Metsähallitus
Miten löydän omalle tasolleni sopivan retkireitin? Mitä varusteita tarvitsen mukaan yön yli retkelle? Missä voin yöpyä? Pääseekö kohteelle autolla, entä pyörätuolilla? Mitä jokamiehenoikeudet merkitsevät retkeilijälle?
Metsähallitus hallinnoi kolmasosaa Suomen maa- ja vesialueista ja tarjoaa monipuoliset puitteet retkeilyyn kautta Suomen. Halusitpa vaeltaa, pyöräillä, meloa tai hiihtää, löydät varmasti sopivan kohteen kansallispuistoista, retkeilyalueilta tai monikäyttömetsistä. Retkeilyn ammattilaiset ympäri Suomen - asiantuntijat Metsähallituksesta ja Retkipaikka.fi-sivustolta - vastaavat kysymyksiisi retkeilystä maanantaina 15.7. klo 13-15 Kysy mitä vain -palstalla.
Selvitetään yhdessä vastaukset mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin, jotta voit lähteä luontoon nauttimaan sen virkistävästä ja hyvinvointia tuottavasta vaikutuksesta - turvallisesti ja elämyksellisesti.
www.luontoon.fi
www.retkikartta.fi
www.metsa.fi
www.haltia.com
www.retkipaikka.fi
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia1 aloitusta · 47 kommenttia
- Metsä sitoo kasvaessaan hiiltä. Keskusteluissa usein unohtuu, että 2/3 tästä hiilestä sitoutuu maaperään, ei puihin. Maaperästä riippuen päätehakkuu sitten voi pysäyttää tämän sidonnan tai saa jopa maaperään sitoutuneen hiilen vapautumaan ilmakehään kunnes uusi metsä on varttunut kylliksi. Toisaalta taas metsänhoito lisää metsien kykyä sitoa hiiltä, ja kasvattanut Suomen hiilinieluja. Kysymyksen vastaus siis on metsäkohtainen ja kysymyksessä on nimenomaan tasapainon löytäminen sopivan metsänkäytön ja hiilensidonnan välillä.
Antti/Retkipaikka - Nyt oli jo aika monta kysymystä, toivottavasti osaan vastata!
1) Kyseinen Fiskträskin osa ei kuulu kansallispuistoon ja siksi on vaikea sanoa, miten tällä yksityisellä tontilla toimitaan. Se voi olla mitä vaan. Yhteydenottoa sinne voi yrittää vaikka kirjeen jättämisellä saunalle.
2) Tämän vuoden aikana on Sipoonkorvessa kunnostettu Kalkkiruukin vanha Laavu. Sen lisäksi Bisajärvelle valmistuu keittokatos, vessa ja puuvaja. Uusia laavuja ei ole rakennettu.
3) Storträskillä on istutettu kalakanta ja oma kalastusyhdistys. Siellä kalastamiseen on omat luvat: http://www.stortrask.com/ . Muuten Sipoonkorven kansallispuistossa ei ole kovin paljon vesistöjä, joissa kalastaminen onnistuu, mutta kalastonhoitomaksulla pärjää pitkälle.
4) Monesti tarppikankaat ovat 3-4 metriä pitkiä. Niihin mahtuu pidempikin kaveri.
5) Pääsääntöisesti eniten lehtoja löytyy Lounais- ja Etelä-Suomesta. Yksi mielestäni kiehtova lehtoalue on Tammisaaren Ramsholmen.
Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus - Omista suosikeista listaisin 1) Urho Kekkosen kansallispuiston ja Sompion luonnonpuiston kokonaisuutena. Monipuolinen reitistö, Kiilopää mainio tukikohta ja Pyhä-Nattanen nyt vaan on mykistävän kaunis. 2) Etelä-Konneveden kansallispuiston saaret nimenomaan meloen. Oma ykkössuosikki vesiretkeilyssä. Navettasaaren laavu erityisesti mieluisa taukopaikka. 3) Koli. Sekä ylhäältä ja että alhaalta nautittuna. Laen maisema on käsite itsessään, mutta Pielisen suunnalta maisemasta saa vielä enemmän irti. Patikoinnissa Herajärven kierros on vaikuttava kokemus.
Antti/Retkipaikka - Jokamiehenoikeudet ovat tapaoikeutta, joka on syntynyt kirjoittamattomien käytäntöjen kautta. Eri maissa on sitten taas säädetty lakeja, jotka ovat tuota kirjoittamatonta oikeuskäytäntöä rajaavia ja meillä tulenteon osalta on nähty yleisen edun vuoksi tarpeelliseksi tehdä rajauksia. Toisaalta Ruotsissa ja Norjassakin alueellisilla viranomaisilla on mahdollisuus rajata tulentekoa esimerkiksi metsäpalovaroituksen perusteella.
