoa. - En viitsi enää matkustella. On väsyttävää enkä suoraan sanottuna nauttinut viimeisistä ulkomaanreissuistani. Parasta niissä oli kun pääsin omaan kotiin.
Kyllä netistä ja telkkarista näkee hienoja paikkoja. Kauniit paikat ovat kauniita silmälle, mutta usein on liian kuuma, vuoristossa liian kylmä ym...
Pukeutumisesthan se on kiinni, varsinkin kylmyyden kohdalla.
Lähipiiri kävi Pariisissa Heinäkuussa , sanoivat että oli hankalan kuuma.
Nähtävästi olen tullut vanhaksi, nuorempana nautin matkustelusta sydämeni kyllyydestä. - :) En usko mutta toivon. Suvussani on satavuotiaita. Isotäti kuoli 104-vuotiaana joten toivoa on...
Taisin kirjottaa väärään ikäryhmään ja ketjuun, suo anteeksi tyhmyyteni. Jospa menee iän piikkiin. - Jäi sanomatta, käsittääkseni Tumbalalaika on Ukrainalainen laulu.
- Tumbalalaika on kuulunut mileikappaleisiini kauan.
Tämä on yksi versio, kuvat taustalla ovat aika rohkeita.
Jumiuduin tietokoneelle. enkä osaa lopettaa yotubesta kuuntelua.
https://www.youtube.com/watch?v=UPCRFTJG7WM - En olisi noin jyrkkä.
Kaikki ei kiinnosta kaikkia. Mutta joitakin voi kiinnostaa.
En voi vaatia muilta omaa mielipidettäni.
Joskus jumiudun tietokoneelle, silloin voin kuunnella musiikkia.
En kuuntele kännykästä kunäänikirjoja. - Vaikka on 1,5 vuotta aikaa viestistäsi niin se kosketti minua.
Jotenkin tunnistan itsessäni joitakin piirteitä.
Mutta minulla on vielä elämänhalua.
Oletko masentunut, masentunut voi olla nuorempanakin.
Huomaan saman että en jaksa kuten ennen.
Sitten olen ottanut asenteen että nyt teen enimmäkseen sellaista mistä itse todella tykkään,
Stressaannun jos jokin muuttaa normaalin rytmini.
Ei nämä maailman pölyt ja hommat tekemällä lopu. Siivoan kun näen tarvetta ohikulkiessani. Jos en viitsi tai jaksa niin palkkaan siivoojan. Ukrainalainen siivooja meni opiskelemaan. Olen mökillä, tämä jos mikä vaatiasi sananmukaisesti kuolinsiivousta. Mutta kunhan tässä funtsi....