Antti/Retkipaikka - Hei ja onnittelut hyvästä reitin valinnasta!
Sanoisin että tuolla reitillä tärkeintä on hyvät, jalkoihin jo tottuneet jalkineet.
Reitillä on taukopaikkoja sopivin välimatkoin ja peruskuntoinen selviää etapeista mainiosti kunhan ei hötkyile. Kannattaa nautiskella kun kerran reissuun lähtee.
Mitä tulee itse yöpymisiin niin tarjolla on sekä autio- että varaustupia. Varman päälle ottajat varaavat petipaikan maksullisista varaustuvista. Niitä voi varata Pallastunturin luontokeskukselta. Teltoilla voi yöpyä taukopaikoilla ilmaiseksi.
Patikoin itse tuon välin pari vuotta sitten, kesä-heinäkuun vaihteessa. Lumet olivat silloin sulamassa - alkukesä oli ollut poikkeuksellisen kylmä - ja hyödynsimme purovesiä joko sellaisenaan tai pyrimme keittämään sen hyvin ennen käyttöä. Jos haluaa ottaa varman päälle niin apteekista saa veden puhdistukseen tabletteja. Puroja oli tasaisin välein, myös lähes kaikilla taukopaikoilla, joten selvisimme parin litran vesivarastolla/hlö. Purojen vesitilanne riippuu vuodenajasta ja tilannetta voi kysyä vaikka Pallastunturin luontokeskukselta.
Maisemat ovat upeat ja niistä pystyy hyvin nauttimaan tuntureilla, joilla tuuli puhaltaa mahdolliset itikat pois. Jos itikoita sattuu olemaan niin ne viihtyvät alemmissa notkelmissa. Niitä vastaan on sitten monenlaisia vastatoimia, esim. koko vartalon peittävät vaatteet, sumutteet, verkkohatut jne. Itikoiden määrä riippuu tietenkin vuodenajasta ja vuosien välilläkin taitaa olla vaihteluita.
Antoisaa retkeä toivotellen,
Laura, Metsähallitus - Retkeily on siitä hyvä harrastus, että sen vaativuuteen voi vaikuttaa paljolti itse. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on upeat keskuspuistot, joista löytyy polkuverkostoja muutamista sadoista metreistä kymmeniin kilometreihin.
Aina ei tarvitse lähteä viikoksi erämaahan. Jos yöretkelle haluaa, niin Sipoonkorven ja Nuuksion kansallispuistoissa löytyy molemmissa tuli- ja yöpymispaikkoja, joiden lähelle pääsee julkisilla kulkuvälineillä tai autolla. Tällöin painavimmat tavarat, kuten teltan saa vietyä vähällä vaivalla perille.
Itse retkeilykuntoa voi kasvattaa tavallisilla kävelyillä, vaikka oman kodin lähellä. Kävelyn alkaessa sujumaan voi sitten pidentää käveltäviä etäisyyksiä ja lisätä reppuun painavampia asioita.
Retkeillessä on tärkeää muistaa hyvät eväät. Ja enemmän saa retkeilystä irti, kun muistaa pysähdellä paljon aistimaan luontoa.
Kunnon salliessa kannattaa poiketa polun puolelle, koska liikunta vaihtelevassa maastossa kehittää kunnon lisäksi muun muassa tasapainoa, liikkeiden hallintaa ja lihasvoimaa. Väitetään jopa, että liikunnan fyysinen kuormitus tuntuu luonnossa liikkuessa kevyemmältä kuin rakennetussa ympäristössä.
Loppukesän parasta kuntoilua onkin mielestäni mustikanpoiminta lähimetsässä. 💪
Joel / Suomen luontokeskus Haltia / Metsähallitus - Todella vaikea kysymys ja oikeata vastausta ei taida olla, koska kyse on pitkälti makuasiasta, liikkumistavoista, kokeneisuudesta jne. Omasta mielestäni koko Suomea ajatellen maisemiltaan hienoimpia ja palveluiltaaan ja mahdollisuuksiltaan monipuolisimpia kohteita ovat Pallas-Ylläksen kansallispuisto, Hossan kansallispuisto, Teijon kansallispuisto ja Saaristomeren kansallispuisto. Ups, nyt tuli jo neljä kohdetta.
Laura, Metsähallitus